Mainos:

Jari Laine testasi etälamauttimenkin.

Julkaistu 10.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Tajukankaan haastattelema Suomen indepence-day kestohitti Jari Laine kertoo avoimesti osuudestaan Vastarintaliikkeen (PVL) marssilla sattuneeseen välikohtaukseen. Jari ottaa reilusti vastuun hyökkäämisestään käsiraudoitetun kiinniotetun ruotsalaisen kimppuun poliisiauton takakontissa.

Itsenäisyyspäivän 2015 sellkauksessa 612-kulkuetta häirinneen joukon ja viranomaisten välillä sai pahemman tällin vain Jari Laine. Tälläkertaa hän oli yksin liikkeellä "koko natsiorkesteria vastaan".

Tajukangas: Tapahtuiko maijassa jotain erityistä?

Jari:  Huusin siinä monesti, että natsit vittuun ja olin aika ihmeissäni kun maijassa raivoaa natsi jo valmiiksi. Sanoin poliisille, että en vittu mene paskan kanssa samaan autoon ja yritin jaloilla estää niitä mua sinne laittamasta. Poliisi sanoi, että samaa sontaa olette molemmat ja löi oven kiinni. Tää kundi maijassa kävi kierroksilla ja alko huutaan ja räkimään mua. Mulla nenä auki ja kohtuu vitutus päällä ni aattelin että ole hiljaa ja löin noin viisi kertaa sitä nyrkillä. Minuutin ehkä kahden päästä kytät avasi ovet ja ampui mua etälamauttimella suoraan rintaan. Siitä rautoihin ja Pasilaan, aamulla kuulustelut ja sitten ulos.

Lue koko juttu: https://paavotajukangas.com/2016/12/10/jari-laine-kertoo-itsenaisyyspaivan-tapahtumista-tajukankaan-haastattelu/

Jarin lausuntoa täytyy pitää luotettavana, sillä hän puhuu juridisesti itseään vastaan myöntämällä olleensa aloitteellinen väkivallassa, joka tapahtui suljetussa pidätetyn säilytystilassa ilman silminnäkijöitä. Tarkasteltavaksi jää, tekikö poliisi virheen sijoittaessaan juuri toisistaan erottamansa tappelijat samaan tilaan ilman silmälläpitoa.

Mainos:

Perinteellisesti poliisin asiakaskunta on ollut hyvin kilttiä poikaa putkaan vietäessä, ja pukarit ovat istuneet rivissä penkillä kuin pienet enkelit odottamassa tietojensa kirjaamista ennen koppiin sulkemista. Mutta se olikin ennen moderneja piristeitä, ja kun katuväkivallasta vielä saattoi saada konkreettisia rangaistuksia. Poliisiasemakin oli silloin pikkuroballa.

Jari kertoo haastattelussa päättäneensä mennä mukaan "natsimarssille" aiheuttaakseen siellä häiriötä. Hänen motiivinsa oli suuttumus Jimi Karttusen kuolemaan johtaneesta tapahtumasarjasta. Karttusen kuolinsyy on kuolintodistuksen kirjoittaneen lääkärin vahvistama, ja lääkärikuntaa sitoo lausuntojen oikeellisuuteen heidän vannomansa Hypokritoksen vala. Jimi siis kuoli, ja Jari kertoo kostonhalunsa heränneen.

Jari oli liittynyt PVL:n marssivaan joukkoon, siis omien sanojensa mukaan aiheuttaakseen jonkin häiriön. Sopivasti jonkun toimittaja-valokuvaaja-ryhmän kohdalla Jari laittoi toimeksi. Aivan toiseen asiaan mennäkseni, eräässä vaiheessa levisi mediassa ammattitoimittajan kynästä (ei some-huhu siis!) lähtenyt uutinen, jonka mukaan "äärioikeistolaiset marssijat tappelivat keskenään".

Jarin haastattelusta:

Aiemminhan Laine olikin jo kertonut mm. Facebookissa aikeensa ujuttautua Vastarintaliikkeen kulkueeseen ja läpsiä porukkaa kuonoon. Laine jatkaa:

Jari: En ehtinyt marssin alkuun joten lähdin Kaisaniemenpuistoon odottelemaan natseja. Tuli kylmä ja aattelin, että missä vitussa ne luuhaa. Kysyin neuvoa poliiseilta, jotka opastivat minut marssireitille. Näin kulkueen kun se kääntyi Pitkältäsillalta Kaisaniemeen päin. Poliiseja oli paljon, mutta sain vapaasti liittyä marssiin.

Tajukangas: Sen jälkeen alkoi toiminta?

Jari: Päätin toimia siinä heti ja iskin lähintä leukapartaa avarilla ja siitä alkoi tappelu. Koska suhde oli minä vastaan koko natsiorkesteri niin jäin häviölle ja sain potkuja ja lyöntejä kiitettävästi päähäni. Poliisi tuli ja erotti tappelijat ja alkoi siirtää porukkaa maijaan.

Kerrataanpa:

  • Jari oli kertonut periaatteessa kaikille aikovansa liittyä Vastarintaliikkeen marssiin tehdäkseen häiriötä.
  • Poliisi neuvoi Jarin oikeaan paikkaan.
  • Tunnettu anti-natsi sai vapaasti liittyä mukaan marssiin.
  • Jari aloitti mekkalan sopivassa kohdassa.
  • Toimittaja ymmärsi kuvailla tapahtunutta "natsien" keskinäiseksi skabaksi, ja tämä versio levisi mediaan.

Niin tai näin, Suomi sai taas ihmeteltävää, ohittamaan tärkeämpiä uutisia. Älkää ny enää laittako Jaria tuleen, häntä on jo tarpeeksi ammuttu ja potkittu. Joku toinen ens kerralla?

Ja Jari saa viimeiset sanat: "Kerroin kytille asiat niin ku ne ovat ja vaikka vituttaakin, että löin raudoissa olevaa niin tehty mikä tehty. ...  Jimi Karttusen puolesta tein mitä tein ja kannan vastuun ja seuraukset."

Ja niitä seurauksia tulee sitten vain oikeuslaitokselta. di-gold

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Mannaa
Mannaa
9 years ago

Äärettömän hyvää settiä käräjille. Ja poliisikin saa tästä osansa. Jai toimii todistajana poliisien syytteille.

Pera
Pera
9 years ago

Kyllä Laineen tunnistaa jokainen poliisi, ollut viime vuodesta asti esillä häiriköinnistä. Ihmeelliseksi on muuttunut poliisin toiminta! Onko käskyt rankoa isänmaallisia tullut poliisijohdolta? Tästä seuraa lisää luottamuspulaa poliisia kohtaan. Laineelle siitä pisteet, (vaikka toimikin raukkamaisesti) että oli sanojensa mittainen mies, eli teki mitä lupasi. Kumman hiljaa on taas ollut valtamedia koko tapauksesta.

Helsingin poliisista kokoomusvaltuutettu Juha Hakola ilmoitti, että asiaa ei ole syytä tutkia??? Sama Hakola äänesti Guggenheimin puolesta sekä kannattaa paperittomille maahantunkeutujille ilmaista ylläpitoa sekä terveyspalveluita Helsinkiin!

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.