”Euroopan linnake”, Fortress Europe, jakaa mielipiteitä Euroopassa.

Päivitetty 24.8.2016, Julkaistu 24.8.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Maahanmuuton kannattajat ja vastustajat ovat löytäneet yhteisen sanan: "Euroopan linnoitus". Toiset pelkäävät eurooppalaisten sulkevan rajansa maahanmuutolta, toiset haluavat että Eurooppa turvaa asukkaidensa turvallisuuden, eurooppalaisen kulttuurin ja väestöpohjan kiristämällä rajakontrollia ja valikoimalla tulijat. Näillä kahdella ryhmittymällä ei näytä olevan muuta yhteistä, kuin iskulause: "Fortress Europe." Toiset puolesta, toiset vastaan.

Vielä muutama vuosi sitten pakolaiskysymys näyttäytyi muutamana harvana kulkijana, jotka saivat YK:n määrittelemät normit täytettyään poliittisen turvapaikan, ja sitten eivät.  Turvapaikanhakemisen muututtua muistuttamaan enemmän kansainvaellusta, kuin totuttua poliittisesti vainottujen liikehdintää, ovat monet arvioineet kantansa pakolaisuuteen uudelleen.

Edellinen suuri väestöliike Euroopassa, oli 12-14 miljoonan etupäässä saksalaisen siirtyminen Itä-Euroopasta ja Saksasta irroitetuilta alueilta länteen. Kun suurin osaa heistä joko asettui Saksan Liittotasavaltaan, tai jatkoi Atlantin yli normaalistikin siirtolaisia vastaanottaneisiin maihin, jotkut jopa Australiaan asti, tämä väestöliike ei aiheuttanut merkittäviä kulttuurisia mullistuksia.

Italia vastaanotti samoihin aikoihin Dalmatian ja Istrian niemimaan italialaiset, joita heitäkin odotti kulttuurisesti ja kielellisesti tuttu ympäristö. Näiden maailmansodan-jälkeisten väestösiirtojen käsittelyyn luotiin vielä tänäänkin olemassaolevat rakenteet ja säädökset.

Maailmansodan jälkeisinä vuosina väestöjen maastamuutot olivat etupäässä työnhakua taloudellisesti vauraammista maista, kuten turkkilaisten siirtotyöläisten ilmaantuminen Saksaan. Erityisiä rakenteita tämä muuttoliike ei synnyttänyt, sillä useimmiten tulijaa odotti työpaikka, ja mahdollisuus elää omilla varoillaan. Näinä vuosina varsinaisia pakolaisia tuli vain vähän, ja hekin kommunistimaista, jotka tekivät kaikkensa ettei kukaan pääsisi karkuun näistä "paratiiseista".

Suomi sai ensimmäisen suurta julkisuutta herättäneen pakolais-eränsä, kun Neuvostoliitossa oleskelevat Somalian marxilaisen diktaattorin Muhammed Siad-Barren kommunistisen yläluokan jäsenet saivat kommunismin romahtaessa lievän vihjeen mennä jonnekin muualle. Kun koko itäblokki oli romajtanut *Vanha Valta* oli pystyssä enää Suomessa: Siis sinne!

Somalit saivatkin Suomessa virka-apparaattiin pesiytyneiltä aatetovereiltaan heti ruhtinaallisen vastaanoton: Heidät majoitettiin hotelleihin, ja neuvottiin kaikki suomalaisen tukiviidakon porsaanreiät. Ja he ovat täällä yhä.

Lähi-Idän maissa tapahtuneet rauhattomuudet ja poliittiset muutokset lisäsivät siellä irtaimen väestön lähtöherkkyyttä, ja kun kanava Eurooppaan oli auki, väkeä alkoi tulla Pakistania, Afganistania ja Eritreaa myöten. Koska Eritreasta on tultu mm. Suomeen, pari sanaa tuosta maasta:

Eritrea on köyhä Afrikan-maa, joka on ollut aina köyhä. Siellä on ollut erivärisiä hallituksia, ja yhteistä niille on ollut huono hallinto ja tyhjä kassa. Varsinkin nuoren on vaikea saada siellä työtä, ja siten vakiinnuttaa oma elämäänsä. Hallitus on tätänykyä kommunistinen, mutta sen suurin kiusa alamaisilleen on pakollinen työpalvelu jossain armeijantapaisessa systeemissä. Toki sieltä lähdetään, mutta pakoon yleistä elämän viheliäisyyttä, ei vainoa eikä poliittista sortoa.

Perinteisten pakolaisten vastaanottoon tottunut Eurooppa on käsitellyt miljoonien tulijoiden laumoja kuten pakolaisia: Turvapaikantarve on tutkittu, ja tehty yksilökohtaisia päätöksiä. Tänä on vienyt  aikaa, ja pitänyt hakijan Euroopan maperällä. Vasta Dublinin sopimuksella estettiin "turvapaikkashoppailu", siis Euroopan kiertäminen turvapaikkaa hakien maata toiseen: Aina yhden hakemuksen kaatuessa, tehään uusi seuraavassa maassa. Valitettavasti kesällä 2015 Dublinin protokollaa ei noudatettu.

Pakolaisten ja valepakolaistejn miljoonaiset laumat ovat ilmiö, jota ei osattu ottaa huomioon voimassaolevia sopimuksia laadittaessa. Niinpä väärinkäyttö on yleistä, ja kulut näitä maailmankiertäjiä elätteleville maille kohtuuttomia. Kun vieraista kulttuureista tulleiden käytös kantaväestöä kohtaan saattaa olla ylimielistä ja röyhkeää, ja kokonaan uusia rikollisauuden lajeja on rantautunut Eurooppaan, on muodostunut yhä laajeneva maahanmuuttopolitiikkaa arvosteleva kansalaismielipide. Tämän mielipiteen edustajat ovat ottaneet käyttöön käsitteen *Euroopan linnoitus*.

He haluavat, että heidän hallituksensa ja EU suojelevat heitä ja heidän asuinympäristöään kansainvaelluksen tuomalta rauhattomuudelta. Samaan aikaan toisaalla: Väestöliikkeet yksinomaan ihmisoikeuskysymyksenä näkevät -usein liberaalit tai uusvasemmistolaiset- piirit ovat hahmottaneet uhkakuvan: Eurooppa sulkeutuu, muodostuu  *Euroopan linnoitus*.

Hyviä sanoja on vähän, ja jos on tarpeen, ne käytetään kahteen kertaan. Fortress Europe on myös maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevien liikkeiden verkosto, jolla on tällä hetkellä toimintaa 25:ssa maassa. Fortress Europe -verkosto muodostaa vastapelurin "No Borders!" -liikkeelle, joka haluaa lopettaa rajakontrollin kokonaan, erityisesti köyhistä kehitysmaista tuleville, joita kaikkia se näyttää pitävän autettavina pakolaisina.

Fortress Europeen integroituvien mielestä pakolaisten auttaminen tulee tehdä siellä  missä se on tehokkainta, ja kulttuuriympäristö eniten pakolaisen kotioloja muistuttavaa: Kriisialueen lähinaapureissa. YK:n ja kansainvälisten järjestöjen toiminta noudattikin pitkään tätä sääntöä: Vietnamista pakenevat otettiin vastaan Malesiassa sijaitsevilla leireillä, palestiinalaiset Jordaniassa ja Libanonissa, jne. Massapakolaisuus ja kohdemaan väestöolojen mullistuminen onkin uusi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun ilmiö.

Nyt on saatu havaita, ja kuulla myös vastuullisilta ministereiltä Suomessakin, että suurin osa 2015 maahantulleita ei lainkaan täytä pakolaisen kriteerejä. Pakolaisuuteen suhtautuminen vanhalla ajattelutavalla, näkemällä heidät autettavina ja hädänalaisina, ei enää ole ainoa vaihtoehto. Di-gold

xAI julkaisi Grok 4.5 -mallin koodaukseen ja tekoälyagentteihin

Julkaistu eilen 22:15 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 3 minuuttia

xAI on julkaissut Grok 4.5:n, uuden mallin, joka on suunnattu erityisesti koodaukseen, tekoälyagentteihin ja tekniseen kehitystyöhön. Malli on nyt saatavilla xAI:n API:n kautta ja sitä käytetään oletusmallina Grok Buildissa.

xAI esitteli Grok 4.5:n keskiviikkona yhtiön ensimmäisenä mallina, joka on koulutettu erityisesti koodausta ja autonomisia tekoälyjärjestelmiä varten.

Julkaisu tapahtuu hetkellä, jolloin suurten tekoäly-yhtiöiden välinen kilpailu on siirtymässä nopeasti tavallisista chatboteista malleihin, jotka kykenevät työskentelemään koodikannoissa, käyttämään työkaluja ja suorittamaan laajempia tehtäviä terminaaliympäristöissä.

xAI:n mukaan Grok 4.5 on saatavilla suoraan yhtiön sovellusrajapinnan (API) kautta mallinimellä grok-4.5. Sitä käytetään myös oletusmallina Grok Buildissa, joka on xAI:n työkalu koodaamiseen ja rakentamiseen komentorivipohjaisten työnkulkujen sekä tekoälyagenttien avulla.

Koulutettu koodia ja agentteja varten

Virallisessa julkaisupostauksessaan xAI kuvailee Grok 4.5:tä malliksi, joka on koulutettu Cursorin avulla ja rakennettu yhdistämään edistynyt älykkyys suureen nopeuteen ja kustannustehokkuuteen. Cursor on tekoälypohjainen koodausympäristö, jota kehittäjät käyttävät työskennellessään suoraan laajojen koodikantojen parissa.

Elon Musk totesi kesäkuun lopulla, että Grok 4.5 perustuu xAI:n V9-perusmalliin, jossa on 1,5 biljoonaa parametria, ja että mallia on testattu yksityisessä beetavaiheessa SpaceX:llä ja Teslalla. Muskin mukaan varhaiset arvioinnit osoittivat suorituskyvyn olevan lähellä Claude Opusta tai mahdollisesti sen yläpuolella.

xAI:n dokumentaatio kuvailee Grok 4.5:tä yhtiön lippulaivamalliksi koodaukseen ja muihin tehtäviin. Sillä on kyky käyttää työkaluja autonomisesti, konfiguroitava päättelykyky ja 500 000 tokenin konteksti-ikkuna, mikä tarkoittaa tekstiyksiköiden määrää, jota malli pystyy käsittelemään yhdellä kertaa.

Alhaisempi hinta kuin useilla huippumalleilla

API-hinnaksi on ilmoitettu 2 dollaria miljoonaa syötetokenia (input) kohden ja 6 dollaria miljoonaa tulostetokenia (output) kohden. Tämä asettaa mallin token-hinnan useiden kilpailevien huippumallien alapuolelle. xAI korostaa myös mallin käyttävän vähemmän tokeneita käytännön koodaustehtävissä.

X-palvelussa Grok-tili ilmoittaa mallin saavuttavan 64,7 prosenttia SWE-Bench Pro -testissä ja 83,3 prosenttia Terminal Bench -testissä. Toisessa postauksessa todetaan mallin käyttävän noin 4,2 kertaa vähemmän tulostetokeneita kuin Opus 4.8 max vastaavissa SWE-Bench Pro -tehtävissä.

Luvut ovat yhtiön omaa raportointia, joten ne tulee lukea yrityksen ilmoittamina lukuina eikä riippumattomasti varmistettuina tuloksina. Samalla ne osoittavat selvästi, mihin xAI haluaa mallin sijoittaa: ei ensisijaisesti yleiseksi chatbotiksi, vaan työkaluksi kehittäjille ja tekoälyagentteille.

Saatavilla maksaville käyttäjille

xAI kertoo tuotetiedoissaan, että Grok 4.5 rullataan parhaillaan SuperGrok-käyttäjille ja yhtiön kehittäjätyökalujen kautta. Malli on myös saatavilla xAI:n sovellusrajapinnassa mallinimellä grok-4.5.

Eurooppalaisten käyttäjien osalta xAI viittaa erilliseen Euroopan tietosuojaa koskevaan liitteeseensä, joka koskee muun muassa käyttäjiä Ruotsissa ja muualla ETA-alueella. Siinä kuvataan, miten palvelu käsittelee henkilötietoja eurooppalaisten sääntöjen mukaisesti, sen sijaan että siinä ilmoitettaisiin Grokin yleisestä estämisestä pohjoismaisille käyttäjille.

Virallisessa ilmoituksessa SpaceXAI kirjoitti: ”Julkistamme Grok 4.5:n, ensimmäisen mallimme, joka on koulutettu erityisesti koodaukseen ja agentteihin. Se on koulutettu Cursorin kanssa ja se tarjoaa huipputason älykkyyttä johtavalla nopeudella ja kustannustehokkuudella.”

xAI kertoo dokumentaatiossaan, että Grok 4.5 tukee funktiokutsuja (function calling), rakenteellisia vastauksia ja konfiguroitavaa päättelyä. Malli on listattu myös aliaksilla grok-4.5-latest ja grok-build-latest.

Yhtiö kertoo, että useammat käyttäjät saavat käyttöoikeuden vähitellen julkaisun edetessä.

Wimbledon: Djokovic välieriin historiallisen jännitysnäytelmän jälkeen

Julkaistu eilen 17:05 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Novak Djokovic on edennyt jälleen Wimbledonin välieriin viisi tuntia ja 15 minuuttia kestäneen jännitysnäytelmän jälkeen Félix Auger-Aliassimea vastaan.

Novak Djokovic uhmaa edelleen sekä ikää että vastustajia tämän vuoden Wimbledonissa.

Wimbledonin historian pisin puolivälierä

39-vuotias serbialainen voitti Félix Auger-Aliassimen viidessä erässä puolivälierässä, josta tuli turnauksen historian pisin. Ottelun loppulukemat olivat 7–6(12–10), 3–6, 6–3, 6–7(4–7), 7–6(10–4).

Ottelu kesti viisi tuntia ja 15 minuuttia, mikä on seitsemän minuuttia enemmän kuin edellinen Wimbledonin puolivälierien ennätys.

SportsCenter huomioi X:ssä, että 39-vuotias Djokovic oli juuri voittanut viiden tunnin ja 15 minuutin ottelun Wimbledonissa.

Minun piti osoittaa suurta sydäntä. Se oli ottelu, joka olisi voinut kääntyä kumpaan suuntaan tahansa viidennessä erässä ja super-tiebreakissa. Juuri tällaisten hetkien vuoksi pelaan edelleen tennistä, Djokovic sanoi taistelun jälkeen.

Voitto tarkoittaa, että Djokovic on edennyt kahdeksanteen perättäiseen Wimbledon-välieräänsä ja kaikkiaan 15. välieräänsä tässä turnauksessa, sekä kaikkiaan 55. Grand Slam -välieräänsä. Tilastot ovat hämmästyttäviä.

Välierässä hän kohtaa hallitsevan mestarin ja maailmanlistan ykkösen Jannik Sinnerin erittäin odotetussa kahden tennisjätin kohtaamisessa.

Argentiina jatkoon VAR-draaman jälkeen – Egypti jätti protestin

Julkaistu eilen 14:10 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 3 minuuttia

Argentiina on edennyt MM-kisojen puolivälieriin dramaattisen 3–2-voiton jälkeen Egyptistä. Myöhäistä nousua varjostivat tuomaritoiminta, VAR ja egyptiläisten raivo.

Argentiina näytti pitkään olevan matkalla ulos MM-kisoista. Egypti johti neljännesvälierää 2–0 ja oli vain reilun kymmenen minuutin päässä jättiyllätyksestä hallitsevaa maailmanmestaria vastaan.

Egypti puolusti ihailtavasti näkyvästi horjunutta Argentiinaa vastaan, ja paikan tullen he hyödynsivät tilanteensa terävillä vastahyökkäyksillä.

Mutta Argentiina nousi lopussa.

Ensin Cristian Romero kavensi puspullaan 79. minuutilla, ja Egyptin rangaistusalueella syntyneen hässäkän keskellä Lionel Messi tasoitti vain neljä minuuttia myöhemmin.

Lisäajalla Enzo Fernandez puski 3–2-voittomaalin vastahyökkäyksestä, jota oli edeltänyt peräti kaksi rangaistuspotkutilannetta Argentiinan omassa päässä.

Enzo Fernandez puskee Argentiinan ratkaisevan 3–2-maalin Egyptiä vastaan.
Enzo Fernandez puskee Argentiinan ratkaisevan 3–2-maalin Egyptiä vastaan. Kuva: Xinhua/Chen Yichen

Argentiina etenee siten puolivälierään Sveitsiä vastaan.

Ottelun jälkeen huomio kiinnittyi kuitenkin huomattavasti vähemmän Argentiinan nousuun ja paljon enemmän ranskalaistuomari Francois Letexieriin ja VAR-huoneeseen.

Egyptiltä oli aiemmin hylätty maali VAR-tarkistuksen jälkeen.

Tarkistuksen aikana tuomarit palasivat egyptiläispelaajan rikkeeseen, joka oli tapahtunut 17 sekuntia ennen maalia. Päätös herättää kysymyksiä siitä, kuinka kauas VAR:n tulisi puuttua ottelutilanteisiin.

Egyptin Yasser Ibrahim juhlii 1–0-maaliaan Argentiinaa vastaan.
Egyptin Yasser Ibrahim juhlii 1–0-maaliaan Argentiinaa vastaan. Kuva: Xinhua/Huang Zongzhi

Mostafa Zico, jonka maali oli hylätty ja joka myöhemmin teki Egyptin 2–0-maalin, oli raivoissaan loppuvihellyksen jälkeen.

Tuomari ei ollut oikeudenmukainen, ei todellakaan. Hän oli epäoikeudenmukainen, selvästi ja ilmiselvästi. Hän tuhosi koko maan ponnistelut. Ottelun alusta asti päätökset menivät meitä vastaan. Meille ei aiottu antaa lupaa voittaa Argentiinaa 2–0. Tämä on peukaloitu turnaus, Zico sanoi haastattelussa ennen kuin hänet vedettiin pois paikalta.

Video Zicon kommenteista levisi laajalle X-palvelussa.

Egyptin päävalmentaja Hossam Hassan kritisoi myös voimakkaasti päätöksiä ja vihjasi Argentiinan suosimisesta.

Ehkä he halusivat pitää maailmanmestarit mukana kilpailussa. Ehkä he halusivat Messin pysyvän mukana, Hassan sanoi ottelun jälkeen.

Hassan väitti myös, että Egyptille olisi pitänyt myöntää rangaistuspotku tilanteessa, jossa Mohamed Salah oli osallisena.

Emme ole nähneet kunnioitusta tai reilua peliä. Rangaistuspotku evättiin, eikä sitä edes tarkistettu VAR:lta, kun taas meidän toinen maalimme kummallisesti hylättiin, hän sanoi.

Argentiinan pelaajat juhlivat puolivälieräpaikkaa kannattajiensa edessä.
Argentiinan pelaajat juhlivat puolivälieräpaikkaa kannattajiensa edessä. Kuva: Xinhua/Chen Yichen

Ottelun jälkeen Egyptin jalkapalloliiton puheenjohtaja Hany Abo Rida ilmoitti, että FIFA:lle on jätetty protesti ranskalaistuomari François Letexieriä ja hänen tiimiään vastaan.

Abo Ridan mukaan Egypti aikoo vaatia tutkintaa tuomarityöskentelystä ja vaatia tuomarien hyllyttämistä lopputurnauksen ajaksi.

VAR: Käyttääkö vai eikö käyttää?

Jalkapallo-ottelun voi hävitä. On myös mahdollista hyväksyä, että tuomarit tekevät virheitä.

Mutta kun VAR-huone päättää palata 17 sekuntia taaksepäin löytääkseen rikkeen, joka mitätöi Egyptin maalin, samalla kun Egypti kokee, ettei ratkaisevia tilanteita toiseen suuntaan edes tarkistettu, ei ole mikään ihme, että raivo kiehuu yli.

Argentiina on jatkossa. Sitä ei kukaan voi heiltä ottaa pois. Argentiinalla on uskomattoman hyvä joukkue, jossa on valtavasti pelillistä laatua.

Mutta ottelun jälkeinen tunne ei ollut vain se, että maailmanmestarit pelastivat itsensä voimalla ja luonteella. Se oli myös se, ettei Egypti koskaan oikeastaan saanut mahdollisuutta voittaa tasapuolisin ehdoin.

Tässä on FIFA:n suurin ongelma. Kun luottamus on jo vaurioitunut, ei riitä, että sanotaan kaiken tulleen käsitellyksi oikein. Sen on myös näytettävä siltä, että kaikki käsiteltiin oikein.

Tässä neljännesvälierässä on runsaasti perusteita väittää, ettei näin ollut.

FIFA ja sen paineen alla oleva puheenjohtaja Gianni Infantino saavat syyttää itseään toistuvista päätöksistä, jotka ovat syöneet MM-kisojen uskottavuutta.

Trump ilmoitti tulitauon Iranin kanssa päättyneen

Julkaistu eilen 11:51 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Donald Trump sanoo, että tulitauko Iranin kanssa on ohi. Lausunto annettiin Yhdysvaltojen ja Iranin suoritettua uusia iskuja yön aikana.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hylännyt Yhdysvaltojen ja Iranin välisen hauraan tulitauon. Ennen tämänpäiväisiä neuvotteluja NATO:n huippukokouksessa Ankarassa hän sanoi AP:n mukaan, että hänen osaltaan se on ohi.

Samaan aikaan Trump sanoi, ettei hän sulje ovea uusilta neuvotteluilta. Hän osoitti myös kovia sanoja Iranille ja kutsui iranilaisia "pahoiksi ja sairaiksi ihmisiksi".

Taustalla on uusi eskalaatio yön aikana. Yhdysvaltojen kerrotaan hyökänneen noin 80 kohteeseen Iranissa sen jälkeen, kun Iran oli tehnyt iskuja aluksia vastaan Hormuzinsalmessa. Iran puolestaan ilmoittaa hyökänneensä Yhdysvaltojen kohteisiin Bahrainissa ja Kuwaitissa.

Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan tulitauon rikkomisesta.