Etelä-Afrikassa valkoisten viljelijöiden tilanne syöksyy alati synkempiin ulottuvuuksiin. Maan hallitus on oikeuttanut ANC-puolueen työstämään perustuslakiin uuden kohdan, jonka nojalla valtio voi pakkolunastaa näiden hallinnoimat maa-alueet ilman korvausta. Toki tämä oli jopa odotettavissa, sillä kyseisten maa-alueiden poisotto oli yksi Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa vaalilupauksista.
Euroopasta Etelä-Afrikkaan muuttaneet, sittemmin hollannin "viljelijää" tarkoittavasta sanasta "buuri"-nimen saaneet valkoiset perustivat alueelle ensimmäisen siirtokunnan vuonna 1652. Suuri osa nykyisestä Etelä-Afrikan valtiosta oli ollut mm. brittien siirtomaita ja verenvuodatusta on alueella nähty pienemmissä ja suuremmissa määrin siirtomaa-ajoista nykypäivään. Niin sanottu "apartheid"-politiikka, eli käytännössä valkoisten ja mustien erottelupolitiikka sekä valkoisten etujen "ylivalta" astui voimaan toisen maailmansodan jälkeen, käytännössä pelkästään valkoisten hallinnoiman Kansallispuolueen saatua vallan maassa.
Apartheid päättyi vuonna 1994 Kansallispuolueen hallitusvallan myötä ja siitä eteenpäin valkoisten tilanne on ollut laskusuhdanteinen. Verenvuodatus Etelä-Afrikassa on alkanut jälleen ja viljelijät ovat huolissaan siitä, että ANC:n politiikka tuhoaa maatalouden. Tämä johtaisi käytännössä väistämättä nälänhätään ja mahdollisesti yhä uusiin levottomuuksiin.
Siitäkin huolimatta, että hallitus on luvannut etsiä ratkaisun joka tyydyttää kaikkia osapuolia, ovat valkoiset viljelijät epäluuloisia siitä, mihin tilanne tulee tulevaisuudessa kehittymään. Osa buureista on Fria Tiderin mukaan ryhtynyt harkitsemaan maasta pois muuttamista ja mm. Venäjä on tarjonnut sijaa 500 etelä-afrikkalaiselle valkoiselle.
Lähde: Fria Tider





