Mainos:

Putin lupaa vaalit koko Venäjälle, mukaan lukien liitetyille alueille

Julkaistu 23.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vladimir Putin puhuu Yhtenäinen Venäjä -puolueen kongressissa Moskovassa 22. elokuuta 2026.

Vladimir Putin on luvannut, että Venäjä järjestää syksyn parlamenttivaalit kaikilla Moskovan vaatimilla alueilla – Kaukoidästä liitettyihin Ukrainan alueisiin. Samaan aikaan riippumattomat vaalitarkkailijat raportoivat, että Venäjän viranomaiset ovat estäneet ehdokkaiden asettamista ja lisänneet painetta oppositiota kohtaan.

Venäjän presidentti esitti huomautuksensa lauantaina puhuessaan noin 3 000 delegaatille Yhtenäinen Venäjä -puolueen kokouksessa Moskovassa.

Vladimir Putin korosti, että ”kansa on vallan lähde”, ja sanoi, että kansalaisten oikeus valita edustajansa antaa valtion instituutiolle legitimiteetin.

– Emme luovu demokratian periaatteista edes vaikeimmissa olosuhteissa. Järjestämme ja jatkamme vaalien järjestämistä eri tasoilla koko valtavan maamme alueella – Kaukoidästä Novorossijaan ja Donbasiin, Putin sanoi.

Mainos:

Venäjä järjestää valtionduuman vaalit kolmen päivän aikana 18.–20. syyskuuta. Äänestäjät valitsevat 225 edustajaa yhden hengen vaalipiireistä ja saman verran puoluelistoilta.

Interfaxin mukaan maassa järjestetään myös yli 2 200 vaalia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Äänestäjät täyttävät yhteensä noin 20 700 paikkaa ja muuta valittavaa virkaa.

Kytkee vaalit liitettyihin alueisiin

Putinin viittaus ”Novorossijaan ja Donbasiin” sisältää Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet, jotka Venäjä julisti liitetyiksi itseensä vuonna 2022. Venäjä hallitsee osia näistä alueista, kun taas YK ja useimmat maat pitävät niitä edelleen Ukrainan osina.

Tämänvuotiset valtionduuman vaalit ovat ensimmäiset, joissa Moskova sallii näiden alueiden asukkaiden osallistua Venäjän vaalijärjestelmään. Putin sanoi myös, että rintamalla olevat sotilaat äänestävät, ja kuvaili vaaleja testiksi valtion kyvystä kestää ulkoisia uhkia, kiristystä ja aggressiota.

Yhtenäinen Venäjä hyväksyi kokouksessaan myös uuden vaaliohjelmansa. Putin ei muodollisesti johda puoluetta, mutta antoi sille avoimen tukensa ja sanoi, että uuden valtionduuman on puolustettava maan etuja.

Puolueohjelmaan kuuluu tuki lapsiperheille, talouskehitys, teknologinen osaaminen ja alueiden välisten erojen vähentäminen.

Vaaliviranomaiset rajoittavat Jablokon osallistumista

Putinin puhe demokratiasta on ristiriidassa vaalikampanjan kanssa, jossa opposition liikkumavara on kaventunut jyrkästi.

European Platform for Democratic Elections raportoi kesäkuussa, että Venäjän viranomaiset olivat estäneet vähintään 32 liberaalin Jabloko-puolueen jäsenen ehdokkuuden. Viranomaiset viittasivat erilaisiin lakeihin, joita Venäjä otti käyttöön sodan puhkeamisen jälkeen vuonna 2022.

Järjestö raportoi myös pidätyksistä ja oikeustoimista kommunistisen puolueen edustajia vastaan useilla alueilla.

Jabloko kampanjoi tulitauon, tiedonvälityksen vapauden ja poliittisen vainon lopettamisen puolesta. Vaaliviranomaiset eväsivät myöhemmin puolueelta luvan asettaa valtakunnallinen puoluelista. Puolueella on edelleen rekisteröityjä ehdokkaita yhden hengen vaalipiireissä, The Moscow Times kirjoittaa.

Kokouksessa Putin korosti, että syyskuun vaalien tulisi ilmaista ”miljoonien ihmisten yhteinen tahto” ja vahvistaa Venäjän valtion ja poliittisen järjestelmän vakaus.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Musk: Yhdysvallat järjesti Kiovan vallankaappauksen – ja Zelenskyi valehtelee

Ukrainan sota

Julkaistu tänään 20:47 – Kirjoittaja Toimitus
Elon Musk puhuu mikrofonin ja pitää käsiään ylhäällä Maailman talousfoorumin sinisen lavataustan edessä.
Elon Musk Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa tammikuussa 2026. Arkistokuva.

Elon Musk syyttää Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä, joka syrjäytti Ukrainan vaaleilla valitun presidentin Viktor Janukovytšin vuonna 2014. Samassa haastattelussa hän sanoo Volodymyr Zelenskyin valehtelevan Starlinkistä ja haluavan käyttää siviilisatelliittipalvelua hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin.

Musk esitti huomautukset 18. marraskuuta osallistuessaan The New York Timesin DealBook Summitiin etäyhteydellä Kiinasta, missä Andrew Ross Sorkin haastatteli häntä. Katkelmia keskustelusta jaetaan nyt X-palvelussa.

Sorkin pyysi Muskia selittämään, mitä Starlinkin kanssa todella tapahtui Ukrainassa. Musk vastasi, ettei kukaan yksityishenkilö ole tehnyt enempää Ukrainan auttamiseksi kuin hän, koska Starlink oli käytössä jo ennen Venäjän hyökkäystä ja siitä tuli maan viestinnän selkäranka, kun kaikki muu oli lyöty pois käytöstä.

Samalla hän vastusti näkemystä sodasta, jossa mitä tahansa venäläisille tehtävää pidetään anteeksiannettavana. Ihmisillä pitäisi olla empatiaa myös venäläisiä sotilaita kohtaan, hän sanoi, koska heidät on pakkovärvätty ja lähetetty rintamalle kuolemaan.

Mainos:

Yhdysvaltain rooli Kiovassa vuonna 2014

Musk nosti kysymyksen sodan hyökkääjäosapuolesta esiin ennen kuin häntä ehdittiin kysyä.

— On totta, että Venäjä on hyökkääjä invaasion osalta. Mutta on myös totta, että me, Amerikka, järjestimme vallankaappauksen syrjäyttääksemme Ukrainan demokraattisesti valitun venäjänmielisen presidentin, Musk sanoi.

— Ilman Yhdysvaltain ulkoministeriön ja muiden virastojen apua tätä ei olisi tapahtunut. Se on selvästi hyökkäyksellinen teko, hän jatkoi.

Musk myönsi, että saattaa kuulostaa siltä kuin hän keksisi selityksiä Venäjälle, mutta sanoi, ettei hän tee niin. Hän huomautti, että SpaceX oli ottanut hoitaakseen Venäjän kaupalliset laukaisut ja hänen arvionsa mukaan leikannut Venäjän avaruustoimintaa kahdella kolmasosalla.

Janukovytš syrjäytettiin vuonna 2014 kuukausia kestäneiden mielenosoitusten jälkeen, jotka puhkesivat, kun hän hylkäsi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa suosiakseen tiiviimpiä suhteita Venäjään. Parlamentissa 328 kansanedustajaa äänesti hänen erottamisensa puolesta, ja Janukovytš itse kutsui tapahtumia vallankaappaukseksi, BBC raportoi.

Syytös Zelenskyiä vastaan

Sorkin otti tämän jälkeen puheeksi Zelenskyin lausunnon, jonka mukaan Ukraina käyttää Starshieldiä, Yhdysvaltain hallituksen valvomaa järjestelmää, ja että Starshield oli se järjestelmä, jonka käyttöä oli rajoitettu. Ukrainan presidentin neuvonantajat väittivät lokakuussa, että SpaceX oli kuristanut armeijan yhteyden ilman varoitusta.

— En halua saada leukaasi loksahtamaan, mutta Zelenskyi ei aina puhu totta, Musk vastasi.

Sorkin kysyi sitten suoraan, käyttääkö Zelenskyi Starshieldiä vai ei.

— Hän valehtelee. Ja mitä hän todellisuudessa sanoo, on se, että hän haluaa käyttää Starlinkiä hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin, Musk sanoi.

Musk kuvailee Starlinkiä siviili-infrastruktuuriksi ja Starshieldiä erilliseksi järjestelmäksi, jossa Yhdysvaltain sotaministeriö tekee päätökset siitä, tapetaanko vai ei. Yksityishenkilönä hän selitti, ettei hän halua tehdä päätöksiä, jotka voisivat maksaa syyttömiä henkiä.

— Yritän sanoa, että Zelenskyi itse asiassa pyytää käyttää Starlinkin kaupallisia satelliitteja hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin. Olemme sanoneet ei, aivan kuten olemme sanoneet konfliktin alusta asti. Piste, Musk sanoi.

USA kehottaa amerikkalaisia pysymään valppaina Euroopan joulumarkkinoilla

Julkaistu tänään 16:36 – Kirjoittaja Toimitus
Ihmismassoja kävelemässä valaistujen kojujen välissä Berliinin Gendarmenmarktin joulumarkkinoilla yöllä.
Arkistokuva Berliinin Gendarmenmarktin joulumarkkinoilta. Yhdysvaltain hälytys kehottaa vierailijoita noudattamaan poliisin ja pelastuslaitoksen ohjeita.

Yhdysvaltain Berliinin-suurlähetystö useiden muiden suurlähetystöjen ohella kehottaa Euroopassa olevia amerikkalaisia pysymään erityisen valppaina joulumarkkinoilla ja muissa joulujuhlissa. Turvallisuusvaroitus kattaa koko mantereen, mutta siinä ei mainita tiettyä kaupunkia tai yksilöityä uhkaa.

Newsweekin mukaan ainakin 11 Yhdysvaltain suurlähetystöä julkaisi varoituksen, useimmat niistä maanantaina 16. marraskuuta.

Varoituksessa sanotaan, että Yhdysvaltain kansalaisten tulisi pysyä tietoisina ympäristöstään ja pitää henkilökohtainen turvallisuutensa mielessä pyhien lähestyessä.

Suuret väkijoukot ja julkiset tapahtumat voivat joutua terroristiryhmien ja rikollisten kohteiksi. Suurlähetystöt korostavat, että terroristit, mukaan lukien yksin toimivat, voivat iskeä vain vähäisellä varoituksella tai ilman varoitusta.

Mainos:

Ruuhkaisissa matkailukohteissa vierailijoiden tulisi olla erityisen valppaita ja noudattaa aina poliisin ja pelastuslaitoksen ohjeita.

Suurlähetystöt antavat myös seuraavat neuvot:

  • Vältä mielenosoituksia ja alueita, joilla poliisi suorittaa laajaa operaatiota.
  • Älä herätä huomiota ja pidä arvoesineesi tallessa.
  • Kerro läheisillesi matkasuunnitelmistasi.
  • Seuraa paikallisia uutisia ja rekisteröidy Yhdysvaltain ulkoministeriön Smart Traveler Enrollment Program (STEP) -ohjelmaan.

Matkustus ja arki voivat myös häiriintyä pyhien aikana.

Suurlähetystöjen mukaan lakot ja mielenosoitukset ovat yleistyneet viime kuukausina, ja perättömät pommiuhkaukset ovat häirinneet lentoliikennettä useissa Euroopan maissa marraskuussa.

Suurlähetystöt neuvovat matkustajia tarkistamaan lentoyhtiöltään, vaikuttaako tämä heidän matkaansa. Jos kyseessä on evakuointi tai lentosi ohjataan toiselle kentälle, noudata paikallisten viranomaisten tai henkilökunnan ohjeita.

Ruotsin terrorismin uhkataso pysyy kohotettuna tasolla 3 viisiportaisella asteikolla Ruotsin turvallisuuspoliisin mukaan.

Tanskan parlamentti hyväksyi Grönlantia koskevan puolustussopimuksen Yhdysvaltojen kanssa

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu tänään 15:35 – Kirjoittaja Toimitus
Korkealta otettu näkymä tyhjään Folketingetin saliin, jossa on puisia työpöytiä ja sinivihreitä istuimia kaarevissa riveissä kohti puhujankoroketta.
Tanskan parlamentti hyväksyi Grönlannin puolustussopimuksen äänin 109–0 (arkistokuva).

Tanskan parlamentti, kansankäräjät, äänesti luvuin 109–0 Grönlannin puolustussopimuksen hyväksymisen puolesta, mikä laajentaa Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa saarella. Sopimus astuu voimaan, kun diplomaattinen nootti ilmoitetaan Yhdysvalloille, ja osapuolten on ensin sovittava mahdollisten uusien Yhdysvaltojen puolustusalueiden ehdoista.

Äänestys pidettiin marraskuun 19. päivän aamuna. Kukaan ei äänestänyt ehdotusta vastaan tai äänestänyt tyhjää, kansankäräjien tulosluettelo osoittaa.

Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen esitteli ehdotuksen. Se meni läpi ilman keskustelua, koska kukaan ei pyytänyt puheenvuoroa. Koko kohta kesti vajaat viisi minuuttia, Sermitsiaq raportoi.

Grönlannin parlamentti, Inatsisartut, oli hyväksynyt sopimuksen aiemmin marraskuussa 16 äänellä puolesta ja seitsemällä tyhjällä äänellä.

Mainos:

Sopimus muuttaa ja täydentää vuoden 1951 puolustussopimusta, sillä ei ole päättymispäivää, ja sitä voidaan muuttaa vain osapuolten suostumuksella. Nykysuomi käsitteli sopimusta, kun se allekirjoitettiin New Yorkissa.

Kolme vaihetta tulisi pitää erillään. Ensimmäinen on parlamentaarinen hyväksyntä, joka on nyt suoritettu sekä Kööpenhaminassa että Nuukissa. Toinen on sopimuksen voimaanastuminen.

Syyskuun 22. päivänä julkaistun sopimustekstin loppumääräyksen mukaan sopimus astuu voimaan päivänä, jona diplomaattinen nootti ilmoittaa Yhdysvalloille, että Tanska ja Grönlanti ovat saattaneet parlamentaariset menettelynsä päätökseen.

Sermitsiaqin mukaan on nyt Løkke Rasmussenin tehtävä ilmoittaa asiasta Washingtonille.

Puolustusalueiden ehdot

Kolmas vaihe koskee puolustusalueita.

Sopimuksessa mainitaan Narsarsuaq ja Mestersvig, mutta siinä sanotaan, että alueet perustetaan vasta, kun osapuolet sopivat yksityiskohdista. Kansankäräjien äänestys ei siis perustaa tukikohtaa.

Jos mikä tahansa osapuoli haluaa lisäalueen, pysyvän komitean on käsiteltävä ehdotus.

Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen 90 päivän kuluessa, neuvottelut siirtyvät apulaisministeritasolle ja sen jälkeen ministeritasolle.

Grönlannin hallitus, Naalakkersuisut, on korostanut Inatsisartutille, että uudet puolustusalueet edellyttävät sekä Grönlannin että Tanskan ennakkohyväksyntää.

Äänytyksen jälkeen Naaja H. Nathanielsen (IA) kertoi Sermitsiaqille olevansa iloinen, että se sujui ongelmitta. Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq) sanoi, ettei hän asettuisi Grönlannin tahdon tielle.

Grönlanti on sopimuksen osapuoli Tanskan ja Yhdysvaltojen rinnalla.

Xi, Putin ja Trump sopivat neuvotteluista ydinaseiden riskien vähentämiseksi

Uusi moninapainen maailmanjärjestys

Julkaistu tänään 13:55 – Kirjoittaja Toimitus
Donald Trump, Xi Jinping ja Vladimir Putin seisovat lähekkäin ja keskustelevat.
Xi Jinping keskustelee Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kanssa ennen APEC-tervetuliaisillallista Shenzhenissä 18. marraskuuta, päivää ennen kolmenvälistä tapaamista.

Xi Jinping, Vladimir Putin ja Donald Trump sopivat torstaina Shenzhenissä aloittavansa neuvottelut siitä, miten ydinaseiden aiheuttamia riskejä voidaan vähentää ja niiden leviäminen pysäyttää. He eivät kuitenkaan päässeet sopimukseen aseistariisunnasta.

Tapaaminen järjestettiin APEC-huippukokouksen yhteydessä, ja se oli ensimmäinen kerta, kun nämä kolme johtajaa istuivat saman pöydän ääressä. Neuvottelut päättyivät noin 90 minuutin kuluttua.

Tapaamisessa laadittiin nelikohtainen yhteisjulistus, joka on luettavissa kokonaisuudessaan Xinhuan sivuilta. Sitä ei pidä sekoittaa APEC:n omaan julistukseen.

YK, öljy, tuomioistuimet ja ydinaseet

Maat sitoutuvat uudistamaan Yhdistyneitä kansakuntia, jotta se voi paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Mainos:

He suunnittelevat myös jalostettujen öljytuotteiden tuotannon ja tarjonnan lisäämistä. Julistuksessa korostetaan vakaiden energiavirtojen merkitystä.

Kolmas kohta käsittelee kansainvälistä oikeutta. Johtajat kirjoittavat, että kaksi periaatetta on ensisijaisen tärkeitä: valtioiden on täytynyt antaa suostumuksensa, ja valtion virkamiesten koskemattomuutta on kunnioitettava.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ja vastaavat elimet eivät saa väärinkäyttää lainkäyttövaltaansa, eli toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista asioita.

Neljäs kohta sisältää torstain pääviestin: Ydinsotaa ei voi voittaa, eikä sitä saa koskaan käydä.

— Ydinsotaa ei voi voittaa eikä sitä pidä käydä. Kaikki on tehtävä sen estämiseksi, Xi sanoi neuvottelujen aikana.

Ei sopua Ukrainasta tai Iranista

Tapaamisen alkaessa Trump sanoi, että johtajat keskustelisivat Ukrainasta ja Iranin konfliktista. Julistus ei kuitenkaan sisällä sopimusta kummastakaan sodasta.

Ukrainan osalta Trump kuulosti varovaiselta.

— Katsotaan, saammeko jotain aikaiseksi, hän sanoi.

Päivää aikaisemmin Putin ja Xi olivat luvanneet syventää Venäjän ja Kiinan välistä yhteistyötä, erityisesti kaupankäynnissä.

Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov kuvailee kolmenvälisen tapaamisen ilmapiiriä "hyväksi". Putinin itsensä odotetaan kertovan lisätietoja.