Mainos:

Haastattelussa JSN:n Elina Grundström: Medialla on oikeus valita näkökulmansa

Julkaistu 9.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi haastatteli Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaa Elina Grundströmiä. Hänen mukaansa sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa.

Ylen aamu-TV:ssä juteltiin tiistaina medialukutaidosta, ja mukaan keskustelemaan oli kutsuttu Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sekä Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Keskustelussa Ahosniemi leimasi Nykysuomen valhemediaksi. Soitimme Ahosniemelle kysyäksemme häneltä perusteluja väitteelleen, mutta hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta.

Elina Grundström sen sijaan suostui lyhyeen rupatteluhetkeen Nykysuomen kanssa kiireidensä keskellä.

Millä tavalla Nykysuomi on valemedia, Elina Grundström?

Mainos:

- Se ei ollut minun lausuntoni. Puhuin enemmän siitä, että totuudenjälkeisessä ajassa on kyse muustakin kuin yksilöitävistä valemedioista.

Julkisen sanan neuvostossa on kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa. Onko tämä tasapuolista, jos joudutaan äänestämään päätöksistä? 

- Itsesääntelyn idea on se, että siellä on ala vahvasti edustettuna. Se on todettu myös kaikissa tutkimuksissa kaikkein toimivimmaksi ja uskottavimmaksi malliksi. Yleisesti ottaen meillä ei ole median ja yleisön edustajat olleet vastakkain missään äänestyksissä.

- Jos median toimintaa säädellään kovin voimakkaasti ulkopuolelta, se vähentää sanan- ja lehdistönvapautta.

Miten julkisen sanan neuvoston jäsenet valitaan?

- Median edustajia esittävät meidän taustaorganisaatiomme. Median edustajat valitaan taustaorganisaatioiden syyskokouksessa. Yleisön edustajat valitsee neuvosto itse hakemusten ja haastattelujen perusteella.

- Julkisen sanan neuvoston harjoittama itsesääntely ei ole keltään pois, Grundström painottaa.

- Toimittajat voivat joutua tekemisistään vastuuseen myös oikeudessa. Julkisen sanan neuvoston sääntely on tiukempaa kuin lainsäädäntö, ja se suitsii median toimintaa lainsäädäntöä voimakkaammin.

Miten Julkisen sanan neuvosto suhtautuu vaihtoehtoisiin medioihin, joita on eritasoisia?

- Uusienkin medioiden on mahdollista hakeutua JSN:n sääntelyn piiriin. Silloin on sitouduttava siihen, että julkaisulla on päätoimittaja, kuten Suomen laki edellyttää. Lisäksi on sitouduttava noudattamaan journalistin ohjeita.

Mielletäänkö automaattisesti valemediaksi kaikki ne, jotka eivät ole JSN:n jäseniä?

- Ainakaan minä en ole koskaan esittänyt tällaista tulkintaa.

Onko Julkisen sanan neuvostolla mielipidettä siihen, että esimerkiksi Arno Ahosniemi nimitti Nykysuomen suoralta kädeltä valemediaksi ilman perusteluja?

- JSN ei toimi niin, että se ottaa kantaa kaikkeen, mitä joku on jossain tiedotusvälineessä todennut. Asiat ratkaistaan kanteluiden pohjalta.

Otetaanko jotain juttua tehtäessä yleensä molempien osapuolten näkemys huomioon?

- Sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. On mahdotonta, että jokaisessa jutussa olisi kaikki asian puolet esiteltyinä.

- Journalistin ohjeiden mukaan jos joku joutuu erittäin kielteiseen julkisuuteen, hänellä voi olla oikeus esittää näkemyksensä. Mutta eihän keskusteluohjelmasta lähdetä kesken soittamaan jokaiselle taholle.

"Islam on hieno uskonto"

Elina Grundström toimi Vihreä lanka -lehden päätoimittajana vuosina 2006-2010. Vuonna 2009 hän kirjoitti lehteen pääkirjoituksen otsikolla "Islam on hieno uskonto". Kirjoituksessa hän muun muassa toteaa, että muslimit ovat Suomessa syrjitty vähemmistö.

Hänen mukaansa muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, ja hän on myös huolissaan siitä, että Suomessa levitetään kielteisiä yleistyksiä ja uhkakuvia islaminuskosta. Grundströmin  mukaan islam on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.

Voit lukea Grundströmin pääkirjoituksen kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/02/09/reijo-tossavainen-punavihrean-vaaristelyn-oikomiseen-tarvitsemme-mediakorjaamon/

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lobbari
Lobbari
8 years ago

Kuvan perusteella ei tiedä,onko muodollisesti pätevä ?

Kivapuhuja
Kivapuhuja
8 years ago

JSN:n tehtävä on vahtia, että valtamedia levittää samaa propagandaa.

John
John
8 years ago

Ahosniemi kutsuu kansaa ”asiakkaiksi”. Tämä kuvastaa hyvin hänen tarkoitusperiään. Väärä tai puutteellinen sekä asenteellinenkin tieto on hyväksyttävää, jos se synnyttää riittävästi kassavirtoja.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Näin kirjoitti Ylewatch-blogisti 2. marraskuuta 2015:

”YLESSÄ TYYTYVÄISIÄ JSN:N UUDESTA PUHEENJOHTAJASTA

Punavihreä hegemonia vain kasvaa yhteiskunnallisessa keskustelussa kun Julkisen sanan neuvoston (JSN) uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 1.1.2016 lähtien vesimeloni (päältä vihreä, sisältä punainen) Elina Grundström, joka on toiminut mm. Vihreän Langan päätoimittajana. Valinnasta kertoi tänään Yle uutiset. Ilta kuuden tv-uutisiin (kohdasta 17:12 alkaen) haastateltu Grundström kertoi keskittyvänsä edistämään journalistiikassa ”oikeaa tietoa” erotuksena ”jäljitellystä tiedosta”, mikä lienee ollut suora tölväisy valtamedioita haastamaan tulleille vaihtoehtomedioille kuten Uber uutisille, Mv-lehdelle ja Magneettimedialle.

JSN on Demlaan verrattavissa oleva vaikuttaja, joka omalta osaltaan yrittää sanella poliittisen korrektiuden ehtoja medialle ja toimittajille. Käytännössä tämä tarkoittaa ns. vastuullista tiedottamista eli itsesensuuria tietyissä kriittisissä kysymyksistä kuten maahanmuuton ongelmista uutisoitaessa. JNS tunnetaan myös pikkusieluisesta tiukkapipoisuudesta, sillä se on antanut langettavia päätöksiä mm. mainostajille, joiden kuvastoa se on pitänyt liian ”seksistisenä”. Kunnon orwellilaiseen tapaan JSN sanoo olevansa ”tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.”

Minkälaista arvomaailmaa uudeksi JSN:n puheenjohtajaksi valittu, tietokirjailijaksikin tituleerattu Elina Grundström sitten edustaa? Vuonna 2009 Grundström kirjoitti Vihreään Lankaan:

”Se islam, jonka itse tunnen Kaakkois-Aasiassa asuneena, on hieno uskonto, suunnilleen yhtä hyvä kuin kristinusko. Se on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.Tuntemani muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, vaan yrittävät ratkaista oman maansa köyhyys- ja ympäristöongelmia. Muslimituttavieni käsitys naisten asemasta on lähempänä omaani kuin lestadiolaisten.Yksi heidän parhaista jutuistaan on käytäntö, jossa kaikki riidat on pakko sopia kerran vuodessa ennen paaston päätösjuhlaa. Kaunaiset suomalaiset tarvitsisivat jotain vastaavaa.”

On käsittämätöntä, että tällainen punavihreä khmeri on saanut jopa kaksi kertaa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Ehkä se kertoo enemmän suomalaisen elitiin tietokäsityksestä kuin Grundströmin eksentrisestä todellisuuskuvasta. Se, että hän on ollut journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa on verrattavissa toimeen jossain Pohjois-Korean kommunistisessa opinahjossa…”

http://ylewatch.blogspot.fi/2015/11/ylessa-tyytyvaisia-jnsn-uudesta.html

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Mitä on edellämainittu Demla?

”Kirjainyhdistelmä Demla (ent. Suomen Demokraattiset Lakimiehet) on monille etäisesti tuttu. Se symboloi Suomen oikeuslaitoksen poliittista korruptiota. Demla on kommunistien vuonna 1954 perustama vasemmistolainen lakimiesyhdistys, joka Neuvostoliiton aikana piti tiiviisti yhteyttä idän ”edistyksellisiin” (so. kommunisteihin). Sen tavoitteena on ohjailla suomalaista oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä oman poliittisen arvopohjansa mukaisesti. Sillä on kautta historiansa ollut huomattavasti valtaa maassamme, ja monet Demlan jäsenistä ovat kuuluneet presidenttiä (Halonen) ja pääministeriä (Jäätteenmäki) myöten korkeimpaan valtiojohtoomme. Juuri järjestön vaikutusvalta tekee siitä vaarallisen; demlalaiset ovat perinteisesti olleet avainasemassa esimerkiksi Suomen maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä.

Vasemmiston taktiikoille uskollisena Demla on julkilausumissaan piilottanut todelliset tavoitteensa ympäripyöreän ihmisoikeushötön taakse. Kommunismin edistäminen on sittemmin vaihtunut monikulttuurin kannattamiseen ja muun muassa aseiden omistusoikeuden vastustamiseen. 2000-luvulla demlalaisten toiminta on herättänyt suomalaisissa närkästystä etenkin siksi, että yhdistyksen jäsenet ovat pyrkineet aktiivisesti rajoittamaan suomalaisten sananvapautta oikeusteitse.

Ruben Stiller totesi taannoin Yle Puheen keskusteluohjelmassa, että Suomeen tarvittaisiin lakimiesryhmä, joka ottaisi asiakseen ”rasistien” (eli monikulttuurisuutta vastustavien) jatkuvan ahdistelun. Demla on juuri se ryhmä.”

http://magneettimedia.com/mika-on-demla/

PL
PL
8 years ago

”Nykysuomi: Onko Julkisen sanan neuvostolla mielipidettä siihen, että esimerkiksi Arno Ahosniemi nimitti Nykysuomen suoralta kädeltä valemediaksi ilman perusteluja”?

”Elina Grundström: – JSN ei toimi niin, että se ottaa kantaa kaikkeen, mitä joku on jossain tiedotusvälineessä todennut. Asiat ratkaistaan kanteluiden pohjalta”.

Kaikille lukijoille tiedoksi, tehkää valituksia tietämistänne vääristä uutisista..
Julkisen sanan neuvostolle tekemä valitus / kantelu auttaa aina asiaan, tavalla tai toisella. Valitukset kannattaa tehdä, vain niin voidaan saada muutoksia aikaan, ja loppu Ylen annon vale-uutisoinnille!!!

Löydettyä:
”Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta”:

https://www.suomenuutiset.fi/yle-mainostaa-itseaan-luotettavaksi-peittelee-haastateltaviensa-taustoja-salailee-rahankayttoaan-ja-saa-usein-moitteita-julkisen-sanan-neuvostolta/

Slarba
Slarba
8 years ago

Vittu mitä paskaa! Julkisensanan neuvostossa 8 median ja 5 yleisön edustajaa, yleisön edustajat valitsee neuvosto itse!
Hah-hah-hah-haaaa…nauratti niin että taisin paskantaa housuihin.
Tämähän on kuin suoraan Pohjois-Koreasta.
Eihän missään sivistysvaltiossa voi tällaista paskaa olla!
Vittu vittu vittu ja vielä kerran VITTU !

Late
Late
8 years ago

Elina Grundström 54v.!
Mä luulin että toi on vähintään 68v, niin on mummon oloinen.
Ehkä tuo on jäänyt vaille miesten kiinnostusta ja s****ä minkä johdosta alkanut vittumaiseksi vihervassarifemakoksi?
Ei ainakaan mikään järjen jättiläinen. Tuollaisten pitäisi pysyä kotonaan pitsiä virkkaamassa.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8 years ago

Elina , vesität valtamedian vastuun. Vai myöntänetkö tässä kautta rantain että on syytä palata entiseen ohjeistukseen… Ja vaikka oletkin ulkoisesti kaunis, on vaikea nähdä kauneuttasi, koska sisäinen ominaisuutesi voimallisesti pyrkii estämään sitä.

antifantti
antifantti
8 years ago

punaviherfasismi voi Suomessa hyvin. Suomalaisten sananvapauden rajoittaminen on kopioitu kuin suoraan Pohjois.Koreasta.

huugo
huugo
8 years ago

Tämä eukko on tarkkaan harkittu valinta. Edustaa sitä linjaa mitä nykyset Euroopan tuhojat edustavat.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.