Poliisin tänä vuonna palauttamista noin 1 540 ulkomaalaisista henkilöistä lähes neljännes on jouduttu palautettamaan saattamalla, eli ns. "pakkopalautuksina". Saattamalla palautettujen suhteellinen määrä on lisääntynyt parin viime vuoden aikana ja ennen vuotta 2015 saattamalla palautettujen määrä jäi vuosittain reilusti alle 20 prosentin.
Vuonna 2017 palautettiin kaikkiaan noin 2 600 palautuspäätöksen saanutta ulkomaalaista, joista pakkopalautettuina noin 550. Pakkopalautuksia on viranomaisten mukaan lisännyt kielteisen turvapaikkapäätöksen lisääntyminen. Alun perin Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita palautetaan palautuspäätöksen perusteella sekä kotimaahan että Dublin-asetuksen nojalla myöskin toiseen EU-maahan.
- Kolme tai neljä vuotta sitten turvapaikanhakijana maahan tulleet kielteisen päätöksen saaneet eivät ole kovin halukkaita palaamaan kotimaahansa ja palautustilanteissa tämä näkyy yhä useammin palautuksen vastustuksena tai viranomaisten pakoiluna ennen palautusta, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo.
Hänen mukaansa valtaosa poliisin palautuksista tapahtuu kuitenkin edelleen valvottuna. Silloin poliisin tehtävänä varmistaa, että henkilö todella poistuu maasta tälle osoitetulla kulkuvälineellä. Toisinaan Suomessakin nähdään pakkopalautuksien häirintäyrityksiä, kuten Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen tapauksessa, josta nousi lopulta kansallinen haloo.
Haastavissa tapauksissa useita saattajia
Normaalisti poliisin saattopartio koostuu kahdesta saattajasta. Poliisiin varmistamaan pakkopalautukseen päädytään yleensä palautettavan oman käytöksen tai palautettavan aiemmin tekemien rikosten tai muun turvallisuusuhan perusteella riippumatta siitä, mistä syystä palautettava on alunperin Suomeen saapunut.
- Tänä päivänä yhä useammin poliisi joutuu asettamaan kolme tai jopa useampia saattajia yhtä palautettavaa kohden. Useampia saattajia tarvitaan, jos palautuskohde on kaukana tai jos palautettava on haastava, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo ja jatkaa...
- Useampia saattajia tarvitaan usein silloin, kun palautettava on omalla käytöksellään tai aiemmilla teoillaan osoittanut olevansa riski lentoturvallisuudelle tai muiden matkustajien turvallisuudelle. Myös poliisin työturvallisuus on huomioitava saattajien määrää harkittaessa,.
Palautuksia myös tilauslennoilla
Palautettavan mahdollisen huonon tai jopa agressiivisen käytöksen tai palautuksen estämisyritysten takia palautusta ei kuitenkaan jätetä toteuttamatta vaan se siirtyy. Jos palautusta ei voida tehdä normaalilla reittilennolla, poliisi voi varata tilauslentokoneen tai osallistua Euroopan raja- ja merivartiolaitoksen organisoimaan yhteiseurooppalaiseen tilauspalautuslentoon. Luonnollisesti tämä tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin reittilennolla palauttaminen.
Poliisi on kuluvana vuonna kirjannut kolmisenkymmentä rikosilmoitusta poliisiin saattotehtävällä kohdistuneesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, virkamiehen vastustamisesta tai haitanteosta. Lukema käsittää sekä palautettavien että mahdollisesti ulkopuolisten tekijöiden epäillyt rikokset.
Täytäntöönpanokelpoisuus varmistetaan
Poliisi on ulkomaalaisten palautusasioissa täytäntöönpanoviranomainen ja toimeenpanee päätökset vasta sitten, kun ne ovat täytäntöönpanokelpoisia. Poliisi varmistaa, että palautuspäätös on lain mukaan täytäntöönpanokelpoinen ennen sen toimeenpanoa.
- Ne, joilla ei ole lain mukaan oikeutta oleskella Suomessa, palautetaan. Tämä tehdään riippumatta siitä, minkä vuoksi palautuspäätöksen saanut on alun perin tullut Suomeen. Jos ilmenee peruste palautuksen keskeytykselle, poliisi keskeyttää palautuksen, poliisijohtaja Heikinheimo sanoo.
Peruste voi olla esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden määräämä täytäntöönpanokielto joka taas saattaa johtua esimerkiksi palaututettavan kohdemaan turvallisuustilanteesta.
Ensisijainen palautusmuoto on poikkeuksetta vapaaehtoinen ja poliisi ohjaa palauspäätöksen saaneita vapaaehtoisen paluun ohjelmaan, kun he ovat siihen oikeutettuja ja soveltuvia.
- Poliisi toivoo mahdollisimman monen palautuspäätöksen saaneen palaavan avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelman puitteissa, sillä se on palautettavan henkilön kannalta monin tavoin joustavin ja edullisin vaihtoehto, Heikinheimo sanoo.
Riskihenkilöt priorisoidaan
Palautuspäätöksen saaneita palautetaan yleensä siinä järjestyksessä, kun palautuspäätöksiä tulee poliisille täytäntöönpantavaksi ja palautukseen liittyvät käytännön toimet saadaan järjestettyä. Poliisihallitus on kuitenkin ohjannut poliisilaitoksia priorisoimaan palautusten täytäntöönpanossa niin sanottuja riskihenkilöitä.
Poutasen mukaan kiireellisesti palautetaan ne henkilöt, joista arvioidaan olevan vaaraa sisäiselle turvallisuudelle tai jotka tekevät täällä rikoksia.
– Aina poliisi ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan siihen, onnistuuko riskihenkilön palautus vai ei. Vastaanottavalla maalla on keskeinen rooli palautusten onnistumisessa, Poutanen sanoo.
Kuitenkin esimerkiksi SuPon mukaan Suomessa oleskelee yhä satoja "radikaali-islamistista kohdehenkilöä", joita ei syystä tai toisesta pyritä palauttamaan.
Lähde: Poliisi
