Uusi tutkimus osoittaa, että glyfosaatti saattaa hidastaa mehiläisten ravinnonhakua ja vaikuttaa niiden aivojen yhdisteisiin, vaikka kemikaalia on pitkään pidetty mehiläisille vähäriskisenä.
Glyfosaatti on yksi maailman käytetyimmistä rikkaruohomyrkyistä ja vaikuttava aine useissa torjunta-ainetuotteissa. Se toimii estämällä sikimaattireitin, joka on kasvien kasvuun tarvitsema prosessi. Koska mehiläisiltä puuttuu kyseinen reitti, glyfosaattia on pitkään pidetty niille vähemmän vaarallisena.
Virginia Techin tutkijat ovat nyt tutkineet, miten glyfosaatti vaikuttaa mehiläisiin, kun ne nauttivat ainetta. Tutkimuksessa käytettiin samoista pesistä peräisin olevia mehiläisiä, jotka koulutettiin keräämään sokeriliuosta kahdelta keinotekoiselta ruokintapaikalta.
Toinen ruokintapaikka sisälsi sokeriliuosta ilman lisäaineita, kun taas toinen sisälsi glyfosaattia. Tutkijat seurasivat mehiläisten käyntejä kolmen päivän ajan ja analysoivat myös aivokudosta pienemmältä ryhmältä.
Tulokset, jotka julkaistiin Journal of Experimental Biology -lehdessä, osoittavat, että glyfosaatille altistuneet mehiläiset tekivät 13,4 prosenttia vähemmän ravinnonhakulentoja kuin kontrolliryhmän mehiläiset. Tutkijat havaitsivat myös muutoksia mehiläisten aivojen yhdisteissä, jotka liittyvät niiden käyttäytymiseen.
Vähemmän ravinnonhakulentoja ja muuttunut aivokemia
Tutkijat mittasivat muun muassa tyramiinia, oktopamiinia ja dopamiinia, jotka ovat hyönteisten aktiivisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä välittäjäaineita. Altistuneessa ryhmässä he havaitsivat muutoksia tyramiinissa sekä oktopamiinin ja sen esiasteiden välisessä suhteessa, jota ei esiintynyt kontrolliryhmässä.
Kokeeseen osallistui 86 mehiläistä, ja se suoritettiin valvotuissa olosuhteissa, joten se ei itsessään osoita, miten koko pesä vaikuttaa laajemmassa ympäristössä. Se antaa kuitenkin konkreettisen mitan käyttäytymismuutoksesta, jolla voi olla seurauksia suuremmassa mittakaavassa.
— Yhdyskunnalle 13 prosentin vähennys ravinnonhaussa voi olla merkittävä. Jos koko yhdyskunta altistuisi, tämä voisi johtaa pölytyksen tehokkuuden heikkenemiseen ja hunajantuotannon vähenemiseen, mikä vaarantaa yhdyskunnan selviytymisen ja pitkäaikaisen vakauden, sanoo Margaret Couvillon, Virginia Techin entomologian apulaisprofessori tiedotteessa.
Se, että mehiläisiltä puuttuu sikimaattireitti, ei kuitenkaan sulje pois muita vaikutuksia. Tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin muun muassa mehiläisten makuaistista, oppimisesta, muistista ja navigoinnista glyfosaattialtistuksen jälkeen.
Tutkijoiden mukaan uusi työ lisää mahdollisen linkin mehiläisten ravinnonhaun ja aivojen välittäjäaineiden muutosten välille. Mekanismia ei ole vielä vahvistettu, ja kirjoittajat peräänkuuluttavat jatkotutkimuksia siitä, miten aine vaikuttaa muihin organismeihin kuin kasveihin, jotka se on tarkoitettu tappamaan.
— Sen ymmärtäminen, miten rikkaruohomyrkyt vaikuttavat hyödyllisiin hyönteisiin, kuten pölyttäjiin, auttaa meitä tekemään strategisempia sääntelyvalintoja siitä, milloin ja missä niitä käytetään maksimaalisen hyödyn ja minimaalisen haitan saavuttamiseksi, sanoo Laura McHenry, nykyinen Penn Staten tutkijatohtori, joka suoritti tutkimuksen ollessaan tohtoriopiskelijana Virginia Techissä.
Kun ravinnonhaku häiriintyy, se voi vaikuttaa sekä yhdyskunnan omaan ravinnonsaantiin että pölytykseen, josta viljelykasvit, puutarhat ja luonnonkasvit ovat riippuvaisia.
Crocs toteuttaa globalisaatiota, jota Sipilän hallitus ja vihervasemmistolaiset palvovat kädet maahan saakka kumarrellen ja ihmisoikeuksia julistellen.
Tämä on nykyaikaa. Bisnestä tehdään lyömällä kintaat tiskiin, että saadaan ”enemmän” voittoa. Tämä kertoo jotain ylikansallisten suuryritysten moraalista, joka nyt ei ole koskaan ollut kovinkaan hääppöistä laatua. Tämän on saanut kokea näin sanallisesti ”karvaasti” suomalaiset poliittiset johtajat, jotka ovat lyhytnäköisesti kenkänneet Suomen kruununjalokiviä ulkomaisille suuryrityksille polkuhintaan ja sitten röyhistelleen pääuutislähetyksissä kuinka tuli tehtyä hyvät kaupat ja vieläpä niin penteleen järkevää sorttia olevat. Sitä vastoin tavalliset kaduntallaaja suomalaiset, jotka omaavat jotain sellaista, jota umpityhmät päättäjämme eivät koskaan tule omstamaan. Heille nuo ”operaatiot” ovat sydäntä raastavaa kuultavaa ja nähtävää, koska se merkitsee samaa kuin sydän vertaan joutuisi vuodattamaan.
Eipä ole ahneudella mitään rajaa.
Ahneella on paskainen loppu, monessa tapauksessa. Pörssiyhtiöiden tehtävä nykysin on tuottaa tuhottomasti rahaa suursijoittajille, ei investointeihin yrityksessä eikä henkilökunnan hyvinvointiin. Hyväkin menestyvä yritys imetään kuiviin muutamassa vuodessa. Ennen aikaan osa tuloksesta sijoitettiin automaattisesti firmaan takaisin, paremmat tuottavammat uudenaikaisemmat koneet, henkilökunta voi hyvin ja sitä kautta tuottavuus parani. Viimeisessä työpaikassa missä olin, piti yrittää vääntää vanhoilla paskoilla hyvää laatua koska rahaa ei saanut kuin pieniin korjauksiin. Tee siinä sitten laatua.
Meidän taloudessa varmaan kymmenet ”Crocsit”, ei tosin ainuttakaan aitoa. Ruiskupuristuskone leipoo noita ehkä kymmenen sekunnin välein, paljo kahdeksaa euroa enempää ei kannata maksaa ellei halua tulla kusetetuksi.
Harmi, crocsit ja crocs – kengät on niin hyvät jalassa.
Ei oo tarvike ”crocsit” ollenkaan niin hyvät.
Aidot eivät ole sateella ja talvella liukkaat, niinkuin tarvikkeet.