Hyväsydämisyys ja anteeksianto kostautuivat – Eläkeläisnaisen lapsi vei äidiltään tuhansia euroja kahden vuoden aikana

Julkaistu 14.9.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Hyväsydämisyyden, etenkin omia lapsia kohtaan on yleisesti ajateltu olevan hyvä piirre ihmisessä. Joskus hyväsydämisyyskin kuitenkin lyö kynsille ja kiltti sekä ihmisistä hyvää uskova ihminen muuttuu hyväntekijästä hyväksikäytön uhriksi. 

Etelä-Suomessa asuva eläkeläisrouva joutui oman jo keski-ikäisen lapsensa taloudellisen hyväksikäytön uhriksi pariinkin otteeseen vuosien 2017 ja 2018 aikana. Summat eivät olleet suuren suuria, mutta kahden vuoden aikavälillä tuhansissa euroissa liikkuva rahallinen menetys on eläkeläisen taloudelle melkoinen kolaus. Ikääntymisen mukanaan tuomat vaivat, kuten liikkumisen vaikeutuminen pakottivat uhrin luottamaan jokapäiväisissäkin askareissa lähimmäiseensä, tässä tapauksessa omaan lapseensa. Uhrin jälkikasvu hoiti mm. kaupassa käyntiä ja siivousta niiltä osin, kun äiti ei siihen itse pystynyt.

Taloudellisissa ongelmissa oleva uhrin lapsi veloitti äidiltään korvausta mm. imuroinnista, ikkunoiden pesusta ynnä muusta ja ajan kanssa taksat nousivat, tosin uhrin tietämättä. Ensimmäiset merkit siitä, ettei kaikki ole kunnossa ilmenivät, kun uhri yritti maksaa pankkikortillaan ostoksia, eikä tilillä ollutkaan katetta vaikka tilillä olisi pitänyt olla rahaa vielä "yllin kyllin". Asioita tutkittaessa selvisi, että uhrin jälkikasvu oli luvatta mm. nostanut automaatista rahaa omaan käyttöönsä. Kymppejä sieltä, satanen täältä... niin eläkeläisäidin tili tyhjeni melkoisen nopeasti ja sama toistui jopa kuukausien ajan, kunnes eräällä kerralla tyhjennettiin koko pankkitili kerralla.

Hyväksikäyttäjän sisarukset puuttuivat lopulta asiaan näiden ensin kummasteltua kuinka "tarkan markan ihmisenä" tunnetun äidin rahat eivät enää riittäneetkään ja sisarusten lopulta saatua tietoonsa myöskin tilin täyden tyhjentämisen. Tapaus selviteltiin kertoman mukaan perheen kesken ja asia lakaistiin lopulta hyvän tahdon eleenä maton alle.

Taloudellisten haasteiden ohessa uhkapeliriippuvuudesta kärsinyt tekijä lupasi hoitaa asiansa kuntoon ja mm. ilmoittautua hoitoon riippuvuutensa hallitsemiseksi. Hetkellisesti tilanne paranikin ja melkoisen nopeasti, vain muutamassa viikossa uhri ryhtyi jälleen uskomaan asioitaan samaisen lapsensa hoidettavaksi.

Hetken aikaa asiat sujuivatkin hyvin, kunnes jälleen parin kuukauden jälkeen alkoivat tutut oireet. Rahat eivät tuntuneet riittävän puolta kuuta pidemmälle vaikka sisään tulevan rahan määrä ei ollut muuttunut. Tutut oireet eläkeläisäidin taloudessa nostivatkin epäilykset sukulaisten mieleen ja asiaa ryhdyttiin selvittelemään. Varovaisemmaksi ryhtynyt hyväksikäyttäjä olikin siirtynyt nostamaan rahaa kaupan kassalta toivoen, ettei sitä huomattaisi niin helposti kuin automaattinostoja. Tekotavan muututtua asia pysyi pienempien summienkin vuoksi tovin pimennossa, mutta ahneus nosti päätään ja kun esimerkiksi kaksi litraa maitoa alkoi lähikaupassa maksamaan 20 euroa, tilanne selkiytyi kaikille.

Kuten sanottua, vaikka rahallinen menetys ei ehkä keskituloisen suomalaisen silmissä ole valtavan suuri, eläkeläisen taloudessa reikä on massiivinen. Mainittu eläkeläisäiti on sittemmin muuttanut toiselle paikkakunnalle, lähemmäksi muita sukulaisiaan eikä hyväksikäyttö ole sittemmin jatkunut. Omaiset tai edes uhri eivät ole tehneet tapauksesta rikosilmoitusta, sillä "kuka sitä omia lapsiaan vasikoisi?".

Tapauksen osapuolten henkilöllisyyden suojaamiseksi nimet ja paikkakunnat on jätetty tarkoituksella pois kirjoituksesta. Voit halutessasi kertoa omista tai läheistesi/tuttujesi kokemuksista kommenttiosiossa tai sähköpostitse osoitteeseen nykysuomi.vihje@gmail.com.

Lähde: Yksityinen

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.