Hausjärveltä löytyi metsähauta – KRP kaipaa tietoa mahdollisesti sisällissodassa kuolleista

Julkaistu 27.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Keskusrikospoliisi törmäsi toukokuussa yllätykseen niin sanottujen Hausjärven hiekkakuoppasurmien tutkinnassa. KRP on tutkinut 1990-luvun alussa Hikiän alueella tapahtuneita väkivaltarikoksia ja surmien oltua esillä mediassa tutkintaryhmä sai keväällä yleisövihjeen.

Vihjeen mukaan muutaman kilometrin päässä vuonna 1991 murhatun Tuula Lukkarisen ruumiin löytöpaikasta on ollut ainakin vuosituhannen vaihteessa hautakumpu. Vinkki piti paikkansa: paikalta löydettiin selkeästi maasta koholla oleva sammalpäällysteinen kumpare, jonka toisessa päädyssä oli puinen, valkoiseksi maalattu risti.

Tutkinnanjohtaja määräsi haudan tutkittavaksi. Ensimmäinen vainaja löytyi 15. toukokuuta 1,4 metrin syvyydestä ja seuraavana päivänä todettiin, että haudassa oli rinnakkain neljän eri ihmisen jäänteet. Hyvin pian oli selvää, että vainajat oli haudattu selvästi ennen 1990-lukua.

Ihmis- ja tekstiilijäänteet siirrettiin Helsinkiin THL:n oikeuslääkinnän tiloihin, jossa KRP:n Rikosteknisen laboratorion luututkimukseen erikoistunut tutkija alkoi selvittää vainajien kuolinsyytä ja muita jäänteistä saatavissa olevia tietoja. Samaan aikaan tutkintaryhmä puolestaan alkoi selvittää kuolleiden henkilöllisyyttä, mahdollisesti elossa olevien sukulaisten olemassaoloa ja etsiä heille asianmukaista uutta hautapaikkaa.

Epäily: Miehet kuolivat saksalaisten luoteihin

Alueella kulkeneen perimätiedon mukaan hautaan on laskettu punaisten puolella taistelleita nuoria miehiä vuonna 1918 käydyn sisällissodan yhteydessä. Maanomistajan mukaan haudalla on aina ollut risti ja joku on vienyt sinne kukkiakin. Eräs paikallinen asukas oli nähnyt haudalla vierailijoita viimeksi 1990-luvun alussa ja tuolloin kolmen autokunnan voimin.

Alueen paikallishistoriaa perkaavan teoksen mukaan yksi vainajista saattaisi olla Kurun punakaartin vartiomies, joka oli syömässä eväitään Kurun koulun portilla, kun saksalaiset ampuivat hänet. Lisäksi haudassa saattaisivat olla Lavinnon kylältä kotoisin olevat nuorukaiset, jotka etsivät ruokapaikkaa lähellä saksalaisten esikuntaa Hikiässä. Perimätiedon mukaan saksalaiset ampuivat nuorukaiset kiinnioton ja heikosti sujuneen kuulustelun päätteeksi.

Vainajia ei ole pystytty yksilöimään tarvittavalla tarkkuudella Suomen Sotasurmat 1914–1922 -tietokannasta, jossa on kaikkiaan liki 40 000 henkilön nimet. Lavinnon kylästä kotoisin olleiden nuorukaisten henkilöllisyydestä on kuitenkin saatu toista kautta tietoa, johon pyritään saamaan vahvistus.

Historiatietojen ja luututkimuksen perusteella vainajista tiedetään seuraavaa. Nuorin vainajista on ollut kuollessaan noin 13–16-vuotias ja toisiksi vanhin noin 16–21-vuotias. Kolmas on ollut noin 20–30-vuotias ja neljäs noin 30–40-vuotias. Heidän epäillään kuolleen 21.4.–22.4. 1918 välisenä aikana, koska tuolloin Saksan Itämeren Divisioona valtasi Hyvinkään ja Riihimäen. Oletuksen mukaan heidät on luettu sisällissodassa punakaartilaisiksi ja he ovat kuolleet todennäköisesti Hikiässä. Luututkimuksen perusteella tiedetään, että kaikilla vainajilla on ampumavammoja.

Keskusrikospoliisi kaipaakin nyt yleisön tietoja haudassa olleista vainajista. Etenkin niitä, jotka ovat vierailleet metsähaudalla, pyydetään olemaan yhteydessä poliisiin sähköpostilla. Vihjeet voi lähettää osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi.

– Halusimme tehdä tutkinnan loppuun, koska on tärkeää, että vainajat saavat nimen ja mahdolliset omaiset löytyvät. Nyt ehkä yksi tarina saa päätöksensä, sanoo tutkinnanjohtaja Olli Töyräs.

Lähde: Keskusrikospoliisi

Aiheesta keskustelu foorumillä TÄÄLLÄ

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.