Mainos:

Jari Laine testasi etälamauttimenkin.

Julkaistu 10.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Tajukankaan haastattelema Suomen indepence-day kestohitti Jari Laine kertoo avoimesti osuudestaan Vastarintaliikkeen (PVL) marssilla sattuneeseen välikohtaukseen. Jari ottaa reilusti vastuun hyökkäämisestään käsiraudoitetun kiinniotetun ruotsalaisen kimppuun poliisiauton takakontissa.

Itsenäisyyspäivän 2015 sellkauksessa 612-kulkuetta häirinneen joukon ja viranomaisten välillä sai pahemman tällin vain Jari Laine. Tälläkertaa hän oli yksin liikkeellä "koko natsiorkesteria vastaan".

Tajukangas: Tapahtuiko maijassa jotain erityistä?

Jari:  Huusin siinä monesti, että natsit vittuun ja olin aika ihmeissäni kun maijassa raivoaa natsi jo valmiiksi. Sanoin poliisille, että en vittu mene paskan kanssa samaan autoon ja yritin jaloilla estää niitä mua sinne laittamasta. Poliisi sanoi, että samaa sontaa olette molemmat ja löi oven kiinni. Tää kundi maijassa kävi kierroksilla ja alko huutaan ja räkimään mua. Mulla nenä auki ja kohtuu vitutus päällä ni aattelin että ole hiljaa ja löin noin viisi kertaa sitä nyrkillä. Minuutin ehkä kahden päästä kytät avasi ovet ja ampui mua etälamauttimella suoraan rintaan. Siitä rautoihin ja Pasilaan, aamulla kuulustelut ja sitten ulos.

Lue koko juttu: https://paavotajukangas.com/2016/12/10/jari-laine-kertoo-itsenaisyyspaivan-tapahtumista-tajukankaan-haastattelu/

Jarin lausuntoa täytyy pitää luotettavana, sillä hän puhuu juridisesti itseään vastaan myöntämällä olleensa aloitteellinen väkivallassa, joka tapahtui suljetussa pidätetyn säilytystilassa ilman silminnäkijöitä. Tarkasteltavaksi jää, tekikö poliisi virheen sijoittaessaan juuri toisistaan erottamansa tappelijat samaan tilaan ilman silmälläpitoa.

Mainos:

Perinteellisesti poliisin asiakaskunta on ollut hyvin kilttiä poikaa putkaan vietäessä, ja pukarit ovat istuneet rivissä penkillä kuin pienet enkelit odottamassa tietojensa kirjaamista ennen koppiin sulkemista. Mutta se olikin ennen moderneja piristeitä, ja kun katuväkivallasta vielä saattoi saada konkreettisia rangaistuksia. Poliisiasemakin oli silloin pikkuroballa.

Jari kertoo haastattelussa päättäneensä mennä mukaan "natsimarssille" aiheuttaakseen siellä häiriötä. Hänen motiivinsa oli suuttumus Jimi Karttusen kuolemaan johtaneesta tapahtumasarjasta. Karttusen kuolinsyy on kuolintodistuksen kirjoittaneen lääkärin vahvistama, ja lääkärikuntaa sitoo lausuntojen oikeellisuuteen heidän vannomansa Hypokritoksen vala. Jimi siis kuoli, ja Jari kertoo kostonhalunsa heränneen.

Jari oli liittynyt PVL:n marssivaan joukkoon, siis omien sanojensa mukaan aiheuttaakseen jonkin häiriön. Sopivasti jonkun toimittaja-valokuvaaja-ryhmän kohdalla Jari laittoi toimeksi. Aivan toiseen asiaan mennäkseni, eräässä vaiheessa levisi mediassa ammattitoimittajan kynästä (ei some-huhu siis!) lähtenyt uutinen, jonka mukaan "äärioikeistolaiset marssijat tappelivat keskenään".

Jarin haastattelusta:

Aiemminhan Laine olikin jo kertonut mm. Facebookissa aikeensa ujuttautua Vastarintaliikkeen kulkueeseen ja läpsiä porukkaa kuonoon. Laine jatkaa:

Jari: En ehtinyt marssin alkuun joten lähdin Kaisaniemenpuistoon odottelemaan natseja. Tuli kylmä ja aattelin, että missä vitussa ne luuhaa. Kysyin neuvoa poliiseilta, jotka opastivat minut marssireitille. Näin kulkueen kun se kääntyi Pitkältäsillalta Kaisaniemeen päin. Poliiseja oli paljon, mutta sain vapaasti liittyä marssiin.

Tajukangas: Sen jälkeen alkoi toiminta?

Jari: Päätin toimia siinä heti ja iskin lähintä leukapartaa avarilla ja siitä alkoi tappelu. Koska suhde oli minä vastaan koko natsiorkesteri niin jäin häviölle ja sain potkuja ja lyöntejä kiitettävästi päähäni. Poliisi tuli ja erotti tappelijat ja alkoi siirtää porukkaa maijaan.

Kerrataanpa:

  • Jari oli kertonut periaatteessa kaikille aikovansa liittyä Vastarintaliikkeen marssiin tehdäkseen häiriötä.
  • Poliisi neuvoi Jarin oikeaan paikkaan.
  • Tunnettu anti-natsi sai vapaasti liittyä mukaan marssiin.
  • Jari aloitti mekkalan sopivassa kohdassa.
  • Toimittaja ymmärsi kuvailla tapahtunutta "natsien" keskinäiseksi skabaksi, ja tämä versio levisi mediaan.

Niin tai näin, Suomi sai taas ihmeteltävää, ohittamaan tärkeämpiä uutisia. Älkää ny enää laittako Jaria tuleen, häntä on jo tarpeeksi ammuttu ja potkittu. Joku toinen ens kerralla?

Ja Jari saa viimeiset sanat: "Kerroin kytille asiat niin ku ne ovat ja vaikka vituttaakin, että löin raudoissa olevaa niin tehty mikä tehty. ...  Jimi Karttusen puolesta tein mitä tein ja kannan vastuun ja seuraukset."

Ja niitä seurauksia tulee sitten vain oikeuslaitokselta. di-gold

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Mannaa
Mannaa
9

Äärettömän hyvää settiä käräjille. Ja poliisikin saa tästä osansa. Jai toimii todistajana poliisien syytteille.

Pera
Pera
9

Kyllä Laineen tunnistaa jokainen poliisi, ollut viime vuodesta asti esillä häiriköinnistä. Ihmeelliseksi on muuttunut poliisin toiminta! Onko käskyt rankoa isänmaallisia tullut poliisijohdolta? Tästä seuraa lisää luottamuspulaa poliisia kohtaan. Laineelle siitä pisteet, (vaikka toimikin raukkamaisesti) että oli sanojensa mittainen mies, eli teki mitä lupasi. Kumman hiljaa on taas ollut valtamedia koko tapauksesta.

Helsingin poliisista kokoomusvaltuutettu Juha Hakola ilmoitti, että asiaa ei ole syytä tutkia??? Sama Hakola äänesti Guggenheimin puolesta sekä kannattaa paperittomille maahantunkeutujille ilmaista ylläpitoa sekä terveyspalveluita Helsinkiin!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.