Donald Trump ja tekoälyjätit, Yhdysvaltojen suurimpien yritysten johtajat, allekirjoittivat tiistaina sopimuksen omien järjestelmiensä tarkastamisesta. Trump kutsuu sopimusta moraalisesti sitovaksi, mutta toteaa sen olevan vapaaehtoinen ja ettei tällä hetkellä ole suunnitelmia uuden valvontaviraston perustamiseksi.
Elon Musk (xAI), Mark Zuckerberg (Meta), Sundar Pichai (Google) ja Jensen Huang (Nvidia), joka on puhunut sääntelyä vastaan, kokoontuivat Valkoiseen taloon tiistaina. Dario Amodei (Anthropic) ja Greg Brockman (OpenAI:n johtaja) osallistuivat myös kokoukseen.
Kokous merkitsi Muskin paluuta Valkoiseen taloon sen jälkeen, kun hän oli jonkin aikaa erimielisyyksissä Trumpin kanssa. Presidentti ja yritysjohtajat allekirjoittivat kokouksessa Valkoisen talon superälysopimuksen (White House Accord on Super Intelligence).
Yritykset sitoutuvat nelitasoiseen tarkastusjärjestelmään. Näihin kuuluvat niiden omat suojatoimet kyberhyökkäyksiä, biologisia riskejä ja kemiallisia uhkia vastaan, sekä sisäinen arviointiryhmä.
Riippumattomat tarkastajat ja hallituksen valiokunta käyvät raportit läpi. Yritykset tulevat myös tapaamaan säännöllisesti keskustellakseen yhteisistä säännöistä.
— Sovimme useista asioista, mukaan lukien yhteisestä seurannasta, erityisistä hallituksen valiokunnista ja yksinkertaisesti toistemme kotitehtävien arvostelusta, Elon Musk korosti.
Sopimuksen viimeinen kappale jättää oven auki myöhemmälle lainsäädännölle: ”Ajan myötä saattaa olla järkevää kirjata nämä vaiheet lakeihin tai asetuksiin”.
Donald Trump sanoi, että vallalla on uskomus, jonka mukaan alan tulisi pitkälti säännellä itseään, ja vertasi asiakirjaa johonkin perustuslakia lähestyvään. Hän vastasi kieltävästi kysymykseen siitä, tarvitaanko ihmisten suojelemiseen tekoälyltä muutakin kuin rakkautta isänmaata kohtaan.
Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson kuvaili sitoumuksia vapaaehtoisiksi. Varapresidentti JD Vance torjui nimenomaisesti valtion valvonnan, joka olisi mallinnettu elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) tai ilmailuhallinnon (FAA) mukaan.
— Ratkaisu joihinkin tekoälyn riskeihin on se, että otatte riskit vakavasti, ei se, että tulette hallituksen luokse pyytämään sääntelyjärjestelmää, joka voisi pahentaa asioita, Vance sanoi.
Varapresidentti korosti, että liittovaltion kauppakomissio (FTC) ja oikeusministeriö voivat jo nyt saattaa kehittäjiä vastuuseen tuotteista, jotka vahingoittavat kuluttajia.
Uusi nimi, sama laki
Muutamaa tuntia myöhemmin Donald Trump allekirjoitti osana samaa aloitetta toimeenpanomääräyksen.
Valkoinen talo julkaisi tekstin, joka velvoittaa toimeenpanovallan virastoja käyttämään termejä superäly (Super Intelligence) ja SI termien tekoäly (artificial intelligence) ja AI sijasta.
Nimenmuutos koskee virallista kirjeenvaihtoa, verkkosivustoja, raportteja ja toimintaohjeita lain sallimissa rajoissa.
Virastojen ei tarvitse kirjoittaa uudelleen vanhoja säädöksiä, sopimuksia tai historiallisia asiakirjoja. Raporttien mukaan termeillä säilyy niiden aiempi oikeudellinen merkitys.
Superäly tarkoittaa sitä, minkä laki määrittelee jo nyt tekoälyksi. Presidentin tiedeneuvonantajalla on 60 päivää aikaa ehdottaa muutoksia lakisääteiseen kieleen.
Demokraatti Mark Warner, senaatin tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtaja, hyökkäsi siirtoa vastaan lehdistötiedotteessa: ”Tehokkaimpia tekoälyjärjestelmiä rakentavat yritykset varoittavat meitä, että teknologia kehittyy nopeammin kuin suojatoimemme. Presidentin vastaus? Nimetä se uudelleen ja kehottaa sitä kehittäviä yrityksiä sääntelemään itseään”.
Republikaanien vastustus senaatissa esti Warnerin oman tekoälyriskejä koskevan lakiesityksen samana päivänä.
Crocs toteuttaa globalisaatiota, jota Sipilän hallitus ja vihervasemmistolaiset palvovat kädet maahan saakka kumarrellen ja ihmisoikeuksia julistellen.
Tämä on nykyaikaa. Bisnestä tehdään lyömällä kintaat tiskiin, että saadaan ”enemmän” voittoa. Tämä kertoo jotain ylikansallisten suuryritysten moraalista, joka nyt ei ole koskaan ollut kovinkaan hääppöistä laatua. Tämän on saanut kokea näin sanallisesti ”karvaasti” suomalaiset poliittiset johtajat, jotka ovat lyhytnäköisesti kenkänneet Suomen kruununjalokiviä ulkomaisille suuryrityksille polkuhintaan ja sitten röyhistelleen pääuutislähetyksissä kuinka tuli tehtyä hyvät kaupat ja vieläpä niin penteleen järkevää sorttia olevat. Sitä vastoin tavalliset kaduntallaaja suomalaiset, jotka omaavat jotain sellaista, jota umpityhmät päättäjämme eivät koskaan tule omstamaan. Heille nuo ”operaatiot” ovat sydäntä raastavaa kuultavaa ja nähtävää, koska se merkitsee samaa kuin sydän vertaan joutuisi vuodattamaan.
Eipä ole ahneudella mitään rajaa.
Ahneella on paskainen loppu, monessa tapauksessa. Pörssiyhtiöiden tehtävä nykysin on tuottaa tuhottomasti rahaa suursijoittajille, ei investointeihin yrityksessä eikä henkilökunnan hyvinvointiin. Hyväkin menestyvä yritys imetään kuiviin muutamassa vuodessa. Ennen aikaan osa tuloksesta sijoitettiin automaattisesti firmaan takaisin, paremmat tuottavammat uudenaikaisemmat koneet, henkilökunta voi hyvin ja sitä kautta tuottavuus parani. Viimeisessä työpaikassa missä olin, piti yrittää vääntää vanhoilla paskoilla hyvää laatua koska rahaa ei saanut kuin pieniin korjauksiin. Tee siinä sitten laatua.
Meidän taloudessa varmaan kymmenet ”Crocsit”, ei tosin ainuttakaan aitoa. Ruiskupuristuskone leipoo noita ehkä kymmenen sekunnin välein, paljo kahdeksaa euroa enempää ei kannata maksaa ellei halua tulla kusetetuksi.
Harmi, crocsit ja crocs – kengät on niin hyvät jalassa.
Ei oo tarvike ”crocsit” ollenkaan niin hyvät.
Aidot eivät ole sateella ja talvella liukkaat, niinkuin tarvikkeet.