Mainos:

EU kieltää tehokkaat imurit – sähkönkulutus kuriin

Julkaistu 18.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Syyskuun alusta lähtien tulee voimaan EU-direktiivi, jossa huipputehokkaat pölynimurit kielletään. Rajoituksella EU haluaa vähentää unionin sähkönkulutusta. 

Vuoden 2014 syyskuun jälkeen on saanut myydä EU:ssa korkeintaan 1 600 watin imureita, kun sitä ennen sai sai olla jopa 2 000-2 200 wattisia imureita käytössä. Nyt syyskuussa tulee voimaan EU-direktiivi, että imurin teho saa olla maksimissaan 900 wattia.

Kodinkonevalmistaja Mielen markkinointipäälikkö Tuomas Kinnunen sanoo, että jatkossa pärjää se, jonka kone ja letkut ovat tiiviit. ja, asiakaskyselystä:

"Olemme kysyneet asiakkailtamme, mikä heidän mielestään on imurin tärkein ominaisuus. Tuhat asiakasta vastasi kyselyyn viikossa ja vastauksena tuli imuteho."

Mainos:

Mielen Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja Esa Silver arvoi:

"Jokainen brändi ja valmistaja kehittää imureiden suulakkeita ja harjojen läpäisykykyä, jotta imutehon vähentyminen ei heikentäisi imuroinnin lopputulosta."

EU perustelee imureiden imutehon rajoittamisella sähkönkulutuksen vähenemistä unionissa.

EU:ssa on valmisteilla asetus, jolla kodinkoneiden vähimmäiskestoikää pyritään nostamaan nykyisestä. Suurinta tuhlausta on se, kun koneet hajoavat ennenaikaisesti ja päättyvät kierrätykseen ja romutettavaksi. Uuden EU-asetuksen kriteereitä ei ole vielä määritelty. Tarkempaa tietoa ei myös aikataulusta ole.

Asiasta uutisoi: maaseuduntulevaisuus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Energiakriisi tulossa
Energiakriisi tulossa
9

Minulla on 15 vuotta vanha MIele. Sen maksimiteho on 2200W mutta sitä voi säätää. Suulakkeeseen sopii peukalo sivuttain, josta voi päätellä että se imee isolta alalta tehokaasti. Jos säädän tehon mainittuun 900W niin lattialle jää paljon roskaa. Mattoja ei saa puhtaaksi vaikka hinkkaisi kuinka pitkään.

EU:n pitäisi ymmärtää yksinkertainen matematiikka. Jos 1300W teholla imuroi kerran, se on optimaalisempi kuin 900W teholla kolme kertaa. Mutta ehkä juuri tähän pyritäänkin: energiankulutuksen kasvuun. On nimittäin niin että nyt kun Amerikka asetti lisää pakotteita Venäjälle niin Venäjä ruuvaa kaasuhanoja kiinni. Ja se tietää energiakriisiä euroopassa.

EU:n johtajia kirvelee myös se että Kiinalaiset ovat tuottaneet aurnkopaneeleja niin paljon että koko maapallon energiantuotanto vitaisiin kattaa 1.3-kertaisesti. Se tarkoittaa että ydinvoimalat ja kivihiilvoimalat ovat hyödyttömiä. Ja se taas tarkoittaa että eu-johtajien investoinnit ”tulevaisuuden nimisssä” puhkesivat kuin tuleva asuntokupla.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9

Joka päivä jotain paskaa EU:n suunnalta.

Johnny
Johnny
9

Kaikesta tästä ”säästämisestä” seuraa, että tuotteiden hinta nousee, sillä niitä tuottavat yritykset ovat omistajilleen voittoa tuottavia.

jari
jari
9

kuinkahan paljon on palanut rahaa kun ne tätäkin lakia ovat valmistelleet.eihän eu-ssa tietenkään mitään tärkeämpiä asioita ole työn alla.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9

Itävaltalainen politiikan tutkija Karl Steinhauser nimesi n. neljännesvuosisata sitten yhden kirjansa ”EU – huomispäivän Super-Neuvostoliitto”.

Eroon EUn pakkovallasta
Eroon EUn pakkovallasta
9

Yksi ainoa terästehdas kuluttaa vuorokaudessa varmasti sen, mitä koko euroopan pölyimurit vuodessa. Eikä siinä aurinko eikä tuulirupelit paljoa auta.

Tekniikan kehitys
Tekniikan kehitys
7

Kyllä uusi 750W imuri on parempi mitä vanha 1200W oli imuteholtaan, siis ainakin meillä oli. Kehitystä tapahtuu vähän niin kuin lampuissakin. Nykyään sama valoteho mikä tulee hehkulampusta saadaan ainaan kymmenesosan siitä kuluttavalla ledillä.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.