Mainos:

”Euroopan linnake”, Fortress Europe, jakaa mielipiteitä Euroopassa.

Päivitetty 24.8.2016, Julkaistu 24.8.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuton kannattajat ja vastustajat ovat löytäneet yhteisen sanan: "Euroopan linnoitus". Toiset pelkäävät eurooppalaisten sulkevan rajansa maahanmuutolta, toiset haluavat että Eurooppa turvaa asukkaidensa turvallisuuden, eurooppalaisen kulttuurin ja väestöpohjan kiristämällä rajakontrollia ja valikoimalla tulijat. Näillä kahdella ryhmittymällä ei näytä olevan muuta yhteistä, kuin iskulause: "Fortress Europe." Toiset puolesta, toiset vastaan.

Vielä muutama vuosi sitten pakolaiskysymys näyttäytyi muutamana harvana kulkijana, jotka saivat YK:n määrittelemät normit täytettyään poliittisen turvapaikan, ja sitten eivät.  Turvapaikanhakemisen muututtua muistuttamaan enemmän kansainvaellusta, kuin totuttua poliittisesti vainottujen liikehdintää, ovat monet arvioineet kantansa pakolaisuuteen uudelleen.

Edellinen suuri väestöliike Euroopassa, oli 12-14 miljoonan etupäässä saksalaisen siirtyminen Itä-Euroopasta ja Saksasta irroitetuilta alueilta länteen. Kun suurin osaa heistä joko asettui Saksan Liittotasavaltaan, tai jatkoi Atlantin yli normaalistikin siirtolaisia vastaanottaneisiin maihin, jotkut jopa Australiaan asti, tämä väestöliike ei aiheuttanut merkittäviä kulttuurisia mullistuksia.

Italia vastaanotti samoihin aikoihin Dalmatian ja Istrian niemimaan italialaiset, joita heitäkin odotti kulttuurisesti ja kielellisesti tuttu ympäristö. Näiden maailmansodan-jälkeisten väestösiirtojen käsittelyyn luotiin vielä tänäänkin olemassaolevat rakenteet ja säädökset.

Mainos:

Maailmansodan jälkeisinä vuosina väestöjen maastamuutot olivat etupäässä työnhakua taloudellisesti vauraammista maista, kuten turkkilaisten siirtotyöläisten ilmaantuminen Saksaan. Erityisiä rakenteita tämä muuttoliike ei synnyttänyt, sillä useimmiten tulijaa odotti työpaikka, ja mahdollisuus elää omilla varoillaan. Näinä vuosina varsinaisia pakolaisia tuli vain vähän, ja hekin kommunistimaista, jotka tekivät kaikkensa ettei kukaan pääsisi karkuun näistä "paratiiseista".

Suomi sai ensimmäisen suurta julkisuutta herättäneen pakolais-eränsä, kun Neuvostoliitossa oleskelevat Somalian marxilaisen diktaattorin Muhammed Siad-Barren kommunistisen yläluokan jäsenet saivat kommunismin romahtaessa lievän vihjeen mennä jonnekin muualle. Kun koko itäblokki oli romajtanut *Vanha Valta* oli pystyssä enää Suomessa: Siis sinne!

Somalit saivatkin Suomessa virka-apparaattiin pesiytyneiltä aatetovereiltaan heti ruhtinaallisen vastaanoton: Heidät majoitettiin hotelleihin, ja neuvottiin kaikki suomalaisen tukiviidakon porsaanreiät. Ja he ovat täällä yhä.

Lähi-Idän maissa tapahtuneet rauhattomuudet ja poliittiset muutokset lisäsivät siellä irtaimen väestön lähtöherkkyyttä, ja kun kanava Eurooppaan oli auki, väkeä alkoi tulla Pakistania, Afganistania ja Eritreaa myöten. Koska Eritreasta on tultu mm. Suomeen, pari sanaa tuosta maasta:

Eritrea on köyhä Afrikan-maa, joka on ollut aina köyhä. Siellä on ollut erivärisiä hallituksia, ja yhteistä niille on ollut huono hallinto ja tyhjä kassa. Varsinkin nuoren on vaikea saada siellä työtä, ja siten vakiinnuttaa oma elämäänsä. Hallitus on tätänykyä kommunistinen, mutta sen suurin kiusa alamaisilleen on pakollinen työpalvelu jossain armeijantapaisessa systeemissä. Toki sieltä lähdetään, mutta pakoon yleistä elämän viheliäisyyttä, ei vainoa eikä poliittista sortoa.

Perinteisten pakolaisten vastaanottoon tottunut Eurooppa on käsitellyt miljoonien tulijoiden laumoja kuten pakolaisia: Turvapaikantarve on tutkittu, ja tehty yksilökohtaisia päätöksiä. Tänä on vienyt  aikaa, ja pitänyt hakijan Euroopan maperällä. Vasta Dublinin sopimuksella estettiin "turvapaikkashoppailu", siis Euroopan kiertäminen turvapaikkaa hakien maata toiseen: Aina yhden hakemuksen kaatuessa, tehään uusi seuraavassa maassa. Valitettavasti kesällä 2015 Dublinin protokollaa ei noudatettu.

Pakolaisten ja valepakolaistejn miljoonaiset laumat ovat ilmiö, jota ei osattu ottaa huomioon voimassaolevia sopimuksia laadittaessa. Niinpä väärinkäyttö on yleistä, ja kulut näitä maailmankiertäjiä elätteleville maille kohtuuttomia. Kun vieraista kulttuureista tulleiden käytös kantaväestöä kohtaan saattaa olla ylimielistä ja röyhkeää, ja kokonaan uusia rikollisauuden lajeja on rantautunut Eurooppaan, on muodostunut yhä laajeneva maahanmuuttopolitiikkaa arvosteleva kansalaismielipide. Tämän mielipiteen edustajat ovat ottaneet käyttöön käsitteen *Euroopan linnoitus*.

He haluavat, että heidän hallituksensa ja EU suojelevat heitä ja heidän asuinympäristöään kansainvaelluksen tuomalta rauhattomuudelta. Samaan aikaan toisaalla: Väestöliikkeet yksinomaan ihmisoikeuskysymyksenä näkevät -usein liberaalit tai uusvasemmistolaiset- piirit ovat hahmottaneet uhkakuvan: Eurooppa sulkeutuu, muodostuu  *Euroopan linnoitus*.

Hyviä sanoja on vähän, ja jos on tarpeen, ne käytetään kahteen kertaan. Fortress Europe on myös maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevien liikkeiden verkosto, jolla on tällä hetkellä toimintaa 25:ssa maassa. Fortress Europe -verkosto muodostaa vastapelurin "No Borders!" -liikkeelle, joka haluaa lopettaa rajakontrollin kokonaan, erityisesti köyhistä kehitysmaista tuleville, joita kaikkia se näyttää pitävän autettavina pakolaisina.

Fortress Europeen integroituvien mielestä pakolaisten auttaminen tulee tehdä siellä  missä se on tehokkainta, ja kulttuuriympäristö eniten pakolaisen kotioloja muistuttavaa: Kriisialueen lähinaapureissa. YK:n ja kansainvälisten järjestöjen toiminta noudattikin pitkään tätä sääntöä: Vietnamista pakenevat otettiin vastaan Malesiassa sijaitsevilla leireillä, palestiinalaiset Jordaniassa ja Libanonissa, jne. Massapakolaisuus ja kohdemaan väestöolojen mullistuminen onkin uusi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun ilmiö.

Nyt on saatu havaita, ja kuulla myös vastuullisilta ministereiltä Suomessakin, että suurin osa 2015 maahantulleita ei lainkaan täytä pakolaisen kriteerejä. Pakolaisuuteen suhtautuminen vanhalla ajattelutavalla, näkemällä heidät autettavina ja hädänalaisina, ei enää ole ainoa vaihtoehto. Di-gold

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Avoimuutta
Avoimuutta
10 years ago

No joo… Suomen Sisu haluaa alistua ulkomailta johdettavaan järjestöön ja samalla haalia porukkaa mukaansa niin paljon kuin saa. Sinänsä outoa käytöstä koska Sisuhan on määritellyt itsensä Suomalaiseksi ryhmäksi. Vai ottiko niin koville kun johto ei päässyt ravintolaan sisään?

Yhtä kaikki… Tämä Fortress on samanlainen järjestö kuin Odinitkin. Kukaan ei tiedä sen hierarkiasta, eikä siitä kuka sitä todellisuudessa johtaa ja rahoittaa. Tällaisista seuroista on parempi pysyä erossa.

”Täydellinen osoitus siitä, mitä valtaeliitti on tehnyt Euroopalle”

Euroopan siirtolaiskriisi

Vuodelta 1883 peräisin oleva kaupungintalo paloi maan tasalle, kauppoja ryöstettiin ja yritysten omistajat jätettiin kohtaamaan ryöstelijät yksin. Tämän viikon valtakunnalliset mielenosoitukset Ranskassa yltyivät siirtolaismellakoiksi, tuhopoltoiksi ja ryöstelyksi monissa Ranskan kaupungeissa lauantaina jatkuen myöhään yöhön. Nykysuomi näyttää kuvia Ranskan mellakoista.

Julkaistu 18.10.2026 – Kirjoittaja Jan Sundstedt
Havainnollistava kooste ryhmästä katupalon äärellä, palavasta tornista ja ryöstetystä kaupasta eri paikkakunnilla.
Mellakoita ja ryöstelyä raportoitiin monissa Ranskan kaupungeissa lauantaina. Sisäministerin sunnuntaisen alustavan lausunnon mukaan noin 1 800 ihmistä oli pidätetty.

Sisäministeri Laurent Nuñez sanoi sunnuntaina, että noin 1 800 ihmistä on otettu kiinni ja yli 500 poliisia, santarmia ja palomiestä on loukkaantunut. Luvut ovat alustavia, BFMTV raportoi. Nuñez itse puhuu "merkittävistä omaisuusvahingoista".

Sisäministeriön mukaan valtakunnallisesti osallistui 550 000 ihmistä, joista 110 000 Pariisissa. Järjestäjät ilmoittivat luvuksi 800 000. Nuñez laski 110 mielenosoitusmarssia.

Mielenosoitukset ovat jatkuneet syyskuun puolivälistä lähtien, aluksi koulujen rahoituksesta ja sitten elinkustannuksia, budjettia ja julkisten palvelujen leikkauksia vastaan. Lukiolaiset, korkeakouluopiskelijat, ammattiliitot ja keltaliivit ovat liittyneet marsseille. Lauantaina mellakoitsijat ottivat kadut haltuunsa.

Mellakoista, tulipaloista ja ryöstelystä on raportoitu muun muassa Pariisissa, Limogesissa, Marseillessa, Lyonissa, Lillessä, Bordeaux’ssa, Nizzassa, Nantesissa, Rennesissä, Caenissa, Grenoblessa, Rouenissa ja Montpellier’ssa.

Mainos:

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance syyttää maahanmuuttoa. X-viestissään, jossa hän kommentoi kuvamateriaalia Limogesin kaupungintalon palosta, hän väittää länsimaisten edistysmielisten tuoneen kolmannen maailman Ranskaan ja muihin maihin monimuotoisuuden ja myötätunnon nimissä, BFMTV:n mukaan.

Kuvat ovat levinneet ympäri mannerta. "Mikä täydellinen osoitus siitä, mitä hallitseva eliitti on tehnyt Euroopalle. Tukholmasta pohjoisessa Roomaan etelässä. Sivilisaatio taustalla, barbaria etualalla", Fredric Morenius kirjoitti X:ssä kommentoidessaan videopätkää Milanon katedraalilta Italiasta.

Moreniuksen postaus ja videopätkä Milanosta ovat alla.

Toinen videopätkä samasta ympäristöstä Milanon katedraalilta on kiertänyt sosiaalisessa mediassa.

Limogesin kaupungintalo pitkälti menetetty

Keski-Ranskan Limoges kärsi kovyimmin. Mielenosoituksen loppupuolella kunnallisen poliisin auto poltettiin, ikkunoita rikottiin ja naamioituneet henkilöt murtautuivat kaupungintaloon ja sytyttivät sen tuleen. Rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1883. Kellotorni sortui.

Alla oleva video näyttää tornin antavan periksi liekeissä.

Katto romahti alemmille kerroksille lukuun ottamatta länsisiipeä, ja kaksi kolmasosaa julkisivusta oli poissa, kertoo Maurice Barate, prefekti ja valtion edustaja Haute-Viennen departementissa. Hän kuvailee rakennusta pitkälti menetetyksi ja kutsuu sitä kulttuuriperintökatastrofiksi.

— Palo sytytettiin tahallaan, Barate kertoi LCI-televisiokanavalle, jossa hän kuvaili tekijöitä villiksi laumaksi.

Uutistoimisto AFP:n mukaan kunnan työntekijä itki paikallisen poliitikon syleilyssä rakennuksen palaessa. Palo saatiin hallintaan vasta sunnuntaiaamuna.

Seitsemäntoista ihmistä, heistä seitsemän alaikäistä, on pidätettynä Limogesissa. Syyttäjä on aloittanut tutkinnan vaarallisin keinoin tehdystä tuhoamisesta järjestäytyneen ryhmän toimesta ja sanoo, että myös yksityishenkilöiden kimppuun hyökättiin, toisinaan väkivaltaisesti.

Kaupungin pormestari Guillaume Mérin on raivoissaan siitä, ettei poliisi kyennyt pysäyttämään tuhoa.

— Noin kello 15.30 kunnalliset poliisimme eivät suuresta määrästään huolimatta enää kestäneet vandaalien väkivaltaa, koska heiltä loppuivat ammukset, Mérin kertoi BFMTV:lle.

Hän kutsuu sitä valtion kolossaaliseksi epäonnistumiseksi.

Kauppiaat jäivät yksin

Pariisissa ryöstely tapahtui usein kaukana hyväksytyiltä marssireiteiltä. Place de la Républiquen ympärillä AFP:n reportterit näkivät nuorten rikkovan näyteikkunoita ja tyhjentävän myymälöitä kameroista välittämättä, BFMTV raportoi.

Monoprix ja McDonald’s joutuivat kohteiksi. SFR-liikkeen sisältä hyökkääjät heittelivät matkapuhelimia ulkona oleville kumppaneilleen. Yves Rocher -liike rikottiin ja tyhjennettiin, ja Kawasakin jälleenmyyntiliike sytytettiin tuleen.

Noin kello 17 CRS 8, mellakkapoliisin erikoistunut kaupunkimellakkayksikkö, lähetettiin Les Hallesiin. Samaan aikaan raportoitiin ryöstelystä Madeleinen ympäristössä.

Lyonissa katukivi murskasi näyteikkunan Clémencen kukkakaupassa. Sama ikkuna oli jo kertaalleen rikottu keltaliivien mielenosoitusten aikana.

— Heitä tuli joka suunnasta, ja vaikka kuinka sanoimme heille, että olemme vain kukkakauppiaita, he eivät välittäneet. Meillä ei ollut paikkaa, minne mennä, ja olimme kauhuissamme, Clémence kertoi BFMTV:lle.

Nizzassa mustiin pukeutuneen miehen nähdään yrittävän pitää puolensa Micromania-liikkeen sisäänkäynnillä nuorten ympäröimänä. Lopulta hän astuu syrjään, ja esineitä heitetään.

Noin 40 ihmistä otettiin kiinni Nizzassa ja noin 10 liikettä ryöstettiin paikallisen Nice Mag -lehden mukaan.

Toinen videopätkä, jonka sijaintia ei ole vahvistettu, näyttää ruskeaan takkiin pukeutuneen naisen tuhotun liikkeen ulkopuolella. Lasinsirujen ja kauppatavaroiden keskellä hän tarttuu ihmisiä käsivarresta jonkun tarttuessa hänen käsivarteensa.

Bordeaux’ssa ryöstettiin luksusliikkeitä ja Apple Store.

— Tämä on väkivaltaa, jonka tavoitteena on napata kaikki mahdollinen, ja se murskaa kauppiaiden moraalin, Gironden prefekti Sophie Brocas sanoi lehdistötilaisuudessa.

Kauppakamariverkosto CCI France varoittaa, että mellakat ovat koetelleet yrityksiä, jotka ovat "jo valmiiksi heikentyneet vuosien toistuvien kriisien, nousevien kustannusten ja kaupunkikeskustojen vähentyneiden kävijämäärien vuoksi".

Kaupungintaloja valtauksen kohteena ja prefektin virka-asuntoa vahingoitettu

Limoges ei ollut ainoa. Marseillessa vandaalit murtautuivat kaupungintalon eteishalliin ja tärvelivät Mariannen, tasavallan symbolin, rintakuvan. Lillessä kaupungintaloon tunkeuduttiin ja se tärveltiin, ja Nantesissa kaupungintalon julkisivua vahingoitettiin.

Bordeaux’ssa prefektin virka-asunto kärsi vaurioita. Lyonissa Place Bellecourin matkailutoimisto ryöstettiin ja sytytettiin tuleen. Grenoblessa syttyi tulipalo juhlatarvikeliikkeessä asuinrakennuksessa, ja asukkaat evakuoitiin.

Pariisissa kokonaisia katuja on turmeltu järjestelmällisesti pormestari Emmanuel Grégoiren mukaan.

— Se oli väkivallan taso, jollaista emme ole mielestäni koskaan nähneet, hänen ensimmäinen apulaispormestarinsa Lamia El Aaraje kertoi franceinfolle.

Yöaikainen kuvamateriaali Pariisista näyttää poliisiautojen liikkuvan savun ja heitettyjen esineiden keskellä.

Toisessa videossa, joka on merkitty Pariisiin 17. lokakuuta, ryhmä poseeraa suuren tulipalon edessä.

Kooste tuhoista näyttää, miltä näytti savun hälvettyä.

Pormestarit: Poliisin resurssit eivät riittäneet

Pariisin, Lyonin ja Marseillen pormestarit vaativat nyt tapaamista pääministeri Sébastien Lecornun kanssa ja kyseenalaistavat poliisin resurssit. Marseillen pormestari Benoît Payan sanoo, että maan toiseksi suurimmassa kaupungissa oli päivän alussa vain yksi CRS-komppania, noin 80 miestä.

— Haluan tietää, mitä käskyjä annettiin, Payan sanoi.

Hallitus syyttää mellakoista äärivasemmistoa ja opportunistisia ryöstelijöitä. Jo lauantaina sisäministeriö nimesi mustiin pukeutuneet ryhmät, jotka tunnetaan nimellä black bloc ja joihin kuului useita satoja "ultra-vasemmiston ympärille ryhmittyneitä" ihmisiä. Lecornu on pitkään syyttänyt vasemmistolaista LFI-puoluetta vihan lietsomisesta.

Pariisin syyttäjän mukaan pääkaupungissa on otettu kiinni 720 ihmistä ja 517 on pidätettynä, mukaan lukien 171 alaikäistä. Pidätykset koskevat ensisijaisesti varastetun tavaran vastaanottamista, kokoontumista väkivallantekotarkoituksessa ja omaisuusvahinkoja.

Yksi mukana olleista järjestäjistä, Benjamin Ball, kieltäytyy ottamasta etäisyyttä tapahtumiin. "En tuomitse tätä vihaa: minä juhlistan sitä", hän kirjoittaa.

Macron tanssi edeltävänä iltana

Lauantain mellakoita edeltävänä iltana presidentti Emmanuel Macron ja hänen vaimonsa Brigitte kuvattiin tanssimassa yksityisaitiossa Céline Dionin konsertissa brittiläisen Daily Mailin mukaan. Maa oli jo tuolloin horjunut kuukauden kestäneiden mielenosoitusten vuoksi.

Lauantaina Macron tuomitsi väkivallan ja lupasi puuttua asiaan ja rangaista vastuullisia.

Vance: Kolmas maailma tuotiin maahan

Vance menee pidemmälle. Länsimaiset edistysmieliset ovat hänen mukaansa laiminlyöneet assimilaation ja yhteensopivuuden peruskysymykset huolimatta varoituksista, joiden mukaan tässä kävisi näin. Hän rukoilee, että Ranska tekee lopun hulluudelle ennen kuin lisää monumentteja palaa.

Vance yhdistää tapahtumat myös Yhdysvaltain kongressivaaleihin 3. marraskuuta ja syyttää demokraatteja samanlaisen tulevaisuuden haluamisesta Yhdysvalloille.

Lecornun on määrä johtaa kriisiryhmää sunnuntaina kello 19 käsitelläkseen seurauksia taloudelle, kaupalle, vakuutuksille ja oikeusprosesseille. Marseillessa Payan vaatii korvauksia kärsineille kauppiaille.

— Valtion on otettava vastuu, Payan sanoi.

Jan Sundstedt

Trump luopuu uusista Venäjään kohdistuvista rangaistustulleista

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 17.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Donald Trump puhujakorokkeella vasemmalla ja öljytankkeri SCF Pechora oikealla.
Venäjän vastaiset nykyiset pakotteet säilyvät ennallaan, vaikka Trump luopui Graham Act -lain uusista toimenpiteistä.

Donald Trump keventää taloudellista painetta Venäjää ja Venäjän energiaa ostavia maita kohtaan. Perjantaina annetussa määräyksessä hän luopuu toistaiseksi Grahamin lain mukaisista uusista rangaistustulleista ja pakotteista.

Laki, Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act, allekirjoitettiin 18. syyskuuta. Määräys on päivätty 16. lokakuuta, ja siinä vedotaan lain 115 pykälään. Kyseinen pykälä sallii presidentin luopua tulleista ja pakotteista, jos hän todistaa kongressille, että se on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista.

Tämä todetaan määräyksessä. Määräyksen mukaan kongressille on toimitettu todistus ja perustelut.

Luopuminen kattaa kolme tullinkorotusta, jotka olisivat kohdistuneet eri ryhmiin. Venäläisiin tuotteisiin kohdistuisi 500 prosentin tullinkorotus.

Mainos:

Venäläisen raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajamaan tuotteisiin kohdistuisi 100 prosentin tullinkorotus, jos maa tekee tietoisesti uusia ostoja 18. lokakuuta tai sen jälkeen. Sama korotus kohdistuisi niiden viiden maan tuotteisiin, jotka tekevät eniten auttaakseen Venäjän öljypakotteiden kiertämisessä.

Mitään kolmesta tullinkorotuksesta ei tällä hetkellä sovelleta. Määräyksessä ei nimetä maita.

Toimintavapautta

Pitkä lista lain mukaisia yksilöihin kohdistuvia pakotteita ja rajoituksia on myös toistaiseksi peruttu.

Poikkeukset pysyvät voimassa, kunnes presidentti tai ulkoministeri, neuvoteltuaan valtiovarainministerin ja Yhdysvaltain kauppaedustajan kanssa, päättää, että uusia toimenpiteitä tarvitaan. Sillä välin Yhdysvaltain kauppaedustajan on seurattava Venäjän energian ostoja ja pakotteiden kiertämistä sekä raportoitava presidentille. Washington voi siten muuttaa suuntaa ilman uutta lainsäädäntöä.

Määräyksessä todetaan nimenomaisesti, että aiempiin Venäjään kohdistuviin presidentin asetuksiin perustuvat olemassa olevat pakotteet pysyvät ennallaan, mukaan lukien jo pakotelistalla oleviin henkilöihin kohdistuvat pakotteet.

Laki pysyy voimassa, mutta sen uudet tullit ja pakotteet ovat tauolla niin kauan kuin poikkeuslupa on voimassa.

Zelenskyi pyytää EU-johtajilta vähintään 70 miljardia euroa lisää

Ukrainan sota

Julkaistu 16.10.2026 – Kirjoittaja Emil Fjellstedt
António Costa, Volodymyr Zelenskyi ja Ursula von der Leyen seisomassa yhdessä Kiovassa.
António Costa, Volodymyr Zelenskyi ja Ursula von der Leyen Kiovassa 24. helmikuuta 2026, jolloin Euroopan johtajat vierailevat kaupungissa Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä. Arkistokuva, ei nykyisestä puheesta EU-johtajille.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pyytää EU-johtajilta vähintään 70 miljardia euroa lisää puolustusrahoitusta ensi vuodelle. Rahanpuute estää Ukrainaa kaksinkertaistamasta tai kolminkertaistamasta droonien tuotantoa tyypistä riippuen, hän sanoo.

Zelenskyi esitti vaatimuksen puheessaan Eurooppa-neuvoston kokouksen osallistujille 16. lokakuuta. Hän julkaisi osia puheesta virallisella Telegram-kanavallaan.

— Ensi vuonna sota maksaa 155 miljardia euroa. Ja tarvitsemme teiltä vähintään 70 miljardia euroa lisää — puolustukseen, aseisiin ja selviytymiskykyymme. Se on realistinen summa, Zelenskyi sanoo.

Zelenskyi arvioi, että sota maksaa ensi vuonna 155 miljardia euroa.

Mainos:

Hänen pyytämänsä raha on julkista rahaa. Jos EU-johtajat tukevat vaatimusta, lopulta Euroopan veronmaksajat, eivätkä johtajat itse, joutuvat kantamaan kustannukset ja budjettiriskin. Tällainen tuki ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että veronkorotus olisi jo hyväksytty.

Tämän toimintatapaa havainnollistaa EU:n 90 miljardin euron laina Ukrainalle vuosille 2026–2027, jonka ministerineuvosto viimeisteli huhtikuussa. EU lainaa rahat pääomamarkkinoilta käyttäen EU-budjetin liikkumavaraa vakuutena, ja laina on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän sotakorvauksilla. Laina on jo hyväksytty, ja se on erillinen Zelenskyin nyt pyytämästä 70 miljardista eurosta.

Droonit ovat hänen tärkein perusteensa. Zelenskyin mukaan Ukraina käyttää drooneja pysäyttääkseen useimmat Venäjän hyökkäykset rintamalla. Hän sanoo myös, että teknologiaa käytetään Venäjän huoltolinjojen katkaisemiseen ja että ukrainalaiset droonit auttavat heikentämään Venäjän taloutta.

— Juuri nyt voisimme kaksinkertaistaa tai kolminkertaistaa droonien tuotannon — tyypistä riippuen. Mutta meillä ei yksinkertaisesti ole rahaa siihen. Se on totuus, Zelenskyi sanoo.

Hän päätti puheensa kehottamalla johtajia kuvittelemaan Ukrainan suuremman kapasiteetin vaikutukset.

— Kuvitelkaa, jos voisimme kohdistaa Venäjään kaksi tai kolme kertaa enemmän painetta kuin tänään, hän sanoo.

Ukraina: SpaceX rajoitti sotilaallista Starlink-yhteyttä ilman varoitusta

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva: Starlink-pääte Capiovíssa, Misionesissa, Argentiinassa. Ukrainan neuvonantajat raportoivat, että sotilaskäytössä olevat päätteet menettivät yhteyden suurilla nopeuksilla, vaikka tavalliset päätteet pysyivät toimintakykyisinä.

Ukrainan armeijan Starlink-päätteiden nopeutta on rajoitettu liikkeessä ilman ennakkovaroitusta, kertoo presidentin neuvonantaja Serhi Beskrestnov. Useita operaatioita on jouduttu keskeyttämään, ja Kiova näkee päätöksen taustalla poliittisia motiiveja.

Beskrestnov, joka neuvoo presidentti Volodymyr Zelenskyiä sotilasteknologiassa, kirjoittaa Telegramissa, että SpaceX otti käyttöön nopeusrajoituksen liikkeessä oleville päätteille tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Hänen mukaansa rajoitus koskee Starshield-"sotilaspakettia" ja se on asetettu 100 mailiin tunnissa, mikä on noin 160 km/h.

Satelliittiyhteys katkeaa, kun pääte liikkuu rajoitusta nopeammin. Droonien nopeutta ei ole rajoitettu. "Puolustusvoimamme eivät saaneet ennakkovaroitusta rajoituksesta, ja se häiritsi useita tehtäviä", Beskrestnov kirjoittaa.

Aktivisti Serhi Sternenko, jolla on läheiset suhteet armeijaan ja joka nosti ensimmäisenä hälytyksen katkoksesta, kirjoittaa, että yhteys alkoi katkeilla yli 160 km/h nopeuksissa ja että "useita tärkeitä tehtäviä" keskeytettiin. Hänen mukaansa tavalliset satelliittipäätteet toimivat edelleen. Rajoitusta laskettiin myöhemmin entisestään, Sternenko kertoo ja The Guardian raportoi.

Mainos:

Nimetön lähde kertoo New York Postille, että yhteyden menetys tekee mahdottomaksi operoida drooneja, lentokoneita ja helikoptereita suurilla nopeuksilla, ja että se vaikuttaa myös toimiin venäläisten Shahed-droonien torjumiseksi. Saman lähteen mukaan Ukraina on ottanut yhteyttä yhtiöön saadakseen selityksen. SpaceX:n selitystä ei ole julkaistu.

Starlinkin oma tukisivu listaa jo nyt 100 mph (n. 160 km/h) nopeusrajoitukseksi liikkeessä tapahtuvalle käytölle useissa siviilipalvelupaketeissa. Sivulla ei täsmennetä, mitä Ukrainan sotilaallinen sopimus sanoo.

Neuvonantajat näkevät politiikkaa päätöksen takana

Beskrestnov uskoo, että toimenpide "ei voi olla sattumaa" ja se liittyy poliittiseen tilanteeseen. Sternenko uskoo SpaceX:n toimineen "todennäköisesti" Trumpin hallinnon pyynnöstä. Molemmat ovat arvioita, eivät vahvistettuja selityksiä.

Häiriö tapahtui viikolla, jona Donald Trump vaati johtajiston vaihtamista Kiovassa, kuten The Nordic Times uutisoi. Tämän jälkeen Elon Musk kirjoitti X:ssä, että Zelenskyi "on mennyt liian pitkälle" ja että Ukrainan on aika saada uusi johtaja, New York Postin mukaan. Puola maksaa noin 50 miljoonaa dollaria vuodessa Ukrainan Starlink-yhteyksistä lehden mukaan. Keskiviikkona Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski kysyi Muskilta X:ssä, "pelaako hän jälleen politiikkaa tuotteillaan".

Samaan aikaan Musk on lähentynyt jälleen Trumpia viimevuotisen konfliktin jälkeen. Heidän suhteensa on palautunut ennalleen useiden lähteiden mukaan, ja Musk on vieraillut Valkoisessa talossa viime viikkoina ja osallistunut valtiolliseen illalliseen syyskuussa, Fox News raportoi. Torstaina Trump myönsi Muskille National Medal of Science -mitalin ja kutsui häntä ystäväkseen, AFP kertoo. Muskilta ei tiedetä olevan virallista roolia hallinnossa.

Käytettävissä olevat lähteet eivät vahvista, että Musk tai Trump olisivat henkilökohtaisesti tehneet päätöksen rajoituksen asettamisesta.