Mainos:

Jari Laine testasi etälamauttimenkin.

Julkaistu 10.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Tajukankaan haastattelema Suomen indepence-day kestohitti Jari Laine kertoo avoimesti osuudestaan Vastarintaliikkeen (PVL) marssilla sattuneeseen välikohtaukseen. Jari ottaa reilusti vastuun hyökkäämisestään käsiraudoitetun kiinniotetun ruotsalaisen kimppuun poliisiauton takakontissa.

Itsenäisyyspäivän 2015 sellkauksessa 612-kulkuetta häirinneen joukon ja viranomaisten välillä sai pahemman tällin vain Jari Laine. Tälläkertaa hän oli yksin liikkeellä "koko natsiorkesteria vastaan".

Tajukangas: Tapahtuiko maijassa jotain erityistä?

Jari:  Huusin siinä monesti, että natsit vittuun ja olin aika ihmeissäni kun maijassa raivoaa natsi jo valmiiksi. Sanoin poliisille, että en vittu mene paskan kanssa samaan autoon ja yritin jaloilla estää niitä mua sinne laittamasta. Poliisi sanoi, että samaa sontaa olette molemmat ja löi oven kiinni. Tää kundi maijassa kävi kierroksilla ja alko huutaan ja räkimään mua. Mulla nenä auki ja kohtuu vitutus päällä ni aattelin että ole hiljaa ja löin noin viisi kertaa sitä nyrkillä. Minuutin ehkä kahden päästä kytät avasi ovet ja ampui mua etälamauttimella suoraan rintaan. Siitä rautoihin ja Pasilaan, aamulla kuulustelut ja sitten ulos.

Lue koko juttu: https://paavotajukangas.com/2016/12/10/jari-laine-kertoo-itsenaisyyspaivan-tapahtumista-tajukankaan-haastattelu/

Jarin lausuntoa täytyy pitää luotettavana, sillä hän puhuu juridisesti itseään vastaan myöntämällä olleensa aloitteellinen väkivallassa, joka tapahtui suljetussa pidätetyn säilytystilassa ilman silminnäkijöitä. Tarkasteltavaksi jää, tekikö poliisi virheen sijoittaessaan juuri toisistaan erottamansa tappelijat samaan tilaan ilman silmälläpitoa.

Mainos:

Perinteellisesti poliisin asiakaskunta on ollut hyvin kilttiä poikaa putkaan vietäessä, ja pukarit ovat istuneet rivissä penkillä kuin pienet enkelit odottamassa tietojensa kirjaamista ennen koppiin sulkemista. Mutta se olikin ennen moderneja piristeitä, ja kun katuväkivallasta vielä saattoi saada konkreettisia rangaistuksia. Poliisiasemakin oli silloin pikkuroballa.

Jari kertoo haastattelussa päättäneensä mennä mukaan "natsimarssille" aiheuttaakseen siellä häiriötä. Hänen motiivinsa oli suuttumus Jimi Karttusen kuolemaan johtaneesta tapahtumasarjasta. Karttusen kuolinsyy on kuolintodistuksen kirjoittaneen lääkärin vahvistama, ja lääkärikuntaa sitoo lausuntojen oikeellisuuteen heidän vannomansa Hypokritoksen vala. Jimi siis kuoli, ja Jari kertoo kostonhalunsa heränneen.

Jari oli liittynyt PVL:n marssivaan joukkoon, siis omien sanojensa mukaan aiheuttaakseen jonkin häiriön. Sopivasti jonkun toimittaja-valokuvaaja-ryhmän kohdalla Jari laittoi toimeksi. Aivan toiseen asiaan mennäkseni, eräässä vaiheessa levisi mediassa ammattitoimittajan kynästä (ei some-huhu siis!) lähtenyt uutinen, jonka mukaan "äärioikeistolaiset marssijat tappelivat keskenään".

Jarin haastattelusta:

Aiemminhan Laine olikin jo kertonut mm. Facebookissa aikeensa ujuttautua Vastarintaliikkeen kulkueeseen ja läpsiä porukkaa kuonoon. Laine jatkaa:

Jari: En ehtinyt marssin alkuun joten lähdin Kaisaniemenpuistoon odottelemaan natseja. Tuli kylmä ja aattelin, että missä vitussa ne luuhaa. Kysyin neuvoa poliiseilta, jotka opastivat minut marssireitille. Näin kulkueen kun se kääntyi Pitkältäsillalta Kaisaniemeen päin. Poliiseja oli paljon, mutta sain vapaasti liittyä marssiin.

Tajukangas: Sen jälkeen alkoi toiminta?

Jari: Päätin toimia siinä heti ja iskin lähintä leukapartaa avarilla ja siitä alkoi tappelu. Koska suhde oli minä vastaan koko natsiorkesteri niin jäin häviölle ja sain potkuja ja lyöntejä kiitettävästi päähäni. Poliisi tuli ja erotti tappelijat ja alkoi siirtää porukkaa maijaan.

Kerrataanpa:

  • Jari oli kertonut periaatteessa kaikille aikovansa liittyä Vastarintaliikkeen marssiin tehdäkseen häiriötä.
  • Poliisi neuvoi Jarin oikeaan paikkaan.
  • Tunnettu anti-natsi sai vapaasti liittyä mukaan marssiin.
  • Jari aloitti mekkalan sopivassa kohdassa.
  • Toimittaja ymmärsi kuvailla tapahtunutta "natsien" keskinäiseksi skabaksi, ja tämä versio levisi mediaan.

Niin tai näin, Suomi sai taas ihmeteltävää, ohittamaan tärkeämpiä uutisia. Älkää ny enää laittako Jaria tuleen, häntä on jo tarpeeksi ammuttu ja potkittu. Joku toinen ens kerralla?

Ja Jari saa viimeiset sanat: "Kerroin kytille asiat niin ku ne ovat ja vaikka vituttaakin, että löin raudoissa olevaa niin tehty mikä tehty. ...  Jimi Karttusen puolesta tein mitä tein ja kannan vastuun ja seuraukset."

Ja niitä seurauksia tulee sitten vain oikeuslaitokselta. di-gold

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Mannaa
Mannaa
9

Äärettömän hyvää settiä käräjille. Ja poliisikin saa tästä osansa. Jai toimii todistajana poliisien syytteille.

Pera
Pera
9

Kyllä Laineen tunnistaa jokainen poliisi, ollut viime vuodesta asti esillä häiriköinnistä. Ihmeelliseksi on muuttunut poliisin toiminta! Onko käskyt rankoa isänmaallisia tullut poliisijohdolta? Tästä seuraa lisää luottamuspulaa poliisia kohtaan. Laineelle siitä pisteet, (vaikka toimikin raukkamaisesti) että oli sanojensa mittainen mies, eli teki mitä lupasi. Kumman hiljaa on taas ollut valtamedia koko tapauksesta.

Helsingin poliisista kokoomusvaltuutettu Juha Hakola ilmoitti, että asiaa ei ole syytä tutkia??? Sama Hakola äänesti Guggenheimin puolesta sekä kannattaa paperittomille maahantunkeutujille ilmaista ylläpitoa sekä terveyspalveluita Helsinkiin!

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.