Mainos:

Jaettiinko maahanmuuttajille uudet läppärit palkinnoksi 10 päivän kurssista?

Päivitetty 15.12.2017, Julkaistu 15.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Aito Suomalainen Yhteislista (ASYL) -ryhmän Oulun kaupunginvaltuutettu Junes Lokka twiittasi hiljattain seuraavan tekstin:

"1. moniosaaja käy jonkun hikisen 10 päivän kurssin

2. saa siitä palkinnoksi diplomin ja läppärin

3. pistää läppärin myyntiin Huippuosaamista Oulussa

Mainos:

"

Twiitin liitteeksi Lokka on liittänyt kolme kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy todistus, joka kertoo, että kyseinen henkilö on suorittanut 10 päivää kestäneen yrittäjyyskurssin. Koulutuspäivät ovat olleet aikavälillä kesäkuu-joulukuu 2017, joten kovin kiivastahtisesta opiskelusta ei ole ollut kyse.

Toisena kuvana Lokan twiitissä on kuvakaappaus samaisen henkilön Facebookista. Kuvassa on kolmen muun henkilön kanssa rivissä seisomassa kolme ulkomaalaistaustaisen näköistä henkilöä, joilla kaikilla on käsissään uudet kannettavat Asus-tietokoneet paketeissaan.

Kolmas kuva Lokan twiitissä on kuvakaappaus Oulun seudun Facebook-kirpputoriryhmästä, jossa samainen kurssin suorittanut henkilö myy uutta Asus-läppäriä 250 euron hintaan saatesanoilla "unwanted gift, never used". Kyseisen henkilön Facebook-tilin mukaan hän on kotoisin Syyriasta.

Tiedustelijalle luuri korvaan

Soitimme henkilölle, jonka allekirjoitus näkyy kurssitodistuksessa koulutuksen antaneen tahon edustajana, ja joka näyttäisi seisovan samassa rivissä läppärit sylissä poseeraavien kurssilaisten kanssa.

Olisimme tiedustelleet, pitääkö paikkansa, että läppärit on lahjoitettu kurssin suorittaneille henkilöille ikään kuin palkinnoksi siitä, että ovat puolen vuoden aikana olleet kymmenen päivää jollain kurssilla. Niin ikään meitä olisi kiinnostanut, mitä mieltä koulutuksen toteuttaja on siitä, että koneet laitetaan saman tien myyntiin.

- Mulla ei oo tuohon asiaan minkäänlaista sanottavaa. Business Oulu ja Oulun kaupunki hoitaa tuommosia koulutuksia ja jos sulla on jotain kysyttävää siihen liittyen, niin ole sinne päin yhteydessä, kertoo mies hieman kiihtyneen oloisesti ja sulkee puhelimen kesken haastattelijan esittämän jatkokysymyksen.

Business Oulun edustaja vastaa

Niin ikään Facebook-kuvassa samassa rivissä seisova, ja kuvaan tägätty Business Oulun "Asiantuntija, Turkki" -nimikkeellä varustettu Henry Koivukangas kuitenkin ampuu alas vaikutelman, että kannettavat tietokoneet olisi annettu palkinnoksi jokaiselle osallistujalle kurssin läpäisemisestä.

- Kurssille osallistui yhteensä 28 eri taustaista henkilöä. Kurssin päätteksi oli ns. pitchaustapahtuma eli kilpailu, jossa palkittiin kolme parasta pitchausta. Kuvassa näkyvät kolme henkilöä ovat pitchauksen voittajat. Kyseessä oli kolmen minuutin puhe, jossa osallistujat kertovat bisnes-ideastaan ja siitä, miten tienaavat rahaa. Se oli eräänlainen yrityksen tai yritysidean esittely.

- Läppäreitä jaettiin ainoastaan kolme kappaletta kilpailun kolmelle parhaalle. Kurssin muille osallistujille ei ole läppäreitä tai muitakaan palkintoja jaettu, Koivukangas kertoo.

Koivukangas kuitenkin myöntää, että noin 300 euron arvoinen kannettava tietokone on hyvä palkinto tuollaisesta kilpailusta.

Junes Lokan twiitin alla käydään aiheesta mielenkiintoista keskustelua. Voit käydä lukemassa sen Twitteristä.

Lähde: Twitter

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/15/tallainen-oli-vaihtoehtomedia-suomessa-20-vuotta-sitten/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Kröhöm…

Vexi M.
Vexi M.
8

Myyntipalstoilla näkee nykyään paljon ihan uusia kodinkoneita/huonekaluja yms. ja niitä myyvät maahanmuuttajat eli saavat sossusta rahat ”välttämättömiin” ostoksiin ja tavarat laitetaan myyntiin heti ostamisen jälkeen. Katsokaas huviksenne Marketplace facebookista – erityisesti myyjien nimet.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Jaettiin jaettiin, eikä mitään halpoja, koska ne ei kelpaa matuille.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.