Energiatuki kohdistetaan entistä enemmän uuden teknologian hankkeisiin

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Valtioneuvosto hyväksyi 28.12.2017 asetuksen energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2022. Tuen tavoitteena on edelleen edistää etenkin uusiutuvan energian tuotantoa, energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Jatkossa tukea on tarkoitus kohdistaa entistä enemmän uuden teknologian hankkeisiin. Vuodelle 2018 tuen myöntövaltuutta on 55 miljoonaa euroa.

Energiatukia myönnettäessä uuden teknologian hankkeet ovat aikaisemminkin olleet etusijalla, mutta myös tavanomaisen teknologian hankkeita on tuettu. Vuosittain käytettävissä ollut myöntövaltuus ei ole mahdollistanut tuen myöntämistä kaikille toteuttamiskelpoisille hankkeille. Jatkossa tavanomaisen teknologian hankkeiden tukitarvetta harkittaisiin entistä tarkemmin. Etusijalla olisivat hyvinvalmistellut hankkeet ja huolellisesti laaditut tukihakemukset. Tämä koskee erityisesti suurempia hankkeita.

Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia uudenlaisia ratkaisuja, joita ei ole Suomessa laajasti kokeiltu. Tyypillisesti kyse on ensimmäisestä tai ensimmäisistä demonstraatiolaitoksista. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy yleensä vastaavaan tavanomaisen teknologian hankkeeseen nähden ylimääräisiä kustannuksia tai riskejä. Uuden teknologian ratkaisut ovat keskeisiä pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta.

Lisäksi energiatuella pyritään jatkossakin edistämään energiatehokkuussopimuksiin liittyviä investointeja sekä päästökaupan ulkopuolisia hajautettuun energiantuotantoon ja liikenteen uusiutuviin polttoaineisiin liittyviä investointeja.

Jatkossa tuettavan hankkeen voi aloittaa vasta tukipäätöksen jälkeen

Uuden asetuksen keskeisin muutos on, että jatkossa myönteinen tukipäätös edellyttää, että hanketta ei ole aloitettu ennen tukipäätöstä. Aiemmin hankkeen on voinut aloittaa omalla riskillä sen jälkeen, kun hakemus oli jätetty. Muutoksen taustalla on tavoite kohdistaa energiatuki entistä tarkemmin sellaisiin hankkeisiin, joiden käynnistymiseen tuella on ratkaiseva vaikutus. Samalla pyritään parantamaan hakemusten laatua ja siten tehostamaan tukikäsittelyä.

Käsittelyvastuuta on siirretty työ- ja elinkeinoministeriöltä Tekesille (1.1.2018 alkaen Innovaatiorahoituskeskus Business Finland) siten, että jatkossa pienet, enintään miljoonan euron, uuden teknologian investointihankkeet käsitellään Innovaatiorahoituskeskuksessa. Suuret ja energiapoliittisesti merkittävimmät hankkeet käsitellään jatkossakin työ- ja elinkeinoministeriössä.

Myös tukilinjauksiin on tehty muutoksia. Ohjeelliset tukiprosentit säilyvät vuoden 2017 tasolla, mutta erityisesti investointien osalta tukikelpoisia kohteita on tarkennettu ja ratkaisukäytäntöä täsmennetty. Vuoden 2018 tukilinjaukset julkaistaan ministeriön sivustolla tammikuun alussa.

Asetusmuutoksella vaikutuksia vain uusien tukihakemusten käsittelyyn

Tällä hetkellä tukikäsittelyssä on poikkeuksellisen paljon hakemuksia. Hakemuksia jätettiin vuoden loppupuoliskolla huomattava määrä. Lisäksi hakemusten puutteellisuus hidastaa tukikäsittelyä. Tavoitteena on ruuhkan purun jälkeen päästä keskimäärin alle kahden kuukauden käsittelyaikaan.

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva asetus vaikuttaa energiatukihakemusten käsittelyyn lähinnä uusien tukihakemusten osalta.

Jos tukipäätös on tehty jo aikaisemmin, asiassa ei tapahdu muutoksia. Tuen saaja asioi jatkossakin sen viranomaisen kanssa, joka tukipäätöksen on tehnyt. ELY-keskuksissa tehtyjen päätösten osalta maksatushakemukset toimitetaan KEHA-keskukseen.

Jos tukihakemus on jätetty ennen vuodenvaihdetta (1.1.2018), tukihakemus käsitellään kokonaisuudessaan vuonna 2017 voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen (VNA 1063/2012) ja vuoden 2017 tukilinjausten mukaisesti.

Jos tukihakemus jätetään vuodenvaihteen jälkeen, tukihakemuksiin sovelletaan uutta, 1.1.2018 voimaan tulevaa valtioneuvoston asetusta ja vuoden 2018 tukilinjauksia. Kaikki uudet tukihakemukset jätetään Tekesin asiointipalvelun www.tekes.fi/asiointi/ kautta.

Valtioneuvoston asetus energiatuen yleisistä ehdoista 2018-2022 löytyy osoitteesta tem.fi/paatokset

Lähde: TEM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.