https://nykysuomi.com/kansanedustajan-syytesuojasta-aanestaneet-puolueittain-puolesta-vastaan-ja-poissa/

Kotimaa

Kansanedustajan syytesuojasta äänestäneet puolueittain – puolesta, vastaan ja poissa

Päivitetty 28.6.2020, Julkaistu 27.6.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Perjantaina 26. kesäkuuta eduskunnassa äänestettiin perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojasta. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi halunnut syyttää kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syytesuojan murtamisen puolesta äänesti 121 edustajaa ja vastaan 54. Syytesuojan purkamiseen olisi vaadittu viiden kuudesosan enemmistö.

Syytesuojan purkamisen puolesta äänestäneet

Keskusta

Aittakumpu Pekka
Heikkinen Hannakaisa
Honkonen Petri
Huttunen Hanna
Kalli Eeva
Kemppi Hilkka
Kinnunen Mikko
Kiviranta Esko
Kosonen Hanna
Kulmuni Katri
Kurvinen Antti
Könttä Joonas
Leppä Jari
Lintilä Mika
Lohi Markus
Mattila Hanna-Leena
Ovaska Jouni
Pirttilahti Arto
Sipilä Juha
Torniainen Ari
Vanhanen Matti

Kokoomus

Grahn-Laasonen Sanni
Heinonen Timo
Häkkänen Antti
Ikonen Anna-Kaisa
Kaunisto Ville
Keto-Huovinen Pihla
Kiuru Pauli
Laiho Mia
Lepomäki Elina
Marttinen Matias
Multala Sari
Mykkänen Kai
Orpo Petteri
Pelkonen Jaana
Sarkomaa Sari
Satonen Arto
Sirén Saara-Sofia
Sjöblom Ruut
Vartiainen Juhana
Wallinheimo Sinuhe
Zyskowicz Ben

SD

Asell Marko
Berg Kim
Blomqvist Thomas
Eloranta Eeva-Johanna
Eskelinen Seppo
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Guzenina Maria
Haatainen Tuula
Harakka Timo
Heinäluoma Eveliina
Kari Mika
Kiljunen Anneli
Kiljunen Kimmo
Kiuru Krista
Koskinen Johannes
Kvarnström Johan
Kymäläinen Suna
Lindén Aki
Lindtman Antti
Malm Niina
Marin Sanna
Mäkinen Riitta
Mäkynen Matias
Nurminen Ilmari
Ojala-Niemelä Johanna
Paatero Sirpa
Piirainen Raimo
Rantanen Piritta
Rinne Antti
Salonen Kristiina
Skinnari Ville
al-Taee Hussein
Taimela Katja
Tuomioja Erkki
Tuppurainen Tytti
Viitanen Pia
Viljanen Heidi
Väätäinen Tuula
Werning Paula

RKP

Adlercreutz Anders
Bergqvist Sandra
Biaudet Eva
Blomqvist Thomas
Henriksson Anna-Maja
Norrback Anders
Ollikainen Mikko
Rehn-Kivi Veronica
Strand Joakim

Vasemmistoliitto

Andersson Li
Arhinmäki Paavo
Honkasalo Veronika
Hänninen Katja
Kautto Juho
Kivelä Mai
Kontula Anna
Lohikoski Pia
Myllykoski Jari
Pekonen Aino-Kaisa
Saramo Jussi
Sarkkinen Hanna
Semi Matti
Yrttiaho Johannes

Vihreät

Alanko-Kahiluoto Outi
Elo Tiina
Forsgrén Bella
Haavisto Pekka
Harjanne Atte
Hassi Satu
Holopainen Hanna
Holopainen Mari
Hopsu Inka
Hyrkkö Saara
Kari Emma
Koponen Noora
Mikkonen Krista
Ohisalo Maria
Soinikoski Mirka
Suomela Iiris
Virta Sofia

Syytesuojan purkamista vastaan äänestäneet

Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen

Turtiainen Ano

KD

Essayah Sari
Laukkanen Antero
Räsänen Päivi
Tanus Sari
Östman Peter

Keskusta

Heikkinen Janne
Hoskonen Hannu
Kettunen Tuomas
Kivisaari Pasi
Kärnä Mikko
Pylväs Juha
Savola Mikko

Kokoomus

Rydman Wille
Sankelo Janne
Vestman Heikki

Liike Nyt

Harkimo Harry

PS

Antikainen Sanna
Eerola Juho
Elomaa Ritva
Halla-aho Jussi
Huru Petri
Immonen Olli
Junnila Vilhelm
Juuso Kaisa
Juvonen Arja
Kankaanniemi Toimi
Koponen Ari
Koskela Jari
Kotiaho Jouni
Laakso Sheikki
Lehto Rami
Lundén Mikko
Meri Leena
Mäkelä Jani
Mäkynen Jukka
Niemi Veijo
Niikko Mika
Packalén Tom
Peltokangas Mauri
Puisto Sakari
Purra Riikka
Ranne Lulu
Rantanen Mari
Reijonen Minna
Ronkainen Jari
Savio Sami
Simula Jenna
Slunga-Poutsalo Riikka
Tavio Ville
Tynkkynen Sebastian
Vallin Veikko
Vähämäki Ville
Wihonen Jussi

Äänestyksestä poissa olleet

Keskusta

Saarikko Annika
Kaikkonen Antti
Kalmari Anne

Kokoomus

Autto Heikki
Eestilä Markku
Jokinen Kalle
Kauma Pia
Kanerva Ilkka
Kilpi Marko
Kopra Jukka
Koulumies Terhi
Risikko Paula
Tolvanen Kari
Talvitie Mari-Leena
Vikman Sofia
Virolainen Anne-Mari

PS

Mäenpää Juha

SD

Mäkisalo-Ropponen Merja

RKP

Löfström Mats

Vasemmistoliitto

Kyllönen Merja
Mustajärvi Markus

Vihreät

Järvinen Heli
Petelius Pirkka-Pekka
Pitko Jenni

Lähde: Valtioneuvosto

Lue myös:

https://www.nykysuomi.com/2020/06/27/mika-muutti-opetusministerin-mielen-kansanedustajan-syytesuojasta/

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/ulosottovelallisten-maara-ennatystasolla-suomessa/

Kotimaa

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle