Mainos:

Etelä-Afrikan valkoisten farmareiden tilanne yhä synkempi – Osa harkitsee maastamuuttoa

Päivitetty 2.8.2018, Julkaistu 2.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Etelä-Afrikassa valkoisten viljelijöiden tilanne syöksyy alati synkempiin ulottuvuuksiin. Maan hallitus on oikeuttanut ANC-puolueen työstämään perustuslakiin uuden kohdan, jonka nojalla valtio voi pakkolunastaa näiden hallinnoimat maa-alueet ilman korvausta. Toki tämä oli jopa odotettavissa, sillä kyseisten maa-alueiden poisotto oli yksi Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa vaalilupauksista.

Euroopasta Etelä-Afrikkaan muuttaneet, sittemmin hollannin "viljelijää" tarkoittavasta sanasta "buuri"-nimen saaneet valkoiset perustivat alueelle ensimmäisen siirtokunnan vuonna 1652. Suuri osa nykyisestä Etelä-Afrikan valtiosta oli ollut mm. brittien siirtomaita ja verenvuodatusta on alueella nähty pienemmissä ja suuremmissa määrin siirtomaa-ajoista nykypäivään. Niin sanottu "apartheid"-politiikka, eli käytännössä valkoisten ja mustien erottelupolitiikka sekä valkoisten etujen "ylivalta" astui voimaan toisen maailmansodan jälkeen, käytännössä pelkästään valkoisten hallinnoiman Kansallispuolueen saatua vallan maassa.

Apartheid päättyi vuonna 1994 Kansallispuolueen hallitusvallan myötä ja siitä eteenpäin valkoisten tilanne on ollut laskusuhdanteinen. Verenvuodatus Etelä-Afrikassa on alkanut jälleen ja viljelijät ovat huolissaan siitä, että ANC:n politiikka tuhoaa maatalouden. Tämä johtaisi käytännössä väistämättä nälänhätään ja mahdollisesti yhä uusiin levottomuuksiin.

Siitäkin huolimatta, että hallitus on luvannut etsiä ratkaisun joka tyydyttää kaikkia osapuolia, ovat valkoiset viljelijät epäluuloisia siitä, mihin tilanne tulee tulevaisuudessa kehittymään. Osa buureista on Fria Tiderin mukaan ryhtynyt harkitsemaan maasta pois muuttamista ja mm. Venäjä on tarjonnut sijaa 500 etelä-afrikkalaiselle valkoiselle.

Lähde: Fria Tider

Mainos:

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

E-Afrikan avoimen rasistinen lainsäädäntö ei tietenkään herätä vihervasemmistolaisissa mitään mielenkiintoa. Juuri tämä seikka tekee vihervasureiden tavasta parantaa maailmaa niin kuvottavan. Ne ajavat vain omaa melkoisen kapeaa agendaansa, pelaavat räikeästi kaksoisstandardeilla ja ovat kuitenkin olevinaan niin hyviä ja eettisesti erinomaisia.

Päinvastoin kuin monet suvakit luulevat, niin kansallismielisissä on paljon ihmisiä, joita ihmisoikeudet oikeasti kiinnostavat. Monet ovat olleet nuorempana kallellaan vihervasemmistolaisuuteen päin, mutta ovat jättäneet nuo porukat, kun silmät ovat avautuneet hieman enemmän. Tämä vuoksi suvakkien antirasistinen propaganda tuntuu erityisen typerältä, koska siinä ei ole koskaan mitään järkeä, joka laittaisi miettimään paluuta suvakkien leiriin.

Juhani
Juhani
8 years ago
Reply to  Minä Vain

Komppaan..
Annettaan ideologian ajatella, monet heistä ei edes tiedä/ymmärrä miten tähän pisteeseen on tultu.
Ehkä kaikki ei edes ymmärrä iskulauseita, jota hokevat.
Voisi olla sama vihollinenkin, överiksi lobattu, buustattu markkinatalous ja politiikkojen lukemattomat eri toimet tämän edistämiseksi, mm. kansallisomaisuuden myyminen, velkaantuminen, jne.

Pikku hiljaa enemmän ihmisiä näkee, mistä se ennakkoluulo ja pelonlietsonta todellisuudessa tulee,
paljastavat itse itsensä.

Johtavat tekevät valintoja
Johtavat tekevät valintoja
8 years ago

No vihdoinkin. Ne jotka ovat notkuneet tuola näinkin pitkään kuvittelivat vielä tilanteen paranevan. Edessä ei ole kuin taloudellinen ahdinko, pahoinpitelyitä, terroritekoja ja ehkä kidutuksen kautta murha. Miksi siis jäädä maahan jossa alkaa sisällissota ja nälänhätä kohtapuolin.

On totta ettei heillä ole mitään yhteistä sukupolvien takaiseen isänmaahan, mutta heidäthän pitää ottaa vosylin vastaan pakolaisina jotka pakenevat sotaa ja kidutusta. Ja sen jälkeen maksaa täysi ylläpito.

Niin kauan kuin etelä-Afrikassa oli apartheid, maa kehittyi ja vaurastui jatkuvasti. Mutta nyt kaikki on romahtanut ja heimopääliköt kahmivat taskujaan täyteen minkä ehtivät. Ja se takaa että eurooppaan suuntaa koko ajan suurempi loisvirta kuin tähänasti. Onneksi lois-rajojen avaajat Ranska ja Italia ovat ensimmäisenä ottamassa vastaan nämä tulokkaat. Ehkä sielä jossain vaiheessa kansa havantuu siihen että liika on liikaa. Ehkä ärsytyskynnys ylittyy.

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Kohta maa on neekeröity siihen kuntoon että siellä on nälänhätä.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
8 years ago

Suomi sanoo VALKOISILLE pakolaisille TERVETULOA! -Nämä ihmiset eivät nimittäin tulisi loisimaan ja työmoraali on kova. Lisänä saataisiin tietotaitoa taisteluun valkoisen suomen puolesta -mustien vainoamat buurit jos ketkä tietävät miten omaa tonttiaan pitää puolustaa neekereiden hyökkäystä vastaan.

juha.
juha.
8 years ago

Eipä Tarja Halonen etunenässä melskaa kun Etelä-Afrikkaa johtavat neekerit, jotka kuuluvat valtapuolueeseen nimeltä ANC, joka on kommunistipuolue eli se kaikkein puhtain ja paras järjestelmä murhaamaan ”paremman huomisen” puolesta viattomia ihmisiä.
Ruotsi ei ota vastaan valkoisia etelä-afrikkalaisia, vaan tuo umpihullu maa on perin kiinnostunut jihadisteista, että oma kansakunta ja maa tulee tuhottua mahdolisemman nopealla aikataululla.
Suomi tietenkin peesaa happi velkaisena, mutta Ah, niin täynnä itsetuhoviettiä kuin suinkin.

huugo
huugo
8 years ago

Mihin neekerit koskevat, muuttuu paskaksi. Tämä on nähty afrikan ns, vilja-aittojen kohdalla, mahdollisuuksia olisi vaikka mihin mutta äly ei riitä kuin tappelemiseen ja väestön räjähdysmäiseen kasvamiseen.

Putte
Putte
8 years ago

Etelä-afrikan valkoisissa olisi todellisia hädänalaisia turvapaikan hakijoita ja rasismin vastustajille todellista puolustettavaa. Ilmeisesti kuitenkin tässä rasistit ovat vääränvärisiä näille vihervasemmiston natseille. He tyytyvät siis edelleen etsimällä etsimään kotimaisia rasisteja ja kuvittelemaan jokaista suomalaisten tekoa rasistisesti motivoituneeksi. Koska se kuvitteellinen rasismi on niin paljon helpompaa torjua kuin oikea rasismi.

S.S.S
S.S.S
8 years ago

Kun neekerit harjoittavat rasismia se ei olekaan rasismia.
Vain valkoihoiset syyllistetään.
Kolonialismi vei kehitysmailta paljon mutta myös tuotti niihin kehitystä ja hyvinvointia.
Sama juutalaisten kanssa.
Israel pyrkii säilyttämään rotupuhtaan kansallisvaltion, se on näköjään ihan OK, miksei sitten esim Unkarille tai Japanille?
Ps. Valkoihoisia ei muuten ole olemassa, olemme kaikki ruskean sävyisiä.

Katie Hopkins
7 years ago

””Plaasmoorde: The Killing Fields”: Katie Hopkins’ documentary about South Africa (FULL LENGTH)”

https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=FQHtY59PuuE

Kolme kuoli Ukrainan lennokkiparven iskettyä Moskovaan vaalipäivänä

Julkaistu tänään 12:18 – Kirjoittaja Toimitus

Kolme siviiliä sai surmansa Moskovan alueella sunnuntain vastaisena yönä, kun ukrainalaiset lennokit iskivät jalostamoon, asuinrakennuksiin ja varastoihin. Moskovan mukaan kyseessä on koko sodan suurin hyökkäys pääkaupunkiin – ja se tapahtui Venäjän parlamenttivaalien viimeisenä päivänä.

Lauantain jälkeen on torjuttu yli 1 600 miehitystöntä ilma-alusta, joista 450 oli matkalla kohti Moskovaa, pormestari Sergei Sobjanin kirjoitti. Hän kutsui hyökkäystä kaupunkiin kohdistuneeksi suurimmaksi ja ennennäkemättömäksi.

Ennennäkemätön hyökkäys oli selvästi suunniteltu häiritsemään vaaleja. Vihollinen epäonnistui, hän sanoi.

Useat lennokit saavuttivat Moskovan öljyjalostamon Kapotnyassa. Pormestarin mukaan laitoksen kohde vaurioitui, mutta itse kaupungissa kukaan ei kuollut. Yksi alus osui myös rakennukseen Orehovy Boulevardilla.

Mainos:

Esikaupunkialueilla seuraukset olivat raskaammat. Aluekuvernööri Andrei Vorobjov sanoi ilmapuolustuksen pudottaneen kello 03:n ja 05:n välillä 249 lennokkia 17 eri piirikunnassa.

Nainen menehtyi – aviomies kuoli sairaalassa

Sofjinon kylässä Ramenskojessa lennokki osui kolmikerroksiseen asuinrakennukseen. 44-vuotias nainen kuoli ja viisi ihmistä loukkaantui, mukaan lukien kaksi lasta. Naisen aviomies kuoli myöhemmin sairaalassa, Vorobjov kertoi. 15-vuotias tyttö ja hänen 19-vuotias veljensä jäivät vaille vanhempia.

Orehovo-Zujevossa iäkäs mies sai surmansa omakotitalossa, joka sortui ja syttyi palamaan. Ramenskojessa noin 400 ihmistä, heidän joukossaan 70 lasta, evakuoitiin 21-kerroksisesta rakennuksesta, kun putoavat romut sytyttivät katon tuleen. Kaksikymmentä autoa vaurioitui.

Kotelnikissa lennokki iski asuinrakennukseen ja sytytti asuntoja kolmessa kerroksessa palamaan. Vaurioita raportoitiin myös Kolomnassa, Jegorjevskissa, Ljubertsyssä, Lytkarinossa ja Istrassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti iskut ja sanoi, että venäläiseen avainöljyjalostamoon ja logistiikkakohteeseen on osuttu.

Nämä ovat miljardeja dollareita, jotka ylläpitävät sotakonetta, hän kirjoitti.

Moskova kutsuu asuinrakennuksiin kohdistuvia iskuja terrorismiksi ja syyttää Kiovaa pyrkimyksestä häiritä venäläisten äänestämistä. Puolustusministeriö sanoi, että armeija jatkaa ja tehostaa iskujaan sotilaallisia kohteita vastaan Kiovassa.

Moskovan vaalit jatkuivat tästä huolimatta. Äänestyspaikat sulkeutuivat suunnitellusti sunnuntai-iltana.

Huthit lupaavat säästää kaiken meriliikenteen Bab el-Mandebissa – paitsi Saudi-Arabian

Julkaistu tänään 11:32 – Kirjoittaja Toimitus

Huthit lupaavat olla koskematta muiden valtioiden aluksiin Bab el-Mandebissa – yhdellä poikkeuksella: Saudi-Arabia. Viestin toimitti politbyroon jäsen Mohamed al-Bukhaiti AP:n haastattelussa sunnuntaina sen jälkeen, kun liike otti haltuunsa Mochan satamakaupungin ja keskeiset saaret, kuten Perimin, ja sai siten hallintaansa salmen, jonka kautta kulkee normaalisti noin 12 prosenttia maailmankaupasta.

Syyskuun alussa Jemenin länsirannikolla tapahtuneen etenemisen jälkeen huthit hallitsevat kapeaa pullonkaulaa, joka yhdistää Punaisenmeren Adeninlahteen. Al-Bukhaitin mukaan Washington otti yhteyttä, kun eteneminen saavutti itse salmen. Vastausviesti oli, kuten hän sitä kuvailee, lupaus selkeällä osoitteella.

Vahvistimme, ettemme kohdista toimia Yhdysvaltoihin tai mihinkään muuhun valtioon salmessa, ainoana poikkeuksena saudi-vihollinen, hän kertoi AP:lle Zoom-haastattelussa Sanaasta. — Tämä on edelleen tilanne.

Tämä on poliittinen viesti yhtä paljon kuin sotilaallinen vakuutus: pysykää poissa sodasta Saudi-Arabiaa vastaan, niin jätämme muun merenkulun rauhaan. Al-Bukhaiti kuvailee operaatioita sulkemisen vastakohtana.

Mainos:

Sotilaallisten operaatioidemme tavoitteena ei ole sulkea Bab el-Mandebin salmea, vaan pikemminkin varmistaa merenkulun vapaus sen läpi kaikille, mukaan lukien Jemenille, hän sanoi.

Oman kanavana, ilman yksityiskohtia

Donald Trump sanoi edellisenä viikonloppuna, että hänen hallintonsa "kävi keskusteluja" huthien kanssa, sanomatta milloin. "Huthit soittivat meille, eivätkä he halua taistella kanssamme", presidentti sanoi AP:n mukaan. "He haluavat mieluummin, ettemme ole mukana, ja he päästävät useimmat laivat läpi.”

Al-Bukhaiti ei vahvista tällaista suoraa puhelinyhteyttä. Hän puhuu vain epäsuorista kontakteista amerikkalaisviranomaisiin Omanin kautta, joka on pitkään toiminut välittäjänä osapuolten välillä. AP on erikseen raportoinut, että Oman isännöi amerikkalaisten ja huthien edustajien välistä tapaamista edellisenä viikonloppuna, viitaten huthivirkailijaan ja toiseen neuvotteluista tietoiseen henkilöön – molemmat pysyivät nimettöminä, koska heillä ei ollut valtuuksia puhua. Sitä, millä tasolla kontaktit tarkalleen olivat ja mitä luvattiin, ei ole näin ollen vahvistettu.

Malli on joka tapauksessa tuttu. Juuri Oman neuvotteli vuonna 2025 tulitauon, jossa Yhdysvallat lopetti viikkoja kestäneet pommituksensa hutheja vastaan vastineeksi siitä, että liike lopetti hyökkäykset amerikkalaisaluksia vastaan Punaisellamerellä. Tuo sopimus jätti Saudi-Arabian ulkopuolelle – ja juuri tässä raossa huthit nyt toimivat.

Saarto saartoa vastaan

Riadia kohtaan pätee täsmälleen päinvastainen kuin salmen vakuutukset. Huthit ovat julistaneet saarron Saudi-Arabian merenkululle Bab el-Mandebissa ja Punaisellamerellä ja hyökänneet Saudi-Arabiaan kytkeytyvien alusten sekä kuningaskunnan sisällä olevien öljylaitosten kimppuun. Lauantaina Saudi-Arabia vahvisti, että liike oli yrittänyt iskeä pääkaupunkiin ballistisella ohjuksella, joka saudi-johtoisen koalition mukaan ammuttiin alas.

Hyökkäykset jatkuvat al-Bukhaitin mukaan siihen asti, kunnes Riad lopettaa huthien hallitsemien alueiden saarron ja päästää laivat liikkeen satamiin Punaisellamerellä. Vasta sitten he ovat valmiita neuvottelemaan. Hän syyttää eskalaatiosta Saudi-Arabiaa: laukaisijana oli hänen mukaansa koalition tekemäksi väitetty ilmaisku Sanaan kansainväliselle lentokentälle, joka esti huthien valtuuskuntaa kuljettaneen iranilaisen koneen laskeutumisen.

Varoitus ulkomaailmalle on yhtä suora kuin lupauskin. Liike sanoo voivansa käydä sotaa useilla rintamilla, "mikäli mikä tahansa valtio sekaantuu aggressioon Jemeniä vastaan Saudi-Arabian rinnalla".

Tänään Jemen kykenee käymään taistelua – ei pelkästään sisäistä konfliktia, vaan myös kansainvälistä, al-Bukhaiti sanoi.

"Länsirannikko" pelinappulana

Samaan aikaan huthit pitävät ovea raollaan. Liikkeen korkeimman poliittisen neuvoston puheenjohtaja Mahdi al-Mashat sanoi sunnuntaina puheessaan Sanaan vuoden 2014 valtauksen vuosipäivänä, että "Emme ole sulkeneet ovea rauhalta".

Al-Bukhaiti on samalla selväsanainen siitä, miksi sävy voi olla nyt samanaikaisesti sekä sovitteleva että tinkimätön: Jemenin länsirannikon hallinnan myötä voimatasapaino on hänen mukaansa siirtynyt Sanaan eduksi, ja Saudi-Arabia on "menettänyt kriittisimmän korttinsa: länsirannikon".

Se, mitä lupaus on käytännössä arvoinen, ratkeaa kahden asian perusteella, joihin kumpikaan osapuoli ei ole vielä vastannut: tyytyykö Washington pysymään ulkopuolella ja onko Riad valmis päästämään laivat huthien satamiin.

Englantilaiset lapset haluavat viettää aikaa luonnossa – mutta tekevät niin harvoin

Julkaistu tänään 10:20 – Kirjoittaja Toimitus

Kolme neljästä englantilaislapsesta valitsisi kouluun uuden luonnontieteen GCSE-tutkinnon, osoittaa tutkimus. Tästä huolimatta enemmistö lapsista sanoo, etteivät he ole koskaan telttailleet tai kiipeilleet puussa.

Cornwallissa sijaitseva The Lost Gardens of Heligan ylläpitää puutarhaa ja maatilaa sekä tarjoaa luontokasvatusta. Elokuussa 2026 tila tilasi tutkimusyhtiö Walrilta kyselyn, jossa haastateltiin 1 004 vastaavaa vanhempi-lapsi-paria eri puolilta Englantia. Kyselyyn osallistui 11–14-vuotiaita lapsia, ja siinä tiedusteltiin heidän kantaansa ehdotukseen uudesta luonnontieteen GCSE-tutkinnosta (peruskoulun päättötutkinto).

Kolme neljästä lapsesta ilmoitti valitsevansa kurssin, heistä 34 prosenttia varmasti ja 41 prosenttia todennäköisesti. Myös useimmat vanhemmat kannustaisivat lapsiaan valintaan. Lapset halusivat eniten oppia eläimistä ja kasveista, niiden elintavoista sekä siitä, miten luontoa voidaan suojella ja ennallistaa. Päivittäinen kontakti luontoon on kuitenkin vähäistä: 61 prosenttia ei ollut koskaan telttaillut ja 55 prosenttia ei ollut koskaan kiipeillyt puussa. He eivät kuitenkaan halua pelkästään ulkona tapahtuvia oppitunteja, vaan yhdistelmän sisä- ja ulko-opetusta.

Heligan kirjoittaa, että kurssin nimen tulisi olla "Natural Futures" eikä "Natural History", jonka lapset yhdistävät pääasiassa fossiileihin, dinosauruksiin ja museoihin. Tutkimuksessa ei mitattu, kumpaa nimeä lapset pitivät parempana. Vielä ei ole päätetty, saako Englanti luonnontieteen GCSE-tutkinnon tai mikä sen nimeksi tulee.

Mainos:

Joka kolmas nuori norjalainen uskoo Jumalaan

Julkaistu tänään 09:11 – Kirjoittaja Toimitus

Nuorten norjalaisten usko Jumalaan on kääntynyt nousuun pitkän maallistumisjakson jälkeen. Muutos on nyt voimakkain sukupolvessa, jossa maallistumista on pidetty pitkään itsestäänselvyytenä.

Alle 25-vuotiaista norjalaisista 32 prosenttia sanoo nyt uskovansa Jumalaan, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 22 prosenttia – kyseessä on ikäryhmän korkein osuus sitten vuoden 2008. Koko väestön osalta luku on 29 prosenttia. Luvut ovat peräisin Ipsos Norwayn Norsk Monitor 2026 -tutkimuksesta, ja niistä raportoi sunnuntaina NRK.

Vuodesta 1985 vuoteen 2022 niiden norjalaisten osuus, jotka sanovat uskovansa Jumalaan, laski tasaisesti yli puolesta noin neljännekseen. Viimeisen neljän vuoden aikana lasku on tasaantunut, ja koko väestön osalta lukema osoittaa nyt pientä kasvua.

Projektipäällikkö Lars Erik Lie sanoo yllättyneensä tuloksesta ja yhdistää sen toiseen samaan aineistoon sisältyvään kehityskulkuun.

Mainos:

Näemme tämän olevan yhteydessä siihen, että yhä useampi nuori on huolissaan omasta turvallisuudestaan ja sodasta, Lie sanoo.

Saman tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat käyvät nyt ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksissa useimmin – useammin kuin koko väestö tai yli 60-vuotiaat.

Roald Zeiffert, Høyskolen for ledelse og teologi -korkeakoulun tutkimusjohtaja ja yliopistonlehtori, tulkitsee suuntauksen olevan seurausta vallitsevasta epävarmuudesta.

Ihmiset ovat paljon taipuvaisempia etsimään jotain ikuisempaa, vakaampaa ja totuudellisempaa, joka voi antaa elämälle suunnan. Levottomassa maailmassa, jossa on sotaa, taloudellista epävarmuutta ja liukuvia normeja, monet kokevat kristillisen kertomuksen tuovan merkitystä, hän sanoo.