Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Onkos se se aika kun kuuhulluus ja kaamos saavat mielet sekaisin? Mielensä järkyttäneet kulkevat kaduilla kuka mihinkin asiaan uskoen?
Ruotsalaisii 3, suomalaisii 2. Hyvä suomi!
Ruåtsi on paska naapuri joka dumppaa suomeen ihmisjätettä yli valvomattoman rajan.
Vajaa tuhannen vuotta sitten Ruotsin koko pohjoisen alue Uumajan lähellä olevalta Bydgenkiveltä saakka, kuului muinaiseen Kainuuseen ja Kainuunmeri eli nykyinen Pohjanmeri oli silloin sisämeri. Alueelle tunki idästä laukkuryssiä eli karjalaisia ja etelästä svealaisia eli ruotsalaisia. Pähkinänsaaren rauha jakoi kainuulaisten maan kolmeen osaan josta ruotsalaisten ja karjalaisten (Novgorodin) raja vedettiin Pyhäjokea pitkin Hanhikivelle, siitä Ruotsin puolelle Bydgenkivelle ja Norjaan. Keski- Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta Kalantiin saakka (Uusikaupynki) jäi vielä Nuijasotaan saakka Kainuulaisille. Suomi niminen pläntti oli tuolloin vielä Turunlinnan kupeessa, ja jota pääasiassa hallitsi saksalainen porvaristo. Hämeestä joka oli kansanmurhan (ns. ristiretken) seurauksena taipunut ruotsin kruunun valtaan, sieltä käsin pirkanmiehet alkoi verottaa koko Kainuunmeren ympäröivää aluetta pohjoisinta Lappia myöden, keräten itselleen ja Ruotsin kruunulle huomattavan varallisuuden ja valta-aseman. Novgorodi taipui Moskovan alaisuuteen ja Ruotsin ja Venäjän välinen rajakiista ratkaistiin 1595 Täyssinän rauhansopimuksessa, rajalinja vedettiin suomenlahdelta jäämerelle ja sen seurauksena ruotsi läänitti koko Norlannin pohjoisen osan itselleen siten, että Tornionjoesta tuli Norlannin ja Pohjanmaan rajaksi. Historiallinen Pohjanmaa läänitettiin Korsholmaan kuuluvaksi. Tämän seurauksena syttyi nuijasota jossa muinaisen Kainuun viimeiset alueet taisteli itsenäisyydestään menettäen sen Suomea ja Viroa hallinneelle Klaus Flemingille. Fleming kuoli seuraavana vuonna Nuijasodan päättymisestä ja 1599 Kaarle herttua käväisi Suomessa katkaisten silloisen Suomen aateliston päät. Kuningas Sigismundin kuoltua, nuonna 1607 Kaarle herttua julisti itsensä Ruotsin ja Kainuun kuninkaaksi Kaarle lX. Alkoi uuden valheellisen historiankijoituksen aika ja onko mikään ihme, jos Tornion seudulla nyrkit heiluu vieläkin…