https://nykysuomi.com/jatkolupa-yksintulleille-alaikaisille-turvapaikanhakijoille-myonnetaan-yleensa-2-vuodeksi/

Kotimaa

Jatkolupa yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille myönnetään yleensä 2 vuodeksi

Julkaistu 5.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Alaikäiset, yksin Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, johon Maahanmuuttovirasto kiinnittää erityistä huomiota.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat ottaneet kantaa 4.4. turvapaikanhakijana tulleiden nuorten jatkolupakäytäntöihin.

Jos kansainvälistä suojelua ei voida myöntää, voidaan hakijalle myöntää oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Päätöksenteossa otetaan huomioon erityisesti hakijan haavoittuva asema ja olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 3 022 yksin maahan saapunutta alaikäistä, kun edellisvuonna hakijoita oli yhteensä 196.

Vuosina 2016–2017 suurin osa oleskeluluvista yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella on myönnetty alaikäisille yksintulleille, afganistanilaisille turvapaikanhakijoille.

Lähtökohta lainsäädännössä on, että ensimmäinen oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä myönnetään vuodeksi.

Jatkolupa myönnetään 1–4 vuodeksi. Osa syksyllä 2015 yksin alaikäisinä tulleista on saanut kahden vuoden jatkoluvan, osa yhden. Yksittäistapauksissa jatkolupa voidaan myöntää vuodeksi esimerkiksi silloin, jos nuori ei ole esimerkiksi osallistunut opiskeluun tai opiskelut ovat vasta alkaneet, eikä niiden edistymistä voi vielä varmistaa.

Alaikäiselle ja täysi-ikäistyneelle myönnetään jatkolupa, jos edellytykset täyttyvät

Jos hakija hakee jatkolupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä ja on edelleen alaikäinen, lähtökohtana on jatkoluvan myöntäminen, jos hän ei ole tehnyt esimerkiksi vakavia tai toistuvia rikoksia.

Jos hakija on täysi-ikäistynyt jatkoluvan hakemiseen mennessä, se ei ole syy tehdä kielteistä päätöstä jatkolupahakemukseen, jos perusteet luvan saamiselle ovat edelleen voimassa. Hakemuksessa ei voi kuitenkaan vedota enää alaikäisyyteen. Jos hakijan kotoutuminen ja esimerkiksi opinnot jatkuvat, ei luvan epäämiselle ole syytä. Suurin osa hakijoista on tällaisia.

Vuosina 2016–2017 alaikäisistä myönteisen päätöksen jatkolupahakemukseen yksilöllisestä inhimillisestä syystä on saanut 389 hakijaa, kielteisiä päätöksiä ei ole tehty lainkaan. Täysi-ikäisille myönteisiä päätöksiä on tehty 456, kielteisen päätöksen on saanut 31 hakijaa.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt jatkolupapäätökset vuoden 2017 alusta lähtien. Aikaisemmin päätöksen teki poliisi. Poliisi myönsi enimmäkseen neljän vuoden jatkolupia, mutta siirtymässä käytäntöjä yhtenäistettiin. Hakijaryhmä oli myös hyvin erilainen: alaikäiset tai juuri täysi-ikäistyneet hakivat jatkolupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä vain muutamia kertoja vuodessa ikäänsä vedoten.

Hallinto-oikeudet ovat tähän mennessä vahvistaneet Maahanmuuttoviraston päätöskäytännön poikkeuksetta. Oikeusasteissa on katsottu, että virasto voi ja sen on myös syytä arvioida ja yhdenmukaistaa päätöskäytäntöä, kun päätöksenteko jatkolupien osalta siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Oikeusasteet ovat katsoneet myös, että jatkolupa voidaan myöntää lyhyemmäksi kuin 4 vuodeksi, eikä tämä ole ristiriidassa lapsen edun kanssa.

Jatkolupaa voi hakea myös muilla perusteilla kuin ensimmäistä lupaa. Lupa voidaan myöntää esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella.

Jatkolupaharkinnassa selvitetään esimerkiksi kotoutumista

Kun jatkolupaa haetaan yksilöllisestä inhimillisestä syystä, harkinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

- Onko hakija osallistunut säännöllisesti esimerkiksi koulutukseen?

- Onko hakija syyllistynyt rikoksiin? Rikokset voivat olla este uuden määräaikaisen luvan myöntämiselle ja merkki siitä, että motivaatiota kotoutumiseen ei ole.

- Onko hakija käynyt lähtömaassaan ja pitänyt yhteyttä siellä asuviin omaisiinsa? Jos hakijalla on todistetusti kotimaassaan toimiva turvaverkko, perusteita oleskeluluvan jatkamiselle yksilöllisestä inhimillisestä syystä ei välttämättä enää ole. Harkinnassa kiinnitetään kuitenkin huomiota mm. kotimaan matkan syyhyn.

- Lähtömaata koskevat ajantasaiset Maahanmuuttoviraston tilannekatsaukset sekä muu maatieto.

FAKTA: Lupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä

- Lupa voidaan myöntää esimerkiksi silloin, jos kielteinen päätös olisi ilmeisen kohtuuton hakijan terveydentilan vuoksi.

- Päätöksenteossa otetaan huomioon erityisesti hakijan haavoittuva asema ja olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan.

- Esimerkiksi päätöksentekohetkellä alaikäiset, yksin Suomeen tulleet hakijat ja lapsiperheet ovat hakijoina haavoittuvassa asemassa.

TILASTOTIETOA: Suomeen yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat

- 2015: 3 022, joista 7 % alle 14-vuotiaita

- 2016: 380 hakijaa, joista 32 % alle 14-vuotiaita

- 2017: 179 hakijaa, joista 13 % alle 14-vuotiaita

Lähde: Migri

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/ulosottovelallisten-maara-ennatystasolla-suomessa/

Kotimaa

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle