Mainos:

Haastattelussa JSN:n Elina Grundström: Medialla on oikeus valita näkökulmansa

Julkaistu 9.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi haastatteli Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaa Elina Grundströmiä. Hänen mukaansa sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa.

Ylen aamu-TV:ssä juteltiin tiistaina medialukutaidosta, ja mukaan keskustelemaan oli kutsuttu Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sekä Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Keskustelussa Ahosniemi leimasi Nykysuomen valhemediaksi. Soitimme Ahosniemelle kysyäksemme häneltä perusteluja väitteelleen, mutta hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta.

Elina Grundström sen sijaan suostui lyhyeen rupatteluhetkeen Nykysuomen kanssa kiireidensä keskellä.

Millä tavalla Nykysuomi on valemedia, Elina Grundström?

Mainos:

- Se ei ollut minun lausuntoni. Puhuin enemmän siitä, että totuudenjälkeisessä ajassa on kyse muustakin kuin yksilöitävistä valemedioista.

Julkisen sanan neuvostossa on kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa. Onko tämä tasapuolista, jos joudutaan äänestämään päätöksistä? 

- Itsesääntelyn idea on se, että siellä on ala vahvasti edustettuna. Se on todettu myös kaikissa tutkimuksissa kaikkein toimivimmaksi ja uskottavimmaksi malliksi. Yleisesti ottaen meillä ei ole median ja yleisön edustajat olleet vastakkain missään äänestyksissä.

- Jos median toimintaa säädellään kovin voimakkaasti ulkopuolelta, se vähentää sanan- ja lehdistönvapautta.

Miten julkisen sanan neuvoston jäsenet valitaan?

- Median edustajia esittävät meidän taustaorganisaatiomme. Median edustajat valitaan taustaorganisaatioiden syyskokouksessa. Yleisön edustajat valitsee neuvosto itse hakemusten ja haastattelujen perusteella.

- Julkisen sanan neuvoston harjoittama itsesääntely ei ole keltään pois, Grundström painottaa.

- Toimittajat voivat joutua tekemisistään vastuuseen myös oikeudessa. Julkisen sanan neuvoston sääntely on tiukempaa kuin lainsäädäntö, ja se suitsii median toimintaa lainsäädäntöä voimakkaammin.

Miten Julkisen sanan neuvosto suhtautuu vaihtoehtoisiin medioihin, joita on eritasoisia?

- Uusienkin medioiden on mahdollista hakeutua JSN:n sääntelyn piiriin. Silloin on sitouduttava siihen, että julkaisulla on päätoimittaja, kuten Suomen laki edellyttää. Lisäksi on sitouduttava noudattamaan journalistin ohjeita.

Mielletäänkö automaattisesti valemediaksi kaikki ne, jotka eivät ole JSN:n jäseniä?

- Ainakaan minä en ole koskaan esittänyt tällaista tulkintaa.

Onko Julkisen sanan neuvostolla mielipidettä siihen, että esimerkiksi Arno Ahosniemi nimitti Nykysuomen suoralta kädeltä valemediaksi ilman perusteluja?

- JSN ei toimi niin, että se ottaa kantaa kaikkeen, mitä joku on jossain tiedotusvälineessä todennut. Asiat ratkaistaan kanteluiden pohjalta.

Otetaanko jotain juttua tehtäessä yleensä molempien osapuolten näkemys huomioon?

- Sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. On mahdotonta, että jokaisessa jutussa olisi kaikki asian puolet esiteltyinä.

- Journalistin ohjeiden mukaan jos joku joutuu erittäin kielteiseen julkisuuteen, hänellä voi olla oikeus esittää näkemyksensä. Mutta eihän keskusteluohjelmasta lähdetä kesken soittamaan jokaiselle taholle.

"Islam on hieno uskonto"

Elina Grundström toimi Vihreä lanka -lehden päätoimittajana vuosina 2006-2010. Vuonna 2009 hän kirjoitti lehteen pääkirjoituksen otsikolla "Islam on hieno uskonto". Kirjoituksessa hän muun muassa toteaa, että muslimit ovat Suomessa syrjitty vähemmistö.

Hänen mukaansa muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, ja hän on myös huolissaan siitä, että Suomessa levitetään kielteisiä yleistyksiä ja uhkakuvia islaminuskosta. Grundströmin  mukaan islam on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.

Voit lukea Grundströmin pääkirjoituksen kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/02/09/reijo-tossavainen-punavihrean-vaaristelyn-oikomiseen-tarvitsemme-mediakorjaamon/

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lobbari
Lobbari
8 years ago

Kuvan perusteella ei tiedä,onko muodollisesti pätevä ?

Kivapuhuja
Kivapuhuja
8 years ago

JSN:n tehtävä on vahtia, että valtamedia levittää samaa propagandaa.

John
John
8 years ago

Ahosniemi kutsuu kansaa ”asiakkaiksi”. Tämä kuvastaa hyvin hänen tarkoitusperiään. Väärä tai puutteellinen sekä asenteellinenkin tieto on hyväksyttävää, jos se synnyttää riittävästi kassavirtoja.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Näin kirjoitti Ylewatch-blogisti 2. marraskuuta 2015:

”YLESSÄ TYYTYVÄISIÄ JSN:N UUDESTA PUHEENJOHTAJASTA

Punavihreä hegemonia vain kasvaa yhteiskunnallisessa keskustelussa kun Julkisen sanan neuvoston (JSN) uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 1.1.2016 lähtien vesimeloni (päältä vihreä, sisältä punainen) Elina Grundström, joka on toiminut mm. Vihreän Langan päätoimittajana. Valinnasta kertoi tänään Yle uutiset. Ilta kuuden tv-uutisiin (kohdasta 17:12 alkaen) haastateltu Grundström kertoi keskittyvänsä edistämään journalistiikassa ”oikeaa tietoa” erotuksena ”jäljitellystä tiedosta”, mikä lienee ollut suora tölväisy valtamedioita haastamaan tulleille vaihtoehtomedioille kuten Uber uutisille, Mv-lehdelle ja Magneettimedialle.

JSN on Demlaan verrattavissa oleva vaikuttaja, joka omalta osaltaan yrittää sanella poliittisen korrektiuden ehtoja medialle ja toimittajille. Käytännössä tämä tarkoittaa ns. vastuullista tiedottamista eli itsesensuuria tietyissä kriittisissä kysymyksistä kuten maahanmuuton ongelmista uutisoitaessa. JNS tunnetaan myös pikkusieluisesta tiukkapipoisuudesta, sillä se on antanut langettavia päätöksiä mm. mainostajille, joiden kuvastoa se on pitänyt liian ”seksistisenä”. Kunnon orwellilaiseen tapaan JSN sanoo olevansa ”tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.”

Minkälaista arvomaailmaa uudeksi JSN:n puheenjohtajaksi valittu, tietokirjailijaksikin tituleerattu Elina Grundström sitten edustaa? Vuonna 2009 Grundström kirjoitti Vihreään Lankaan:

”Se islam, jonka itse tunnen Kaakkois-Aasiassa asuneena, on hieno uskonto, suunnilleen yhtä hyvä kuin kristinusko. Se on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.Tuntemani muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, vaan yrittävät ratkaista oman maansa köyhyys- ja ympäristöongelmia. Muslimituttavieni käsitys naisten asemasta on lähempänä omaani kuin lestadiolaisten.Yksi heidän parhaista jutuistaan on käytäntö, jossa kaikki riidat on pakko sopia kerran vuodessa ennen paaston päätösjuhlaa. Kaunaiset suomalaiset tarvitsisivat jotain vastaavaa.”

On käsittämätöntä, että tällainen punavihreä khmeri on saanut jopa kaksi kertaa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Ehkä se kertoo enemmän suomalaisen elitiin tietokäsityksestä kuin Grundströmin eksentrisestä todellisuuskuvasta. Se, että hän on ollut journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa on verrattavissa toimeen jossain Pohjois-Korean kommunistisessa opinahjossa…”

http://ylewatch.blogspot.fi/2015/11/ylessa-tyytyvaisia-jnsn-uudesta.html

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Mitä on edellämainittu Demla?

”Kirjainyhdistelmä Demla (ent. Suomen Demokraattiset Lakimiehet) on monille etäisesti tuttu. Se symboloi Suomen oikeuslaitoksen poliittista korruptiota. Demla on kommunistien vuonna 1954 perustama vasemmistolainen lakimiesyhdistys, joka Neuvostoliiton aikana piti tiiviisti yhteyttä idän ”edistyksellisiin” (so. kommunisteihin). Sen tavoitteena on ohjailla suomalaista oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä oman poliittisen arvopohjansa mukaisesti. Sillä on kautta historiansa ollut huomattavasti valtaa maassamme, ja monet Demlan jäsenistä ovat kuuluneet presidenttiä (Halonen) ja pääministeriä (Jäätteenmäki) myöten korkeimpaan valtiojohtoomme. Juuri järjestön vaikutusvalta tekee siitä vaarallisen; demlalaiset ovat perinteisesti olleet avainasemassa esimerkiksi Suomen maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä.

Vasemmiston taktiikoille uskollisena Demla on julkilausumissaan piilottanut todelliset tavoitteensa ympäripyöreän ihmisoikeushötön taakse. Kommunismin edistäminen on sittemmin vaihtunut monikulttuurin kannattamiseen ja muun muassa aseiden omistusoikeuden vastustamiseen. 2000-luvulla demlalaisten toiminta on herättänyt suomalaisissa närkästystä etenkin siksi, että yhdistyksen jäsenet ovat pyrkineet aktiivisesti rajoittamaan suomalaisten sananvapautta oikeusteitse.

Ruben Stiller totesi taannoin Yle Puheen keskusteluohjelmassa, että Suomeen tarvittaisiin lakimiesryhmä, joka ottaisi asiakseen ”rasistien” (eli monikulttuurisuutta vastustavien) jatkuvan ahdistelun. Demla on juuri se ryhmä.”

http://magneettimedia.com/mika-on-demla/

PL
PL
8 years ago

”Nykysuomi: Onko Julkisen sanan neuvostolla mielipidettä siihen, että esimerkiksi Arno Ahosniemi nimitti Nykysuomen suoralta kädeltä valemediaksi ilman perusteluja”?

”Elina Grundström: – JSN ei toimi niin, että se ottaa kantaa kaikkeen, mitä joku on jossain tiedotusvälineessä todennut. Asiat ratkaistaan kanteluiden pohjalta”.

Kaikille lukijoille tiedoksi, tehkää valituksia tietämistänne vääristä uutisista..
Julkisen sanan neuvostolle tekemä valitus / kantelu auttaa aina asiaan, tavalla tai toisella. Valitukset kannattaa tehdä, vain niin voidaan saada muutoksia aikaan, ja loppu Ylen annon vale-uutisoinnille!!!

Löydettyä:
”Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta”:

https://www.suomenuutiset.fi/yle-mainostaa-itseaan-luotettavaksi-peittelee-haastateltaviensa-taustoja-salailee-rahankayttoaan-ja-saa-usein-moitteita-julkisen-sanan-neuvostolta/

Slarba
Slarba
8 years ago

Vittu mitä paskaa! Julkisensanan neuvostossa 8 median ja 5 yleisön edustajaa, yleisön edustajat valitsee neuvosto itse!
Hah-hah-hah-haaaa…nauratti niin että taisin paskantaa housuihin.
Tämähän on kuin suoraan Pohjois-Koreasta.
Eihän missään sivistysvaltiossa voi tällaista paskaa olla!
Vittu vittu vittu ja vielä kerran VITTU !

Late
Late
8 years ago

Elina Grundström 54v.!
Mä luulin että toi on vähintään 68v, niin on mummon oloinen.
Ehkä tuo on jäänyt vaille miesten kiinnostusta ja s****ä minkä johdosta alkanut vittumaiseksi vihervassarifemakoksi?
Ei ainakaan mikään järjen jättiläinen. Tuollaisten pitäisi pysyä kotonaan pitsiä virkkaamassa.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8 years ago

Elina , vesität valtamedian vastuun. Vai myöntänetkö tässä kautta rantain että on syytä palata entiseen ohjeistukseen… Ja vaikka oletkin ulkoisesti kaunis, on vaikea nähdä kauneuttasi, koska sisäinen ominaisuutesi voimallisesti pyrkii estämään sitä.

antifantti
antifantti
8 years ago

punaviherfasismi voi Suomessa hyvin. Suomalaisten sananvapauden rajoittaminen on kopioitu kuin suoraan Pohjois.Koreasta.

huugo
huugo
8 years ago

Tämä eukko on tarkkaan harkittu valinta. Edustaa sitä linjaa mitä nykyset Euroopan tuhojat edustavat.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.