Tuntuuko muistakin siltä, että suomalainen kansallismielisten kenttä on pirstaleinen, pikkumaisten egoilijoiden täyttämä, rymykaartien, löyhästi ideologian kautta toisiinsa sidottu kasa, jonka aikaansaannokset tulevat nykyisen toiminnan jatkuessa rajoittumaan mielenosoituksiin ja tuomioihin kiihoittamisesta kansanryhmää vastaan, yhteiskunnallisen vaikuttamisen jäädessä käytännön politiikassa toimivien, auttamatta liian kapeille harteille? Voi tottakai olla että tämä on vain minun mielipiteeni, mutta mielestäni tämä kaikki on niin selvää, että sen luulisi näkyvän kaikille ja pitkälle.

On kerhoja, järjestöjä, ja liikkeitä, jopa puolueita jotka eivät kykene yhteistyöhön, vaikka kaikilla näennäisesti onkin sama päämäärä. Suurimmat ongelmamme eivät ehkä ole yllä mainitsemani, usein henkilöihin liittyvät asiat, vaan yksinkertaisesti epäolennaisuuksiin keskittyminen. Se, että tikusta viilataan valtava tukki joka estää yhteisten asioiden ajamisen tehokkaasti yhteisvoimin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Suomen Sisun pikkumainen ja tekopyhyyttä pursuava ilmoitus siitä, ettei se tee yhteistyötä pohjoismaisen vastarintaliikkeen kanssa, ei vaikka kyseessä oli itseisarvoisen vapautemme kenties tärkeimpiä ilmenemismuotoja, nimittäin sananvapaus!

Siihen nähden, miten vähän Sisu todella tekee suurehkosta jäsenmäärästään huolimatta, on kummallista ettei "yhteistyöjärjestöksi" itseään nimittävä porukka lähtenyt mukaan puolustamaan yhtä kaikkein pyhimmistä. Tiedotteensa mukaan sananvapaus on yksi Sisun keskeisiä arvoja, mutta ilmeisestikään ei niin keskeinen, etteikö valtamedian ja valtiovallan paine sitä valtaistuimeltaan kykenisi pois pudottamaan. Minä näkisin Sisun murtuneen paineen alla ja hylänneensä "yhden keskeisistä arvoistaan", peläten tahraa kiiltävään kilpeensä. Miksi moinen tahra olisi kiinnostanut sen enempää Sisulaisia itseään kuin ketään muutakaan kansallismielisellä kentällä, ei mahdu minun päähäni. Tosin ei minua älykkyydestäni tunnetakkaan...

Erityisesti yksi lause pomppasi silmille Sisun tiedotteesta... Sen alkuvaiheista löytyy seuraava, muusta tekstistä erilleen jätetty pätkä: "Lyhyesti sanottuna: emme jaa samaa arvopohjaa – emmekä tavoitteita.". Ottaen huomioon, että Sisun boikotoiman tapahtuman nimi oli "Mielenosoitus sananvapauden puolesta", kuulostaa arvopohjaeron käyttäminen syynä tällaiseen hölmöilyyn lähinnä tekopyhältä "olemme parempia kuin ne"-tyyppiseltä salonki-nationalistien pisteiden kalastelulta. "Sananvapaus on Suomen Sisun keskeisiä arvoja"... Ja paskat!

Mikäli Suomen kansallismielisten kenttä jatkaa nykyisenlaista toistensa kengille kuseskelua ja turhanpäiväistä torailua mitättömistä asioista, ovat somessa ja blogeissa saarnatut palopuheet paremmasta huomisesta turhia. Sitä parempaa huomista ei nimittäin ole tulossa mikäli emme ole valmiita puhaltamaan yhteen hiileen! On lopetettava hölmöily ja täydellistä poliittista korrektiutta vaativien nöyristely! Eilinen mielenosoitus sai valtavasti medianäkyvyyttä ja sillä oli selkeä päämäärä: Vaikuttaa sananvapauden tilaan maassamme, ensisijaisesti vastarintaliikkeen kielto-oikeudenkäynnin kautta. Sen käyttö yhteisten päämäärien eteen mokattiin täydellisesti. Rajat kiinni, Suomi ensin, Sisu... Mitä kaikkia näitä nyt onkaan, mikä Teille on tärkeää? Mitä Te tahdotte saavuttaa toiminnallanne? Mikäli tavoitteenne on järjestää mielenosoituksia, pitää käräjiänne ja muita kokouksianne, itseänne selkään taputellen ja toisillenne vittuillen, lopettakaa puhe valoisammasta tulevaisuudesta ja itsenäisyytemme palauttamisesta! Alkakaa puhua realistisesti maamme ja kansamme vääjäämättömästä tuhosta sekä globalisaation lopullisesta voitosta. Ne nimittäin ovat palkkana typeryydestämme.

Hävetkää!

Petri Perta