Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Negatiivinen huoltosuhde, kyllä se siitä kääntyy vai kääntyykö. Monella VOK paikkakunnalla on sama edessä, verokorotuksia, palveluiden karsimisia, vanhusten hoidon ja koulutus supistuksia ym. Elätettäviä kyllä riittää ja lisää tulee rajan tyli joka päivä. Sipilä jopa haluaa lisätä näiden hakemista leireiltä, ihan niin kuin niitä ei omin auvin salakuljettajien avustamina tulisi ihan riittävästi.
Miten tyhmiä päättäjiä valtuustoihin on valittu? Ja miten tyhmää kansa on? Eivätkö ne ymmärrä että jos veroprosenttia ei nosteta niin kunta/kaupunki ottaa lainaa ASUKKAIDEN VELAKSI?
Ei kunnan/kaupungin velka ole ”jonkun toisen maksettavaa”. Se on niiden ihmisten velkaa jotka asuvat ko. kunnassa. Siksi on parempi nostaa veroäyriä kun ottaa velkaa. Jaa miksi? Siksi että silloin kun nostetaan veroäyriä niin ihmiset kiinnostuvat siitä mihin rahat menevät. Mutta velanotolla, ihmisiä ei kiinnosta.
Otetaan vaikkapa Tampere. Jokaisella tamperelaisella on kaupungin ottamaan velkaa 5600e/asukas. Ja ennenkuin ratikka ja kansi valmistuvat, sitä tulee ainakin 3000e/asukas lisää. Mutta ketään ei kiinnosta. No, osan velastaan Tampere siirtää ympäristökuntien asukkaille. Mitä kyllä suuresti ihmettelen että suostuvat maksamaan Tampereen kaupungin investointeja. Mutta hyvää hyvyyttään ne keräävät kansalaisiltaan piiloveroa velkaisen Tampereen kukkaroon.
No, huoltosuhde Tampereellakin on mitä se on. Ja koko ajan huonommaksi muuttuu. Joten, kun ihmiset päätätte muuttaa johonkin kuntaan niin katsokaa ensin mikä on kunnan verorpsentti ja sitten katsokaan paljonko kunnalla on velkaa asukasta kohti. Ja vasta sen jälkeen tehkää päätös. Sillä sekin velka, asuntovelan lisäksi, tulee maksuun hyvin nopealla aikataululla. Suuret ikäluokat kuolevat jo pois. Ja silloin veronmaksajien määrä vähenee. Jolloin niiltä otetaan joilta voidaan ottaa.
On hauska nähdä milloin kunnat ryhtyvät pakkohuutokauppoihin ihmisten kiinteistöistä kun ihmiset eivät maksa kunnan velkaa, sitä vaadittaessa.
Mikälie-kysely oli kovasti esillä ylen uutisissa. Yli 60%:n mukaan julkisia menoja pitäisi leikata. Yksi niitä olisi ylen menot, säästö olisi >600 miljoonaa. Kansanedustajien määrä puoleen nykyisestä, säästö 50 miljoonaa. Maahantunkeutujien sosiaalituki puolitettava, säästä 920 miljoonaa. Mitä vielä?
Pitäisikö kansanedustajien palkkaa päinvastoin nostaa?
Saataisiin enemmän asiantuntevaa väkeä jotka eivät vain kyttää hillotolppaa ja nuole jonkun tahon persettä?
Kansanedustuslaitos ei loppupeleissä kovikaan kallis ole, joku sen joskus laskikin, olisiko muutaman euron kansalaista kohden vuodessa.
Sähkö tulee pistorasiasta ja raha tulee seinästä
Terveisin vihreät
Ja sdp, rkp,kok ja tietenkin kepu(kepu pettää aina TM.)
Älkää unohtako si(o)nista tulevaisuutta.
Oho , tuli kirjoitusvirhe. Liikaa olutta.