Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Sipilän hallituksen lasku-pää ja logikka on jonkun kommari liberaali *diktaatori vesipään tasoa*
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä likimain yhtä paljon kuin vuosi sitten
18.5.2018
Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 60 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 58 000. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta.
Seuraava julkistus:Tilastokeskus
17.8.2018
Kuvaus: Tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Tulokset kuvastavat työvoiman kysyntää ja siinä tapahtuneita muutoksia työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 453/2008). Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.
Lue koko kuvaus >>>
Asiasanat: avoimet työpaikat, palkansaajat, työelämä, työmarkkinat, työpaikat, vaikeasti täytettävä työpaikka.
Tilastot asiasanoittain >>>
Muutos: Avoimet työpaikat -tilaston vuoden 2014 toisen neljänneksen julkistuksen ajankohta siirtyy
13.8.2014
Avoimet työpaikat -tilaston tuotannossa ilmenneiden ongelmien vuoksi tiedonkeruuaikaa on jatkettu.
Työllisiä oli vuoden 2018 tammikuussa 2 462 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 31 000 ja naisia 41 000 enemmän kuin vuoden 2017 tammikuussa.
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli tammikuussa 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden tammikuusta 2,0 prosenttiyksikköä 70,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksikköä 68,5 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 70,9 prosenttia.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 tammikuussa 238 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 116 000 ja naisia 122 000 henkeä.
Työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 9,3 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.
15–24-vuotiaita nuoria oli tammikuussa yhteensä 624 000. Heistä työllisiä oli 232 000 ja työttömiä 50 000. Työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen 281 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 18,3 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 8,0 prosenttia.
kyseessä vielä tämän vääristely tiedosto palvelu hallituksen kätyri
Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2018 tammikuussa 1 425 000 henkeä eli 51 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 140 000, mikä oli 22 000 vähemmän kuin vuoden 2017 tammikuussa.
Eli 58 000 Avointa työpaikka
281 000 työtöntä
kuinka monta soittoa tulee näihin avoimiin työpaikkoihin tämän takia
mitäs kun ne avoimet työpaikat ovat kaikki täytetty
mihin ne 215 000 ihmistä sitten soitelee ettei karenssia pukkaa laiskuudesta
*ja itse aiheutetusta* työttömyydestä
Aktiivimallin seuraaja etenee – Yle ja HS: Työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa
Tämä hallitus on seonnut loppulisesti
Kuinka tämä avautuminen liittyy tähän karhun ja kuorma-auton kolariin ?
Jaana kirjoittaa täyttä asiaa ja on pääasia, että mieltää purkaa sillä hulluksi tulee jokainen järjen ihminen tässä maassa ja etenkin maailmassa, jossa ei mikään ole enää niin kuin ennen.
Jos lähdetään aivan peusasioista, eihän sitä perkele kohta tiedä mihin vessaan tässä saa mennä hätätapauksessa kun sen seitsemääsataa alkiota ovessa.-
Vaikka olen sentään asiantuntija 1970-luvun matematiikkaa ihmetelleenä, jolloin oli osajoukkoja, alkioita ja erisuuria. Siksipä en edes osaa laskea edes lapsiani.
Eivät sitten viitsinyt poliisit edes mainita, että kyseinen karhu voi olla haavoittunut ja perin kettuuntunut viikonlopun alkuunsa siten, että se olisi lopetettava heti alkuunsa.