Kuntaliiton mukaan Suomessa on yli tuhat koulua jotka kärsivät eri laatuisista homeongelmista. Erilaisia sisäilmaongelmia koituu muustakin kuin homeesta, eikä uudetkaan rakennukset välttämättä ole sisäilmaltaan terveellisiä.
Sairastuneiden määrää on hankala tarkkaan edes arvioida
Opettajien ammattijärjestön mukaan vuonna 2014 jopa 4% opettajista oli joutunut vaihtamaan työtilaa sisäilmasta johtuvien oireiden vuoksi. Tämä tarkoittaa noin 4000 opettajaa jotka yleisesti ottaen kykenevät ilmaisemaan huolensa rakennuksen mahdollisista ongelmista. Lapset eivät tähän kykene ja usein sisäilmaongelmat jäävätkin valitettavan harvoin tehtävien rakennusten kuntotarkastusten tai terveystarkastajien havaittaviksi.
Koulujen peruskorjaussykli on Suomessa jopa 40 vuotta ja THL:n tutkimuksen mukaan suomalaislapset kärsivätkin huomattavasti verrokkimaita enemmän sisäilman laatuongelmista. Päiväkotien korjaustarvetta harvemmin edes selvitellään, vaan päiväkodit usein mieluummin puretaan kuin korjataan.
Oireet ovat yleisesti ottaen helppoja havaita mutta toisaalta ne sopivat moneen muuhunkin lapsille yleiseen, harmittomampaankin sairauteen. Kosteusvaurioaltistukselle tyypillisimpiä oireita ovat mm. seuraavat:
-Ärsytysoireet, nenän tukkoisuus, nuha, limaneritys, pitkittynyt yskä, yöyskä, nielun ärsytys, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, silmäoireet, käheys, silmien sidekalvon oireet
-Yleisoireet: väsymys, päänsärky, lämpöily, kuume, pahoinvointi, nivelsärky, lihassärky
-pikkulapsilla korvatulehdusten yleistyminen, koululaisilla flunssien ja kurkunpään tulehduksen ja keuhkoputkentulehdusten yleistyminen
Sisäilmaongelmat tuntuvat olevan yleisempiä kylmissä maissa?
Rakentamistekniikan asiantuntija Hannu Viitasen mukaan kylmässä ilmanalassa rakenteet ovat eristemääriltään paksumpia ja monimutkaisempia kuin leudossa. Jos rakentamisessa tehdään virheitä, niin ylimääräisen kosteuden vaikutukset saattavat olla rakenteiden tiiveyden vuoksi isommat.
-"Home on kylmän ilmaston maiden, kuten Pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltain pohjoisosien ongelma. Tiiviissä ja energiatehokkaissa rakennuksissa kärsitään enemmän homeoireista kuin Etelä-Euroopan hatarissa, heikosti eristetyissä taloissa.”
Viitasen toinen huomio asiasta on se että etelä-Euroopan maissa ihmiset saattavat siedättyä esimerkiksi homeille paremmin sillä lämpimässä niitä voi esiintyä ympäri vuoden. Täällä pakkanen estää siedättymisen. Kylmissä maissa myöskin vietetään enemmän aikaa sisätiloissa joten altistuminen on huomattavasti pitkäkestoisempaa.
THL:n tutkijan Anne Hyvärinen tietää homeiden toksiinituotannon mahdollisesti lisääntyvän, kun kasvuolosuhteet ovat huonommat. Niistä voi siis tulla samalla tavalla aggressiivisempia kuin silloin, kun homeen torjuntaan käytetään desinfiointiaineita.
Voivatko vanhemmat tehdä jotakin asian eteen?
Oppilaiden ja päiväkotilasten vanhemmat eivät tyypillisesti vietä rakennuksissa aikaa muuten kuin lapsia viedessä ja noutaessa tai esimerkiksi vanhempainiltojen yhteydessä. Joitakin merkkejä vanhemmatkin silti voivat arjessaan etsiä niin kotoaan, hoitopaikoista kuin kouluistakin. Seuraavassa muutama merkki joiden ilmetessä saattaa olla syytä epäillä sisäilmaongelmia.
-Mahdollisten oireiden alkamisaika, paraneminen, toistuvuus ja lääkevaste
-Haju sekä rakennuksissa että niissä aikaa viettävän vaatteissa
-Lapsen levottomuus tai poikkeuksellinen väsymys
-Useita samankaltaisia oireiluja saman ryhmän lapsilla
Mikäli on syytä epäillä sisäilmaongelmia esimerkiksi koulussa tai päiväkodissa, on asia syytä ottaa puheeksi sekä laitoksen henkilökunnan että mahdollisesti kunnan/kaupungin rakennus- ja terveystarkastajan kanssa.
Ongelmia ei ole vain vanhoissa, korjaamattomissa rakennuksissa
Esimerkiksi kuivaketjun katkeaminen rakennusvaiheessa saattaa aiheuttaa epätervettä kasvustoa tai muuta ilmaan leviävää ja oireita aiheuttavaa vaikka kyseessä olisi aivan uusi rakennus. Rakennusmateriaalien tai rakenteiden suoran kastumisen lisäksi märän betonilattian päälle asennetut pintamateriaalit saattavat tarjota loistavan maaperän lähitulevaisuudenkin ongelmille.
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha:
-"2000-luvun rakennusten kosteusvauriot johtuvat suurelta osin liian kireistä rakentamisaikatauluista sekä ympärivuotisesta rakentamisesta, jossa kosteudenhallinta on laiminlyöty. Kun urakkaa yritetään painaa tavoiteaikatauluunsa, varsinkin betonirakenteiden kuivumisesta tingitään. Pinnoitteet levitetään liian märille pinnoille. Kosteaksi jäänyt betonirakenne reagoi esimerkiksi mattoliiman kanssa, jonka seurauksena rakenteisiin syntyy homekasvua. Kuntien pitäisi olla tarkempia siinä, mihin rakentaja velvoitetaan. Kuivumisajat ja kosteussuojaukset pitää olla selkeästi määritelty."
Myöskin yleistynyt rakennusten huollon ja ilmastoinnin ylläpidon laiminlyönti aiheuttaa sisäilmanlaadun heikkenemistä. Useissa kouluissa ilmastointi katkaistaan kesälomien ajaksi. Tällöin rakenteiden tuuletus on käytännössä täysin painovoiman varassa.
Lähde: hengitysliitto, rakennuslehti, HS
