Mainos:

Hallitusneuvotteluiden yksi pohjapala ”perinteinen” työvoimapula – Työttömiä 238 300

Päivitetty 16.5.2019, Julkaistu 13.5.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitusneuvotteluiden toinen viikko alkoi vaalit voittaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla. Ensimmäinen viikko kului tilannekuvan hahmottamisella ja tätä varten kutsuttiin esitelmöimään eri ministeriöiden osaajia. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin esitelmässä toistettiin mm. maahanmuuton välttämättömyyden perustelemiseksi käytettyä mantraa työvoimapulasta. 

Gustafssonin esitelmän kohdassa "Toimivat työmarkkinat" esille nousi mm. heikon talouskasvun vaikutukset työllisyyteen, mutta kuten sanottua, perinteinen työvoimapula on myöskin mainittu.

Nykysuomi kertoi huhtikuun lopussa työttömien määrän olleen noin 238 000, mutta työvoimapula vaivaa Gustafssonin mukaan silti. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi, jota yleisesti on pidetty yhtenä merkittävistä syistä työttömien suuren määrän ja väitetyn työvoimapulan ristiriitaan, Gustafsson esittää palvelujärjestelmän uudistamista. Työttömien määrää taas ei vähennä esitelmän kohta, jossa korostetaan työperäisen maahanmuuton lisäämisen välttämättömyyttä.

Vuonna 2018 maahanmuuttajien työllisyys oli keskimäärin 10% alhaisempaa kuin kantaväestöllä. Kuitenkin esimerkiksi pakolais-statuksella maahan saapuvien siirtolaisten kohdalla tilanne on vieläkin haastavampi. Saksassa 75% humanitäärisin syin maahantulleista, "pakolaisista" ajautuu pitkäaikaistyöttömiksi.

Hallitusneuvotteluiden pohjaksi tehdyt esitelmät löydät täältä.

Mainos:

Lähde: Valtioneuvosto, Verkkouutiset,

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2019/05/10/tunnettu-anarkisti-dan-koivulaakso-hallitusneuvotteluissa-osaamisalueenaan-oikeusvaltion-kehittaminen/

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Mitä ne poliitikot ulisee? Itsehän poliitikot halusivat ja loivat massatyöttömyyden -90 luvun pankkikriisin varjossa. Taloudellisen- ja poliittiseneliitin mielestä kysyntä piti saada Suomessa alas, vaikka keinotekoisella taantumalla, jonka piti olla tarpeeksi syvä. Koiviston Konklaavi vasaroi Suomen taloudellisen tuhon ja massatyöttömyydestä tehtiin status quo.
Suomi on globalisti-rikollisten johtama kakistokratia.

Nairu Etelärannassa raikaa
Nairu Etelärannassa raikaa
7 years ago
Reply to  Röhkäle

Kokoomuksen ja kepun Nairu-konsepti vaatii jättirakennetyöttömyyden ylläpitämistä.

toni lajos
toni lajos
7 years ago

Suomalaiset ovat vieraantuneet työteosta, ei tarvitse tehdä mitään, avustukset, etuudet, ruoka-apu riittävät toki hengissä pysymiseen. Töitä, jossa vaatteet likaantuu, tai tulee hik,i niihin hommiin ei meinaan löytyä tekijöitä.
Pyritään ns. etätöihin, vaikkapa Espanjan auringon alla loikoillen, läppärit sylissä, älypyhelin kourassa, suu leveässä hymyssä, jopa siinä määrin, että takimmaisen hampaan kuntoluokitus selviää yhdellä vilkaisulla, se on ihanaa. Taskussa tai tilillä ei sentin senttiä, uhmakka olemus viritetään kuin henkilö omistaisi ainakin puolet maapallon kultavaroista.

Minä Vain
Minä Vain
7 years ago
Reply to  toni lajos

Eiköhän tuo tie eli työmoralistinen saarnaus ole jo kuljettu loppuun. Oletko joku pankkiiri ja syyllistät ihmisiä siitä, että he eivät tuota systeemillesi tarpeeksi rahaa?

Säästäkää meitä jo
Säästäkää meitä jo
7 years ago

Toi työvoimapula ja sen paikkaaminen kehitysmaalaisilla on niin täyttä paskaa. Kuka siihen vielä oikeen uskoo???..ai niin helsinkiläiset naiset, jotka suurimmalta osin äänestää vihervammaistoa.

Juhani Mustonen
Juhani Mustonen
7 years ago

Työttömyys poistuu lopulta kokonaan, kun hallitus muuttaa Suomen islamilaiseksi tasavallaksi. Sen jälkeen orjiksi muuttuneiden suomalaisten duunareiden ei tarvitse valitella työn vähyyttä. Raipan iskut ja muut raipparangaistukset ovat vain opiksi ja ojennukseksi.

Haistakaa paska koko valtiovalta
Haistakaa paska koko valtiovalta
7 years ago

Vittu, yritin löytää töitä 2 vuotta saatuani potku pörssiyhtiön saneeraus vimmassa, mutta ikää oli 52. Ei onnistunut työnhaku, joten päätin että perkele, olkoon. Viimeinen niitti oli kun rajojen yli lappasi vettoperseitä joita hyysättiin kuin kunniavieraita. Joten päätin, se oli tässä.

juha.
juha.
7 years ago

Elke Hari
Elke Hari
7 years ago

Yksi mahdollinen selitys, mikä tulee mieleen on, että maahanmuutolla pyritään lisäämään suhteellista työvoiman tarjontaa. Sillä, että tämä työvoima ei ole käyttökelpoista ei niinkään ole merkitystä, kunhan sen tilastolliseen olemassaoloon voidaan vedota palkkoja määritettäessä ja työehtoja saneltaessa.

Toisaalta on mahdollista, että nykypäivän Suomessa on pulaa jihadisteista, kamelikuskeista, vuohipaimenista, öljynporaajista sekä jihadistien synnyttäjistä. Ehkä eliitillä on Suomen varalle jonkinlainen ”Suomi, tulevaisuuden kehitysmaa” -projekti. Tähän projektiin kuuluu islamilainen vallankumous, merkittävän öljylöydön tekeminen, länsimaiden yhteinen huolen ilmaisu siitä, että kalifaatti tukee terrorismia, Suomea johtavan mullahin syyttäminen julmaksi diktaattoriksi, kansanmurhan lavastaminen sekä lopulta demokratian ja vapauden tuominen Suomeen liittouman pommituksin. Vastineeksi demokratiasta ja vapaudesta liittoumalle siirtyvät Suomen öljyvarat ja tukku edullisia jälleenrakennussopimuksia.

Pasi
Pasi
7 years ago

Ei ole todellista työvoimapulaa. Työvoimapulasta vinkuvat yrittäjät jotka eivät saa työntekijöitä sellaisella palkalla, jolla ei ihminen tule ko. paikkakunnalla toimeen.

Tupauuno
Tupauuno
7 years ago

Tämä on ikuinen mantra, tämä työvoimapula. Jo muistaakseni v.1989 ”valtion” viisaat ehdottivat, että Suomeen pitää tuoda 60 000 työntekijää ulkomailta. Tulikin lama ja 500 000 työtöntä. Aika ajoin se nousee esille ja nyt se tuntuu olevan jatkuvaa narinaa, kun ei työvoima kohtaa ja työttömät eivät olisi halukkaita tekemään töitä, kun etuisuudet ovat niin hyviä. Näin voi ollakin, mutta ei kokonaan. Työstä kunnon palkka niin ongelma on ainakin osittain ratkaistu. Sitten 6-12 kk kursseilla uudelleenkoulutus, jolla saadaan katettua hyvinkin suuri osa työvoimapulasta.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.