Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.
Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.
Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.
Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.
Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.
Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.
Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.
Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.
— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.
Sipilän hallituksen lasku-pää ja logikka on jonkun kommari liberaali *diktaatori vesipään tasoa*
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä likimain yhtä paljon kuin vuosi sitten
18.5.2018
Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 60 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 58 000. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta.
Seuraava julkistus:Tilastokeskus
17.8.2018
Kuvaus: Tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Tulokset kuvastavat työvoiman kysyntää ja siinä tapahtuneita muutoksia työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 453/2008). Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.
Lue koko kuvaus >>>
Asiasanat: avoimet työpaikat, palkansaajat, työelämä, työmarkkinat, työpaikat, vaikeasti täytettävä työpaikka.
Tilastot asiasanoittain >>>
Muutos: Avoimet työpaikat -tilaston vuoden 2014 toisen neljänneksen julkistuksen ajankohta siirtyy
13.8.2014
Avoimet työpaikat -tilaston tuotannossa ilmenneiden ongelmien vuoksi tiedonkeruuaikaa on jatkettu.
Työllisiä oli vuoden 2018 tammikuussa 2 462 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 31 000 ja naisia 41 000 enemmän kuin vuoden 2017 tammikuussa.
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli tammikuussa 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden tammikuusta 2,0 prosenttiyksikköä 70,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksikköä 68,5 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 70,9 prosenttia.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 tammikuussa 238 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 116 000 ja naisia 122 000 henkeä.
Työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 9,3 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.
15–24-vuotiaita nuoria oli tammikuussa yhteensä 624 000. Heistä työllisiä oli 232 000 ja työttömiä 50 000. Työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen 281 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 18,3 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 8,0 prosenttia.
kyseessä vielä tämän vääristely tiedosto palvelu hallituksen kätyri
Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2018 tammikuussa 1 425 000 henkeä eli 51 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 140 000, mikä oli 22 000 vähemmän kuin vuoden 2017 tammikuussa.
Eli 58 000 Avointa työpaikka
281 000 työtöntä
kuinka monta soittoa tulee näihin avoimiin työpaikkoihin tämän takia
mitäs kun ne avoimet työpaikat ovat kaikki täytetty
mihin ne 215 000 ihmistä sitten soitelee ettei karenssia pukkaa laiskuudesta
*ja itse aiheutetusta* työttömyydestä
Aktiivimallin seuraaja etenee – Yle ja HS: Työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa
Tämä hallitus on seonnut loppulisesti
Kuinka tämä avautuminen liittyy tähän karhun ja kuorma-auton kolariin ?
Jaana kirjoittaa täyttä asiaa ja on pääasia, että mieltää purkaa sillä hulluksi tulee jokainen järjen ihminen tässä maassa ja etenkin maailmassa, jossa ei mikään ole enää niin kuin ennen.
Jos lähdetään aivan peusasioista, eihän sitä perkele kohta tiedä mihin vessaan tässä saa mennä hätätapauksessa kun sen seitsemääsataa alkiota ovessa.-
Vaikka olen sentään asiantuntija 1970-luvun matematiikkaa ihmetelleenä, jolloin oli osajoukkoja, alkioita ja erisuuria. Siksipä en edes osaa laskea edes lapsiani.
Eivät sitten viitsinyt poliisit edes mainita, että kyseinen karhu voi olla haavoittunut ja perin kettuuntunut viikonlopun alkuunsa siten, että se olisi lopetettava heti alkuunsa.