Mainos:

EU ja itäiset kumppanimaat syventävät yhteistyötä – Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä

Päivitetty 24.11.2017, Julkaistu 24.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Brysselissä perjantaina 24. marraskuuta järjestetty EU:n Itäisen kumppanuuden huippukokous hyväksyi julistuksen, jossa EU-maat sekä kuusi EU:n itäistä kumppanimaata sitoutuvat syventämään yhteistyötään. Kumppanimaat jatkavat yhteiskunnan ja talouden uudistamista, ja EU-maat lupaavat niille tukensa.

– Uudistukset vaativat kumppanimailtamme kovaa työtä  – ja meiltä vahvaa tukea, pääministeri Juha Sipilä sanoi.

– Kumppanuutemme lähtökohtana on tehdä kansalaistemme elämästä parempaa. Vakaus, vauraus ja demokratia ovat yhteisiä päämääriämme. Kumppanuudesta on konkreettista hyötyä myös EU-maiden kansalaisille, sillä se lisää vakautta lähialueillamme sekä mahdollisuuksiamme käydä kauppaa, pääministeri Sipilä totesi.

– Voimme olla ylpeitä yhdeksänvuotisen kumppanuuden tähänastisista saavutuksista. Näihin kuuluvat muun muassa assosiaatiosopimukset vapaakauppaosioineen, Erasmus+ ja Horizon 2020 -opiskelija- ja tutkijavaihdot sekä viisumivapaudet kolmen kumppanimaan kanssa, pääministeri Sipilä summasi.

Mainos:

Kokouksessa allekirjoitettiin myös EU:n ja Armenian välinen uudistettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus.

EU:n itäisiä kumppanimaita ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Pääministeri Sipilä tapasi Ukrainan, Georgian ja Ranskan päämiehet

Pääministeri Sipilällä oli kokouksen yhteydessä myös tapaamiset Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon, Georgian pääministeri Giorgi Kvirikashvilin ja Ranskan pääministeri Édouard Philippen kanssa.

– Presidentti Poroshenkon kanssa keskustellessani totesin, että Minskin sopimuksen toimeenpano on edellytys EU:n Venäjä-pakotteiden poistamiselle. Minskin sopimuksen toimeenpano ei valitettavasti etene. Korostin uudistusten merkitystä Ukrainan kehitykselle, erityisesti korruptionvastaisen työn tärkeyttä. Kerroin myös Suomen hanketuesta koulutussektorille, pääministeri Sipilä kertoi.

Tapaamisissa pääministeri Sipilä vahvisti Suomen tuen sekä Ukrainan että Georgian alueelliselle yhtenäisyydelle ja koskemattomuudelle.

Georgia on toteuttanut uudistuksia ripeässä tahdissa. Pääministeri Sipilä kannusti Georgiaa jatkamaan uudistuksia ja vakuutti Suomen tukea niille.

Tapaamisessa Ranskan pääministerin kanssa nousi keskeisesti esiin EU:n puolustusyhteistyön eteneminen sekä Suomen ja Ranskan yhteistyö tekoälyn hyödyntämiseksi EU:ssa.

– Olemme Ranskan kanssa samaa mieltä siitä, että EU:ta uudistaessamme meidän on keskityttävä vastamaan kansalaisten huoliin. Meidän on myös vaalittava EU:n yhtenäisyyttä ja taattava, että kunnioitamme yhteisiä sääntöjämme ja arvojamme, pääministeri Sipilä sanoi.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Elämä on valintoja täynnä
Elämä on valintoja täynnä
8 years ago

Suomalaisilta on jäänyt ymmärtämättä että BRICS-maiden liikevaihto on kaksi kertaa suurempi kuin euroopan ja amerikan yhteensä!! Ja että sielä käydään kauppaa kansallisilla valuutoilla, ei keinotekoisesti dollareissa, vaan kansallisilla valuutoilla.

Meidän tulisi hetimiten liittyä BRICS-maiden joukkoon.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Irvokasta kun sipilä puhuu korruption kitkemisestä -täysin väärä henkilö sanomaan kyseisestä aiheesta mitään.

KRPä
KRPä
8 years ago

Hauskaa nähdä että omaan mahdottomuuteensa kaatuva Euvostoliitto on niin epätoivoinen että nyt jengiin kelpaavat jo persaukiset kyseenalaisen demokratian maat (suomi jo vanhastaan sellaisena mukana), kun keskisen euroopan oikeata itsenäisyyttään vaalivat maat ovat totalitarismin kasvaimesta irrottautumassa.

Sipilä höpisemässä korruption kitkemisestä on kyllä oksettavan irvokas näky.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago
Reply to  KRPä

Tämä on suomalaiselle duunarille painajainen -ihmetyttää kovin että asiaan ei olla vieläkään herätty vaikka tänne tulvii jo nyt halpatyövoimaa polkemaan liksoja. Jos jutussa mainitut karmeudet toteutuvat tilanne pahenee entisestään.

Kuppikuntaisuutta
Kuppikuntaisuutta
8 years ago
Reply to  KRPä

Ei millään pahalla mutta kukas sen Euvostoliiton kaataan? Suomalaiset eivät pysty minkäänlaiseen yhteistyöhön ja muutenkin me olemme orjakansaa. Suomen kansa ensin ei halua tehdä yhteistyötä ”natsien” kanssa ja Sisulaiset kääntelevät takkia kuin Kepu konsanaan. IPU-laiset pitävät omaa linjaansa ja jos yksikin johtopaikan naisista saa hepulin niin henkilö erotetan heti. Kansalaispuolue kertoo ajavansa Suomen asiaa ja sen asiantuntijoiksi onkin saatu melko nimekkäitä henkilöitä, tekemään ilmaista työtä Paavolle. Ja kun katsotaan kuinka ”isänmaallinen Paavo” on tähän asti hoitanut leiviskänsä niin se on sylkenyt suomalaisten kasvoille. Ja sillä aikaa kun kasvoja on pyyhitty puhtaiksi, on Paavo varastanut lompakosta rahat.

Että tällaisen porukanko pitäisi olla ”EU:n kaataja”? Sallikaa minun nauraa.

Mitään muutosta parempaan ei tapahdu ennenkuin suomalaiset pääsevät kuppikuntaisuudesta ja pikkumaisuudesta. Mutta niin kauan kun ”johtajina” ovat pikku narsistit ja despootit jotka saavat omankin jäsenistön tappelemaan keskenään, niin kauan on turha odottaa muutosta. Ja koska eri kuppikuntien jäsenet ovat tyhmiä, kuuntelevat ja palvovat he näitä johtajia joilla ei esim. ole mitään agendaa siltä varalta että ”jos satuttaisiin pääsemään puolueeksi ja saamaan ihmisiä läpi”. Kenellä näistä on oikeasti esim. Suomen budjetti tehty? IPU:lla, paitsi että IPU ei ikinä tee yhteistyötä muiden kanssa.

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Jos demokratian ohi toimitaan ihan julkisestikin, niin demokratian ohi toimimiseen ei enää ole kovin suuri kynnys. Sitähän ne pelkäävätkin.

huugo
huugo
8 years ago

Ja Suomelta lisää EU:n rahoitusta. Myös Schengen matkaillu kiihtyy sillä erotuksella että vierailla on isot tyhjät pakettiautot tullessa ja lähtiessä ne pursuavat perämoottoreita, kalliita työkaluja ym. arvotavaraa. Ja Suomalaisten vittuuntunut mieli kun paikat on rikottu, omaisuutta viety ja vakuutuyhtiöiden kanssa tappelua.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.