Asunnon omistajaa raipataan, kiinteistöveroon jopa viisinkertainen korotus

Julkaistu 26.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Kauppalehti kertoo sivuillaan kuinka käsittelyssä on kiinteistöverouudistus. Lehdessä käytetään esimerkkinä 1000 euron kiinteistöveron noususta 5000 euroon.

Jutussa pelätään veron nousun vaikuttavan esimerkiksi talojen korjaamiseen, mitä yleisesti on pidetty talon arvoa säilyttävänä tekijänä.

Suhteeton korotus voi vaikuttaa myös muutenkin talokauppoihin alueilla missä kauppa käy tahmeasti, tai alueihin mitkä on jo muutenkin hinnoiteltu kipurajoille.

Verotuksen uudistus on vielä kesken, mutta sen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020.

Suomessa verouudistus koskee noin 2 000 000 verovelvollista.

Hallitus perui jo kiinteistöverouudistuksen muutamia kuukausia takaperin. Tällöin ajatuksena oli korottaa kuntien kiinteistöveron alarajaa.

Tällöin alarajaa soveltavat kunnat olisi käytännössä pakoitettu nostamaan veroa, samalla ylärajaa soveltavat kunnat olisivat nostaneet myös prosenttia.

Hallituksen alkuperäinen esitys oli, että,

  • alaraja nousisi 0,41 prosentista 0,45:een
  • yleisen kiinteistöveron eli maapohjan alaraja 0,93:sta 1,03:een.

Tämä olisi nostanut kuntien verotuloja 49 miljoonalla ensi vuonna ja 16 miljoonalla seuraavana vuonna. Korotus olisi osunut eniten PK seudun ja Uudenmaan kuntiin.

Uudet uudistukset koskevatkin kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotusta, jotka pidettiin voimassa.

Lähteet: Kauppalehti, Rakennuslehti

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Seant
Seant
8

Omalta kohdalta laskin kiinteistöveron kehityksen asunto ja tontti. Kiinteistövero alkoi 1994, vuoteen 2005 asti vero nykyrahassa oli n 200€ . 2015 oli noussut n.320€. 2017 oli noussut n. 440€. Korotus on ollut erittäin kiihtyvä edellisen ja nykyisen hallituksen aikana. Jos alarajan korotus olisi tullut voimaan niin vero 2018 olisi ollut 490€.

puskaryskääjät ple
puskaryskääjät ple
8

Mamutus maksaa.

Sangwien Häkkinen
Sangwien Häkkinen
8

Kiinteistö vero 2012 198€ ja 2017 442€ eli viidessä vuodessa 2,5 kertaiseksi

Juuda
Juuda
8

Tästä maasta on pian PAKKO lähteä.

artolainen
artolainen
8

On
Muttei meidän.

Kiittämättömyys
Kiittämättömyys
8

Me olemme itse valinneet nämä päättäjät ja siten olemme itse aiheuttaneet tämän itsellemme. Olkaamme siis kiitollisia tästäkin päätöksestä.

Anonyymi
Anonyymi
8

Eduskunnassa ei istu yhtään minun valitsemaani edustajaa.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8

Siinäpä se syy löytyikin! Ja syyllinen!

Niina
Niina
8

Emme ole valinneet näitä päättäjiä tekemään näitä päätöksiä vaan niitä mistä kauniisti ennen vaaleja puhuivat, joten ei meiän ole mikään pakko olla tyytyväisiä näitten päättäjien saavutuksiin. Harmi että kansa yrittää uskoa näihin ahneisiin oman edun tavoittelijoihin

kihmursa
kihmursa
8

Vain puoluekoneiston oligarkian ehdokkaita on lupa äänestää

Kaleeriorja
Kaleeriorja
8

Jos kiinteistössä tekee remonttia joka vaatii vähintään toimenpideluvan, remontti kannattaa tehdä kaikessa hiljaisuudessa sillä se vaikuttaa kiinteistöveroa korottavasti. Myös jos rakennukseen vaihdattaa ikkunat, asennuttaa ilmalämpöpumpun tmv. ja jossa työnosuus on kotitalousvähennyksen piirissä, kannattaa harkita tarkoin ja laskea, kannattaako vähennystä hakea koska jokaisen perusparannuksen myötä kiinteistöverotusta nostetaan. Kotitalousvähennyksen hakemisella myös kontrolloidaan kiinteistöille tehtyjä parannus ja korjaustöitä, jotka aina ”nuorentaa” rakennuksen ikää lisäten kiinteistöveron määrää.

kaj ström
kaj ström
8

Viiden vuoden päästä viimeistään on lähdettävä pois täältä, tämä maa tuhotaan tarkoituksella, olemme Kreikan tiellä.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.