Joka kolmas 15-vuotias EU:ssa ei saavuta lukutaidon tai matematiikan perustasoa. Euroopan komissio viittaa yhteyksiin näyttöaikaan, tekoälyyn, heikompaan vanhempien osallistumiseen ja opettajapulaan. Komission julkaisema verkkoyhteenveto ei kuitenkaan mainitse oppilaiden maahanmuuttajataustaa, huolimatta suurista suorituseroista Ruotsin kaltaisissa maissa.
Komissio julkaisi 5. lokakuuta ensimmäisen analyysinsä vuoden 2025 PISA-tuloksista EU-näkökulmasta. Matematiikassa 33,9 prosenttia opiskelijoista ei saavuta vähimmäisosaamistasoa. Lukutaidossa luku on 31,3 prosenttia ja luonnontieteissä 25,9 prosenttia.
Heikosti suoriutuvien opiskelijoiden osuus on noussut jyrkästi vuodesta 2015 lähtien, erityisesti matematiikassa ja lukutaidossa. Myös huippuosaajien joukko kutistuu. Vain 4,8 prosenttia saavuttaa korkeimman tason lukutaidossa, 6,4 prosenttia luonnontieteissä ja 6,8 prosenttia matematiikassa. Samaan aikaan EU jää edelleen jälkeen muista kehittyneistä talouksista.
Korrelaatioita, ei syitä
Komissio itse kirjoittaa, ettei PISA-aineisto voi osoittaa syy-seuraussuhteita. Sen sijaan se nostaa esiin neljä tekijää, jotka liittyvät heikompiin tuloksiin.
Noin kolmasosa opiskelijoista häiriintyy usein digitaalisista laitteista oppituntien aikana. Sama osuus käyttää usein tekoälyä tiivistääkseen tekstejä, joita heidän kuuluisi lukea. Niiden vanhempien osuus, jotka osoittavat kiinnostusta lastensa koulussa oppimiin asioihin, on laskenut 66 prosentista (vuonna 2022) 57 prosenttiin (vuonna 2025). Neljä kymmenestä opiskelijasta käy koulua, jossa on vakava opettajapula.
Eriarvoisuutta kuvataan sosioekonomisin termein. Heikommista oloista tulevat opiskelijat suoriutuvat noin neljä kertaa todennäköisemmin huonosti luonnontieteissä kuin parempiosaisista kodeista tulevat opiskelijat. Maahanmuuttajatausta ei kuulu yhteenvedossa käsiteltyihin tekijöihin.
Erot Ruotsissa
Jo syyskuussa kävi selväksi, että 31 prosenttia ruotsalaisista 15-vuotiaista ei saavuta lukutaidon perustasoa ja 34 prosenttia jää matematiikassa tavoitteista; luvut ovat nousseet vuoden 2022 tasoista (24 % ja 27 %). Tulokset ovat alhaisimmat koskaan mitatut.
— Yksi kolmasosa ruotsalaisista 15-vuotiaista ei saavuta sitä, mitä OECD määrittelee lukutaidon ja matematiikan perustasoksi, sanoo Ruotsin kouluviraston (Skolverket) analyysijohtaja Anna Castberg.
Ruotsin kouluviraston lehdistötiedote osoittaa myös, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat Ruotsissa, kuten keskimäärin koko OECD-alueella, suoriutuvat kantaväestöön kuuluvia opiskelijoita heikommin kaikissa kolmessa oppiaineessa. Erot säilyvät, kun sosioekonominen tausta otetaan huomioon, mutta ne pienenevät noin puolella.
OECD:n analyysien mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä laskua. Ruotsin kouluvirasto jatkaa kehityksen analysointia Ruotsissa.
Paketti marraskuussa
Analyysi muodostaa perustan koulutuspaketille, jonka komissio esittelee marraskuussa. Komission mukaan tulokset asettavat EU:n tulevan kilpailukyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja selviytymiskyvyn vaakalaudalle.
Komissio mainitsee Viron, Irlannin, Puolan, Slovakian ja Italian esimerkkeinä siitä, että parannus on mahdollista.
