"Tosiasiat ovat vallanpitäjille epämiellyttäviä yllätyksiä"-totesi eräs arvossa pitämäni henkilö blogissaan. Jumituin miettimään tätä heti kirjoituksen alussa paukautettua lausetta ja mitä pidempään mietin, sitä todemmaksi toteamus muuttui. Valitettavasti, kuten melkoisen usein näissä tuppaa käymään, mitä todemmaksi se muuttui, sitä vahvemmin nousi mieleeni simppeli kysymys: miksi näin?
Kun kysymme neuvoa viisaalta mieheltä, teemme sen siksi, että oletamme tämän tietävän vastauksen tai ainakin johdattavan sen äärelle. Samoin valitessamme johtajiamme, odotamme näiden olevan tilanteen tasalla ja ainakin kovan pohdinnan tuloksena keksivän ongelmiin kelpoisia ratkaisuja. Odotukset sulavat toki kerta toisensa jälkeen, sillä oli kyse sitten EU:sta, maahanmuutosta tai vaikka sähköverkon yksityistämisestä, aivan muut kuin johtajamme pääsevät lopuksi toteamaan "mitäs me sanoimme" - "Muilla" tarkoitan sitä kansanosaa jotka useimmiten, kovasta äänestään huolimatta, jäävät huomiotta kun asioista keskustellaan marmoriportaiden yläpäässä.
Pakolaiset eivät kotoudu eikä islam sovi Eurooppaan - Tuli herroille yllätyksenä.
Yksityinen yhtiö, jonka käsiin sähköverkko annettiin, tahtoo vuolla sillä maksimaaliset voitot eikä sitä kiinnosta kuinka kalliiksi se kansalaisille tulee - Tuli herroille yllätyksenä.
EU ei ollutkaan ehtymätön hyvinvoinnin sarvi, vaan pankkien ja jopa marxisteiksi poikkeuksellisen vinksahtaneiden vapauden vihaajien alistusautomaatti ja rahan suhteen kyltymätön musta aukko- Tuli herroille yllätyksenä.
Jatkuvatkaan leikkaukset eivät saa taloutta plussan puolelle, sillä uusia rahareikiä keksitään kehitysavusta, EU:sta ja tarvittaessa vaikka somalialaisista pienyrityksistä - Tuli herroille yllätyksenä.
Töissä käynti on yhä kannattamattomampaa, uusia työpaikkoja ei synny koska yrittäjillä ei joko ole varaa palkata työntekijöitä tai töitä ei ole. Silti työllisyys parantuu mystisesti. Kansa huomaa kusetuksen - Tuli tuplayllätys.
Ja niin edelleen...
Muistuttaisin, että kansa itse on valinnut nämä johtajat, joille jokaisen tehdyn virheen seuraukset tulevat yllätyksenä. Riskejä ei joko tiedosteta, selvitetä tai sitten ne jätetään huomiotta. On syy jatkuvaan yllättymiseen mikä tahansa, ei syy saa johtajiamme näyttämään ainakaan paremmalta.
Nykyinen hallitus, kuten edeltäjänsäkin ovat toki keksineet yhden huippuhyvän keinon peitellä näitä yllättymisiä: "Kielletään virheet!". Todellakin, kuinka monta kertaa olette vaikkapa viimeisen 20 vuoden aikana nähneet, että hallitus olisi myöntänyt tehneensä paskaa duunia? Kuinka moni EU-jäsenyyden tuomasta onnesta ja auvosta paasanneista hallituspuolueista on tunnustanut, että vituiksi meni? Tämä keino tosin toimii vain siihen asti, kun me uskomme esimerkiksi työttömien määrän vähentyneen sattumoisin lähestulkoon samalla määrällä, kuin mitä "tempputyöllistämis-koneistoissa" on väkeä.
Tämänkin kirjoituksen alle ilmestynee niitä kommentteja, jotka toteavat, etten tiedä mistään mitään. Voi olla etten tiedäkään, mutta sitten tämäkin kirjoitus muuttuu vain todella hyväksi mututuntumaksi, jonka todenmukaisuutta on kovin vaikea kiistää. Sekin taisi tulla joillekin yllätyksenä.






