https://nykysuomi.com/kansanedustajan-syytesuojasta-aanestaneet-puolueittain-puolesta-vastaan-ja-poissa/

Kotimaa

Kansanedustajan syytesuojasta äänestäneet puolueittain – puolesta, vastaan ja poissa

Päivitetty 28.6.2020, Julkaistu 27.6.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Perjantaina 26. kesäkuuta eduskunnassa äänestettiin perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojasta. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi halunnut syyttää kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syytesuojan murtamisen puolesta äänesti 121 edustajaa ja vastaan 54. Syytesuojan purkamiseen olisi vaadittu viiden kuudesosan enemmistö.

Syytesuojan purkamisen puolesta äänestäneet

Keskusta

Aittakumpu Pekka
Heikkinen Hannakaisa
Honkonen Petri
Huttunen Hanna
Kalli Eeva
Kemppi Hilkka
Kinnunen Mikko
Kiviranta Esko
Kosonen Hanna
Kulmuni Katri
Kurvinen Antti
Könttä Joonas
Leppä Jari
Lintilä Mika
Lohi Markus
Mattila Hanna-Leena
Ovaska Jouni
Pirttilahti Arto
Sipilä Juha
Torniainen Ari
Vanhanen Matti

Kokoomus

Grahn-Laasonen Sanni
Heinonen Timo
Häkkänen Antti
Ikonen Anna-Kaisa
Kaunisto Ville
Keto-Huovinen Pihla
Kiuru Pauli
Laiho Mia
Lepomäki Elina
Marttinen Matias
Multala Sari
Mykkänen Kai
Orpo Petteri
Pelkonen Jaana
Sarkomaa Sari
Satonen Arto
Sirén Saara-Sofia
Sjöblom Ruut
Vartiainen Juhana
Wallinheimo Sinuhe
Zyskowicz Ben

SD

Asell Marko
Berg Kim
Blomqvist Thomas
Eloranta Eeva-Johanna
Eskelinen Seppo
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Guzenina Maria
Haatainen Tuula
Harakka Timo
Heinäluoma Eveliina
Kari Mika
Kiljunen Anneli
Kiljunen Kimmo
Kiuru Krista
Koskinen Johannes
Kvarnström Johan
Kymäläinen Suna
Lindén Aki
Lindtman Antti
Malm Niina
Marin Sanna
Mäkinen Riitta
Mäkynen Matias
Nurminen Ilmari
Ojala-Niemelä Johanna
Paatero Sirpa
Piirainen Raimo
Rantanen Piritta
Rinne Antti
Salonen Kristiina
Skinnari Ville
al-Taee Hussein
Taimela Katja
Tuomioja Erkki
Tuppurainen Tytti
Viitanen Pia
Viljanen Heidi
Väätäinen Tuula
Werning Paula

RKP

Adlercreutz Anders
Bergqvist Sandra
Biaudet Eva
Blomqvist Thomas
Henriksson Anna-Maja
Norrback Anders
Ollikainen Mikko
Rehn-Kivi Veronica
Strand Joakim

Vasemmistoliitto

Andersson Li
Arhinmäki Paavo
Honkasalo Veronika
Hänninen Katja
Kautto Juho
Kivelä Mai
Kontula Anna
Lohikoski Pia
Myllykoski Jari
Pekonen Aino-Kaisa
Saramo Jussi
Sarkkinen Hanna
Semi Matti
Yrttiaho Johannes

Vihreät

Alanko-Kahiluoto Outi
Elo Tiina
Forsgrén Bella
Haavisto Pekka
Harjanne Atte
Hassi Satu
Holopainen Hanna
Holopainen Mari
Hopsu Inka
Hyrkkö Saara
Kari Emma
Koponen Noora
Mikkonen Krista
Ohisalo Maria
Soinikoski Mirka
Suomela Iiris
Virta Sofia

Syytesuojan purkamista vastaan äänestäneet

Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen

Turtiainen Ano

KD

Essayah Sari
Laukkanen Antero
Räsänen Päivi
Tanus Sari
Östman Peter

Keskusta

Heikkinen Janne
Hoskonen Hannu
Kettunen Tuomas
Kivisaari Pasi
Kärnä Mikko
Pylväs Juha
Savola Mikko

Kokoomus

Rydman Wille
Sankelo Janne
Vestman Heikki

Liike Nyt

Harkimo Harry

PS

Antikainen Sanna
Eerola Juho
Elomaa Ritva
Halla-aho Jussi
Huru Petri
Immonen Olli
Junnila Vilhelm
Juuso Kaisa
Juvonen Arja
Kankaanniemi Toimi
Koponen Ari
Koskela Jari
Kotiaho Jouni
Laakso Sheikki
Lehto Rami
Lundén Mikko
Meri Leena
Mäkelä Jani
Mäkynen Jukka
Niemi Veijo
Niikko Mika
Packalén Tom
Peltokangas Mauri
Puisto Sakari
Purra Riikka
Ranne Lulu
Rantanen Mari
Reijonen Minna
Ronkainen Jari
Savio Sami
Simula Jenna
Slunga-Poutsalo Riikka
Tavio Ville
Tynkkynen Sebastian
Vallin Veikko
Vähämäki Ville
Wihonen Jussi

Äänestyksestä poissa olleet

Keskusta

Saarikko Annika
Kaikkonen Antti
Kalmari Anne

Kokoomus

Autto Heikki
Eestilä Markku
Jokinen Kalle
Kauma Pia
Kanerva Ilkka
Kilpi Marko
Kopra Jukka
Koulumies Terhi
Risikko Paula
Tolvanen Kari
Talvitie Mari-Leena
Vikman Sofia
Virolainen Anne-Mari

PS

Mäenpää Juha

SD

Mäkisalo-Ropponen Merja

RKP

Löfström Mats

Vasemmistoliitto

Kyllönen Merja
Mustajärvi Markus

Vihreät

Järvinen Heli
Petelius Pirkka-Pekka
Pitko Jenni

Lähde: Valtioneuvosto

Lue myös:

https://www.nykysuomi.com/2020/06/27/mika-muutti-opetusministerin-mielen-kansanedustajan-syytesuojasta/

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.