Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.
Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.
– Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.
Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.
Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.
– Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.
Aikuisia kehotetaan kysymään
Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.
Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.
Voi voi miten naiveja naiset ovatkaan kun tunteet vievät. Ei voi kuin ihmetellä mikä on näidenkin henkilöiden kompetenssi olla ”kansan edustajina”. No, ehkä he edustavat kansaa. Mutta eivät sitä terväsintä osaa jonka pitäisi tehdä päätöksiä muun kansan hyväksi. Ja se tylsin pää on antanut niille mandaatin.
Vihervasemmiston ajatus on selvä: mitä enemmän näitä ”moniosaajia” tänne tuodaan, sitä enemmän on vihervasemmistolla äänestäjiä. Vaikka muslimi ei uskonsa perusteella saa äänestää vääräuskoisia (muista Indonesian tuomio), saattaa joku oikeauskoinen livetä säännöstä ja vasuri tai vihreä saa ääniä. Saas nähdä osaavatko ne muutakin kuin pizzaa ja kaarnaveneitä. Millainen mahtaa niiden vientiarvo olla, kun jo nyt on täällä liki joka kulmassa tarjolla parasta kebabbia ja pizzaa …
Se tässä pahin ongelma on se, että suurin osa heidän tienaamasta rahasta on Suomen kansantaloudesta pois, sillä raha ei päädy Suomen kulutukseen. Esim. Viron nopea nousu perustui täysin Suomessa virolaisen työvoiman tienaamaan rahaan. Myös eräs thaimaalainen kertoi, että hän lähettänyt kotiin niin paljon rahaa, että hänen vanhempansa on rakentanut tiilitalon. Yleensä talot on siellä vanerihökkeleitä.
Minusta on ihan sama vaikka pistävät neekerit töihin, (pistäisivätkin mutta kun ei) Suomalaisilta työttömiltä kyllä leikataan ja viedään viimeinenkin mahdollisuus edes elää tässä asuinkelvottomaksi muuttunessa maassa. Sitten ihmetellään, kun yhä useampi on syrjäytynyt, kun ei ole varaa ostaa mitään, tai käydä missään, tai ihmetellään kun kakaroita ei tule. Ei kait tähän roskamaahan enää mukuloita voi tehdä, kun ei itsekkään tahdo saada eletyksi. Seuraava aktiivimalli sittn leikkaa kokonaan työttömiltä tuet, se jääpi lainat ja laskutkin sitten maksamatta, ja muut ei työllisty kuin ulosotto ja perint toimistot, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.