Mainos:

Kansanedustajan syytesuojasta äänestäneet puolueittain – puolesta, vastaan ja poissa

Päivitetty 28.6.2020, Julkaistu 27.6.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Perjantaina 26. kesäkuuta eduskunnassa äänestettiin perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojasta. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi halunnut syyttää kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syytesuojan murtamisen puolesta äänesti 121 edustajaa ja vastaan 54. Syytesuojan purkamiseen olisi vaadittu viiden kuudesosan enemmistö.

Syytesuojan purkamisen puolesta äänestäneet

Keskusta

Aittakumpu Pekka
Heikkinen Hannakaisa
Honkonen Petri
Huttunen Hanna
Kalli Eeva
Kemppi Hilkka
Kinnunen Mikko
Kiviranta Esko
Kosonen Hanna
Kulmuni Katri
Kurvinen Antti
Könttä Joonas
Leppä Jari
Lintilä Mika
Lohi Markus
Mattila Hanna-Leena
Ovaska Jouni
Pirttilahti Arto
Sipilä Juha
Torniainen Ari
Vanhanen Matti

Kokoomus

Grahn-Laasonen Sanni
Heinonen Timo
Häkkänen Antti
Ikonen Anna-Kaisa
Kaunisto Ville
Keto-Huovinen Pihla
Kiuru Pauli
Laiho Mia
Lepomäki Elina
Marttinen Matias
Multala Sari
Mykkänen Kai
Orpo Petteri
Pelkonen Jaana
Sarkomaa Sari
Satonen Arto
Sirén Saara-Sofia
Sjöblom Ruut
Vartiainen Juhana
Wallinheimo Sinuhe
Zyskowicz Ben

Mainos:

SD

Asell Marko
Berg Kim
Blomqvist Thomas
Eloranta Eeva-Johanna
Eskelinen Seppo
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Guzenina Maria
Haatainen Tuula
Harakka Timo
Heinäluoma Eveliina
Kari Mika
Kiljunen Anneli
Kiljunen Kimmo
Kiuru Krista
Koskinen Johannes
Kvarnström Johan
Kymäläinen Suna
Lindén Aki
Lindtman Antti
Malm Niina
Marin Sanna
Mäkinen Riitta
Mäkynen Matias
Nurminen Ilmari
Ojala-Niemelä Johanna
Paatero Sirpa
Piirainen Raimo
Rantanen Piritta
Rinne Antti
Salonen Kristiina
Skinnari Ville
al-Taee Hussein
Taimela Katja
Tuomioja Erkki
Tuppurainen Tytti
Viitanen Pia
Viljanen Heidi
Väätäinen Tuula
Werning Paula

RKP

Adlercreutz Anders
Bergqvist Sandra
Biaudet Eva
Blomqvist Thomas
Henriksson Anna-Maja
Norrback Anders
Ollikainen Mikko
Rehn-Kivi Veronica
Strand Joakim

Vasemmistoliitto

Andersson Li
Arhinmäki Paavo
Honkasalo Veronika
Hänninen Katja
Kautto Juho
Kivelä Mai
Kontula Anna
Lohikoski Pia
Myllykoski Jari
Pekonen Aino-Kaisa
Saramo Jussi
Sarkkinen Hanna
Semi Matti
Yrttiaho Johannes

Vihreät

Alanko-Kahiluoto Outi
Elo Tiina
Forsgrén Bella
Haavisto Pekka
Harjanne Atte
Hassi Satu
Holopainen Hanna
Holopainen Mari
Hopsu Inka
Hyrkkö Saara
Kari Emma
Koponen Noora
Mikkonen Krista
Ohisalo Maria
Soinikoski Mirka
Suomela Iiris
Virta Sofia

Syytesuojan purkamista vastaan äänestäneet

Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen

Turtiainen Ano

KD

Essayah Sari
Laukkanen Antero
Räsänen Päivi
Tanus Sari
Östman Peter

Keskusta

Heikkinen Janne
Hoskonen Hannu
Kettunen Tuomas
Kivisaari Pasi
Kärnä Mikko
Pylväs Juha
Savola Mikko

Kokoomus

Rydman Wille
Sankelo Janne
Vestman Heikki

Liike Nyt

Harkimo Harry

PS

Antikainen Sanna
Eerola Juho
Elomaa Ritva
Halla-aho Jussi
Huru Petri
Immonen Olli
Junnila Vilhelm
Juuso Kaisa
Juvonen Arja
Kankaanniemi Toimi
Koponen Ari
Koskela Jari
Kotiaho Jouni
Laakso Sheikki
Lehto Rami
Lundén Mikko
Meri Leena
Mäkelä Jani
Mäkynen Jukka
Niemi Veijo
Niikko Mika
Packalén Tom
Peltokangas Mauri
Puisto Sakari
Purra Riikka
Ranne Lulu
Rantanen Mari
Reijonen Minna
Ronkainen Jari
Savio Sami
Simula Jenna
Slunga-Poutsalo Riikka
Tavio Ville
Tynkkynen Sebastian
Vallin Veikko
Vähämäki Ville
Wihonen Jussi

Äänestyksestä poissa olleet

Keskusta

Saarikko Annika
Kaikkonen Antti
Kalmari Anne

Kokoomus

Autto Heikki
Eestilä Markku
Jokinen Kalle
Kauma Pia
Kanerva Ilkka
Kilpi Marko
Kopra Jukka
Koulumies Terhi
Risikko Paula
Tolvanen Kari
Talvitie Mari-Leena
Vikman Sofia
Virolainen Anne-Mari

PS

Mäenpää Juha

SD

Mäkisalo-Ropponen Merja

RKP

Löfström Mats

Vasemmistoliitto

Kyllönen Merja
Mustajärvi Markus

Vihreät

Järvinen Heli
Petelius Pirkka-Pekka
Pitko Jenni

Lähde: Valtioneuvosto

Lue myös:

https://www.nykysuomi.com/2020/06/27/mika-muutti-opetusministerin-mielen-kansanedustajan-syytesuojasta/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Alma Kyläpää
Alma Kyläpää
6 years ago

”Oppiaksesi kuka hallitsee sinua, selvitä ketä et saa arvostella!”

Tuosta erheellisesti Voltairen suuhun pistetystä lauseesta voisi päätellä, että meitä hallitsevat supikoira, kurtturuusu, lupiini ja muutama muukin. Etenkin muutama muu, koska kotimökkimme kurtturuusu on pysynyt yksittäistapauksena ainakin 30 vuotta mitä nyt tehnyt pari penikkaa juurelleen. Lupiinikin on samassa ajassa vain vähän karannut penkistä. Supikoiran olen nähnyt kerran luontopolulla ja se vähän aikaa minua napitettuaan katosi omalle salaiselle polulleen. Ne muut ovat vallanneet kaikki PK-seudun lähiöt, ostarit ja jukkiset kulkuneuvot sekä uimarannat.

Tenkkapoo
Tenkkapoo
6 years ago

Toinen lause mikä on erheellisesti laitettu toisen suuhun on se että väitetään ”natsien” sanovan että Leon Trotsky keksi sanan ”rasismi”.

Tämä on propagandaa jolla yritetään saada ”natsit” näyttämään yksinkertaisilta.

Totuus on että Leon Trotsky käytti rasismi-syytöstä tehokkaasti massamurhattavan opposition ja kansanosan (valkoihoiset ja kristityt) suiden tukkimiseen jotta mikään ei estäisi tulevaa valtavaa verenvuodatusta.

Itse sana tai käsite rasismi on varhaisempaa perua. Bolshevistit aseistivat sen, ja sitä asetta käyttää tänään Suomen hallitus ja oikeuslaitos täsmälleen samalla tavalla ja täsmälleen samoin tarkoitusperin kuin Trotsky ja bolshevistit silloin aikanaan.

Lopetusministeriö
Lopetusministeriö
6 years ago

De som röstade för, röstade för att det som skrivits nedan skall bli sant ochså i Finland:

”Precis allt har gått ut på att döda dom otrogna och att göra jihad så att man blir en martyr, dessa barn har sett hur sin pappa (och mamma) sköter om sina vapen hemma, tränar tillsammans med andra jihadister för att skjuta o döda ”otrogna”, dessa barn ser också huvuden sitter på stolpar och kroppar ligger på marken, människor torteras öppet o bränns och man får ständigt förklarat för sig att det är otrogna som fått sitt straff. De ser också hur kvinnor tas i fångenskap antingen av shariapoliser för att en glipa hud eller något annat som anses olämpligt, vilket kan vara mycket godtyckligt. Sexslavar i hemmet (Yazidiska småflickor) är också något som inte är direkt ovanligt. Dessa barns vardag är dödligt våld, döda kroppar, ständiga påminnelser om kalifatet och martyrdöden. Småpojkarna använder vapen med sina fäder och tränas inför strid vid så låg ålder som 5 år. Kalifatet, martyrskapet och dom otrogna är det ständiga mantrat.

SVT dokumentären Islamistens barn visas fortfarande på SVT play tills den 23 Mars. Det är en sann bild av vad som händer och hur det fungerar i en jihadistisk miljö, ja även för de nedresta svenskarna o deras barn. Missa inte att se denna dokumentär, men tyvärr så är textningen usel då den inte tar med allt som sägs (politiskt inkorrekt och faktiskt horribla händelser). Där visas också den nakna sanningen om flickornas utsatthet då en pojke i 7 års åldern berättar att han får skjuta XX för sin pappa, det är en flicka i familjen som han får tillåtelse att skjuta för att hon drar av sig slöjan o springer utan den, flickan är 2 år.

Mammornas o kvinnornas roll är inte heller den helt okomplicerad. Kvinnorna är mycket mera involverade i ”bildandet av kalifatet” än vad vi har trott. Dom har aktivt rekryterat så att fler kvinnor rest dit, för att bli krigarfruar och barnaföderskor hos IS. Dom har varit ”frisörer” något som nu visar sig efter många vittnesmål från Yazidiska flickor att dessa ”frisörer” gett barnen make up, satt på dom fina kläder och fixat håret inför försäljningen av dessa flickor som sexslavar till IS krigare. Dom tränas även till självmordsbombare, agerar som shariapoliser osv.

Det går att fylla sida efter sida med ofattbara grymheter som begåtts och som barnen är delaktiga i då man levt mitt i allt det här och tränas för att begå samma handlingar som de vuxna. Om man som pojke tränas med sin pappa o andra män och ständigt hör att man ska döda andra och att martyrskapet är störst. Att dom ska ha koll på flickorna/kvinnorna som moralpoliser etc. Dom värderingarna försvinner inte i och med det att man kliver på svensk mark…”

http://24i.se/engstrand-vill-hamta-hit-barnen-nu/

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.