Haastattelussa JSN:n Elina Grundström: Medialla on oikeus valita näkökulmansa

Julkaistu 9.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Nykysuomi haastatteli Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaa Elina Grundströmiä. Hänen mukaansa sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa.

Ylen aamu-TV:ssä juteltiin tiistaina medialukutaidosta, ja mukaan keskustelemaan oli kutsuttu Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sekä Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Keskustelussa Ahosniemi leimasi Nykysuomen valhemediaksi. Soitimme Ahosniemelle kysyäksemme häneltä perusteluja väitteelleen, mutta hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta.

Elina Grundström sen sijaan suostui lyhyeen rupatteluhetkeen Nykysuomen kanssa kiireidensä keskellä.

Millä tavalla Nykysuomi on valemedia, Elina Grundström?

- Se ei ollut minun lausuntoni. Puhuin enemmän siitä, että totuudenjälkeisessä ajassa on kyse muustakin kuin yksilöitävistä valemedioista.

Julkisen sanan neuvostossa on kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa. Onko tämä tasapuolista, jos joudutaan äänestämään päätöksistä? 

- Itsesääntelyn idea on se, että siellä on ala vahvasti edustettuna. Se on todettu myös kaikissa tutkimuksissa kaikkein toimivimmaksi ja uskottavimmaksi malliksi. Yleisesti ottaen meillä ei ole median ja yleisön edustajat olleet vastakkain missään äänestyksissä.

- Jos median toimintaa säädellään kovin voimakkaasti ulkopuolelta, se vähentää sanan- ja lehdistönvapautta.

Miten julkisen sanan neuvoston jäsenet valitaan?

- Median edustajia esittävät meidän taustaorganisaatiomme. Median edustajat valitaan taustaorganisaatioiden syyskokouksessa. Yleisön edustajat valitsee neuvosto itse hakemusten ja haastattelujen perusteella.

- Julkisen sanan neuvoston harjoittama itsesääntely ei ole keltään pois, Grundström painottaa.

- Toimittajat voivat joutua tekemisistään vastuuseen myös oikeudessa. Julkisen sanan neuvoston sääntely on tiukempaa kuin lainsäädäntö, ja se suitsii median toimintaa lainsäädäntöä voimakkaammin.

Miten Julkisen sanan neuvosto suhtautuu vaihtoehtoisiin medioihin, joita on eritasoisia?

- Uusienkin medioiden on mahdollista hakeutua JSN:n sääntelyn piiriin. Silloin on sitouduttava siihen, että julkaisulla on päätoimittaja, kuten Suomen laki edellyttää. Lisäksi on sitouduttava noudattamaan journalistin ohjeita.

Mielletäänkö automaattisesti valemediaksi kaikki ne, jotka eivät ole JSN:n jäseniä?

- Ainakaan minä en ole koskaan esittänyt tällaista tulkintaa.

Onko Julkisen sanan neuvostolla mielipidettä siihen, että esimerkiksi Arno Ahosniemi nimitti Nykysuomen suoralta kädeltä valemediaksi ilman perusteluja?

- JSN ei toimi niin, että se ottaa kantaa kaikkeen, mitä joku on jossain tiedotusvälineessä todennut. Asiat ratkaistaan kanteluiden pohjalta.

Otetaanko jotain juttua tehtäessä yleensä molempien osapuolten näkemys huomioon?

- Sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. On mahdotonta, että jokaisessa jutussa olisi kaikki asian puolet esiteltyinä.

- Journalistin ohjeiden mukaan jos joku joutuu erittäin kielteiseen julkisuuteen, hänellä voi olla oikeus esittää näkemyksensä. Mutta eihän keskusteluohjelmasta lähdetä kesken soittamaan jokaiselle taholle.

"Islam on hieno uskonto"

Elina Grundström toimi Vihreä lanka -lehden päätoimittajana vuosina 2006-2010. Vuonna 2009 hän kirjoitti lehteen pääkirjoituksen otsikolla "Islam on hieno uskonto". Kirjoituksessa hän muun muassa toteaa, että muslimit ovat Suomessa syrjitty vähemmistö.

Hänen mukaansa muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, ja hän on myös huolissaan siitä, että Suomessa levitetään kielteisiä yleistyksiä ja uhkakuvia islaminuskosta. Grundströmin  mukaan islam on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.

Voit lukea Grundströmin pääkirjoituksen kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/02/09/reijo-tossavainen-punavihrean-vaaristelyn-oikomiseen-tarvitsemme-mediakorjaamon/

 

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.