https://nykysuomi.com/kansanedustajan-syytesuojasta-aanestaneet-puolueittain-puolesta-vastaan-ja-poissa/

Kotimaa

Kansanedustajan syytesuojasta äänestäneet puolueittain – puolesta, vastaan ja poissa

Päivitetty 28.6.2020, Julkaistu 27.6.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Perjantaina 26. kesäkuuta eduskunnassa äänestettiin perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojasta. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi halunnut syyttää kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syytesuojan murtamisen puolesta äänesti 121 edustajaa ja vastaan 54. Syytesuojan purkamiseen olisi vaadittu viiden kuudesosan enemmistö.

Syytesuojan purkamisen puolesta äänestäneet

Keskusta

Aittakumpu Pekka
Heikkinen Hannakaisa
Honkonen Petri
Huttunen Hanna
Kalli Eeva
Kemppi Hilkka
Kinnunen Mikko
Kiviranta Esko
Kosonen Hanna
Kulmuni Katri
Kurvinen Antti
Könttä Joonas
Leppä Jari
Lintilä Mika
Lohi Markus
Mattila Hanna-Leena
Ovaska Jouni
Pirttilahti Arto
Sipilä Juha
Torniainen Ari
Vanhanen Matti

Kokoomus

Grahn-Laasonen Sanni
Heinonen Timo
Häkkänen Antti
Ikonen Anna-Kaisa
Kaunisto Ville
Keto-Huovinen Pihla
Kiuru Pauli
Laiho Mia
Lepomäki Elina
Marttinen Matias
Multala Sari
Mykkänen Kai
Orpo Petteri
Pelkonen Jaana
Sarkomaa Sari
Satonen Arto
Sirén Saara-Sofia
Sjöblom Ruut
Vartiainen Juhana
Wallinheimo Sinuhe
Zyskowicz Ben

SD

Asell Marko
Berg Kim
Blomqvist Thomas
Eloranta Eeva-Johanna
Eskelinen Seppo
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Guzenina Maria
Haatainen Tuula
Harakka Timo
Heinäluoma Eveliina
Kari Mika
Kiljunen Anneli
Kiljunen Kimmo
Kiuru Krista
Koskinen Johannes
Kvarnström Johan
Kymäläinen Suna
Lindén Aki
Lindtman Antti
Malm Niina
Marin Sanna
Mäkinen Riitta
Mäkynen Matias
Nurminen Ilmari
Ojala-Niemelä Johanna
Paatero Sirpa
Piirainen Raimo
Rantanen Piritta
Rinne Antti
Salonen Kristiina
Skinnari Ville
al-Taee Hussein
Taimela Katja
Tuomioja Erkki
Tuppurainen Tytti
Viitanen Pia
Viljanen Heidi
Väätäinen Tuula
Werning Paula

RKP

Adlercreutz Anders
Bergqvist Sandra
Biaudet Eva
Blomqvist Thomas
Henriksson Anna-Maja
Norrback Anders
Ollikainen Mikko
Rehn-Kivi Veronica
Strand Joakim

Vasemmistoliitto

Andersson Li
Arhinmäki Paavo
Honkasalo Veronika
Hänninen Katja
Kautto Juho
Kivelä Mai
Kontula Anna
Lohikoski Pia
Myllykoski Jari
Pekonen Aino-Kaisa
Saramo Jussi
Sarkkinen Hanna
Semi Matti
Yrttiaho Johannes

Vihreät

Alanko-Kahiluoto Outi
Elo Tiina
Forsgrén Bella
Haavisto Pekka
Harjanne Atte
Hassi Satu
Holopainen Hanna
Holopainen Mari
Hopsu Inka
Hyrkkö Saara
Kari Emma
Koponen Noora
Mikkonen Krista
Ohisalo Maria
Soinikoski Mirka
Suomela Iiris
Virta Sofia

Syytesuojan purkamista vastaan äänestäneet

Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen

Turtiainen Ano

KD

Essayah Sari
Laukkanen Antero
Räsänen Päivi
Tanus Sari
Östman Peter

Keskusta

Heikkinen Janne
Hoskonen Hannu
Kettunen Tuomas
Kivisaari Pasi
Kärnä Mikko
Pylväs Juha
Savola Mikko

Kokoomus

Rydman Wille
Sankelo Janne
Vestman Heikki

Liike Nyt

Harkimo Harry

PS

Antikainen Sanna
Eerola Juho
Elomaa Ritva
Halla-aho Jussi
Huru Petri
Immonen Olli
Junnila Vilhelm
Juuso Kaisa
Juvonen Arja
Kankaanniemi Toimi
Koponen Ari
Koskela Jari
Kotiaho Jouni
Laakso Sheikki
Lehto Rami
Lundén Mikko
Meri Leena
Mäkelä Jani
Mäkynen Jukka
Niemi Veijo
Niikko Mika
Packalén Tom
Peltokangas Mauri
Puisto Sakari
Purra Riikka
Ranne Lulu
Rantanen Mari
Reijonen Minna
Ronkainen Jari
Savio Sami
Simula Jenna
Slunga-Poutsalo Riikka
Tavio Ville
Tynkkynen Sebastian
Vallin Veikko
Vähämäki Ville
Wihonen Jussi

Äänestyksestä poissa olleet

Keskusta

Saarikko Annika
Kaikkonen Antti
Kalmari Anne

Kokoomus

Autto Heikki
Eestilä Markku
Jokinen Kalle
Kauma Pia
Kanerva Ilkka
Kilpi Marko
Kopra Jukka
Koulumies Terhi
Risikko Paula
Tolvanen Kari
Talvitie Mari-Leena
Vikman Sofia
Virolainen Anne-Mari

PS

Mäenpää Juha

SD

Mäkisalo-Ropponen Merja

RKP

Löfström Mats

Vasemmistoliitto

Kyllönen Merja
Mustajärvi Markus

Vihreät

Järvinen Heli
Petelius Pirkka-Pekka
Pitko Jenni

Lähde: Valtioneuvosto

Lue myös:

https://www.nykysuomi.com/2020/06/27/mika-muutti-opetusministerin-mielen-kansanedustajan-syytesuojasta/

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.