Mainos:

Kaikilla mantereilla syödään yhdessä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi

Julkaistu 22.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Tuhannet suomalaiset ja Suomen ystävät syövät yhdessä elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8. maan satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Finnish Your Dinner -illallisia järjestetään ympäri maailman niin kaupunkien julkisissa tiloissa kuin kodeissakin.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Yhdessä-teema on innostanut suomalaiset ja Suomen ystävät rakentamaan kaikkien aikojen tapahtumavuoden. Yksi helppo tapa osallistua juhlavuoteen on syödä yhdessä ja kutsua kotiinsa pari vierastakin.

Yksityisten henkilöiden järjestämiä Finnish Your Dinner -illallisia on runsaasti Yhdysvalloissa muun muassa Kaliforniassa, Floridassa ja Alaskassa. Illallisia järjestetään lisäksi muun muassa Singaporessa, Bangkokissa, Tokyossa, Malawissa, Rabatissa Marokossa, Antibesissa Ranskassa, Kölnissä, Rotterdamissa, Goiasissa Brasiliassa, Meksikossa ja Guatemalassa.

”On ilahduttavaa, miten sankoin joukoin suomalaiset ja Suomen ystävät ympäri maailman ovat innostuneet kutsumaan tuttuja ja tuntemattomiakin yhteisen pöydän ääreen. Illallisista muodostuu iloisia ja yhteisöllisiä tapahtumia, ja ne houkuttelevat toivottavasti paikalle myös uusia Suomen ystäviä”, ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman kertoo.

Yllätysillallinen kaupungin ytimessä

Amsterdamissa opiskelevat Riku Mattila ja Arto Voipio järjestävät ystävilleen yllätysillallisen kaupungin keskeisellä paikalla.

Mainos:

”Järjestämme ystäväni kanssa joka syksy synttärijuhlat vähän isommalla kaavalla. Tällä kertaa juhlitaan Amsterdamissa, jonne lentää viikonlopuksi jopa 70 frendiä. Suomen komea juhlavuosi ja samalle viikonlopulle osuva Finnish Your Dinner innostivat yhdistämään nämä kaksi juhlaa – kuin järjestäisi yhteissynttärit Suomen kanssa!”, Mattila hehkuttaa.

Koko viikonlopun ohjelma tulee vieraille yllätyksenä. ”Illallispaikalle tullaan saapumaan omintakeisella tyylillä ja tarjolla on monipuolinen kattaus sesongin herkkuja. Kesäkauden huipennus ja Suomen juhlavuoden humu nostattavat tunnelman varmasti kattoon, tai taivaaseen”, Voipio myhäilee.

Myös Suomen edustustot viidessä kaupungissa ympäri maailman järjestävät Finnish Your Dinner -illallisen, suomalaisen Illallinen taivaan alla -konseptin mukaisesti. Edustustojen illalliset järjestetään Pietarissa, Tallinnassa, Washingtonissa, Buenos Airesissa ja Kuala Lumpurissa. Paikat edustustojen illallisille varattiin loppuun minuuteissa.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten juhlavuosi kokoaa suomalaisia ja Suomen ystäviä ulkomaillakin yhteen”, Theman iloitsee.

Kaduilla, puistoissa, ravintoloissa

Kuka tahansa, missä tahansa voi järjestää 25.–27.8. oman Finnish Your Dinner -illallisensa ja tarjota samalla myös tuntemattomille mahdollisuuden juhlia satavuotiasta Suomea. Oman illallisen voi ilmoittaa helposti mukaan merkitsemällä sen digitaaliselle kartalle.

Tapahtuma järjestetään myös ympäri Suomen Illallinen taivaan alla -nimisenä. Pitkät pöydät katetaan 26.8. Helsingin lisäksi ainakin Turkuun, Tampereelle, Kotkaan ja Espooseen. Tämän lisäksi jokainen suomalainen voi järjestää oman illallisensa. Illalliset voivat olla joko suljettuja tai tuntemattomille avoimia.

”Tavoitteena, on, että tuona päivänä kukaan suomalainen ei söisi yksin” sanoo Tanja Jänicke illalliskonseptin takana olevasta Yhteismaa ry:stä.

Finnish Your Dinner ja Illallinen taivaan alla ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matti
Matti
8

Ja meillä leipäjonoissa

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu tänään 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.