Yhteiskunnan tärkein tavoite tulisi olla palvella jäseniään ja heidän tarpeitaan. Liikenne- ja viestintäjärjestelmän tehtävänä on turvata kansalaisten sujuva arki, tiedon, tavaroiden ja ihmisten liikkuminen sekä ylläpitää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillitä ilmastonmuutosta. Liikenne- ja viestintäverkkojen tulisi olla toimintavarmat ja turvalliset, ja kapasiteettia olisi oltava riittävästi yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kasvun tarpeisiin. Verkkojen rakentamisen ja ylläpidon olisi oltava kustannustehokasta, energiatehokasta ja sen tulisi ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.
Tämän lisäksi liikenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelussa, ylläpidossa ja kehittämisessä olisi huomioitava toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Näitä tekijöitä ovat mm. liikkumisen murros, digitalisaatio, automaatio, muutokset aluerakenteessa, kaupungistuminen, väestömuutokset, ilmasto- ja energiakysymykset, liikenteen uudet palvelut sekä hallinnolliset muutokset. Kaikki nämä muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia liikenneverkolle. Jotta monimuotoisiin ja muuttuviin tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan, on liikenneverkon rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla.
Verkkojen toimivuudessa olisi varauduttava myös erilaisiin ääritilanteisiin. Suomen kilpailukyvyn sekä taloudellisen kehityksen kannalta tulisi varmistaa Suomen sisäinen saavutettavuus sekä kansainväliset yhteydet kaikissa tilanteissa.
Valitettavasti liikenneverkon rahoitus ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Liikennesektori muuttuu tällä hetkellä niin valtavaa vauhtia, että kymmenen vuoden päästä tarpeet liikenneverkolla ovat täysin erilaiset, kuin ne kymmenen vuotta sitten olivat. Liikenneverkon on vastattava valtavaan murrokseen, jotta se ei toimisi kehityksen jarruna. Kansantaloutemme tulee päästä kehittymään parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhat rahoitusmallit ja -keinot eivät ole tähän enää vastaus.
Liikenneverkon käyttäjinä ovat kansalaiset ja elinkeinoelämä. Yhdessä haluamme, että liikenneverkko toimii kehityksen mahdollistajana ja antaa hyvät edellytykset joustavalle, täsmälliselle ja innovatiiviselle liiketoiminnalle. Liikennejärjestelmän tulee edistää työssäkäyntialueiden toimivuutta erityisesti joukkoliikenteen keinoin, mutta tarvittaessa myös henkilöautolla. Liikenneinfrastruktuuri toimii kansantalouden kehityksen moottorina ja meidän on huolehdittava siitä, että se moottori on öljytty.
Suomen liikenneinfrastruktuuria ei ole valitettavasti viime vuosina pystytty kehittämään valtion budjettirahoituksella asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Olemassa olevan liikenneverkon korjausvelan kuromiseen kohdistettu rahoitus ei ole ollut riittävää. Erityisesti tie- ja rataverkkomme on päässyt rapistumaan. Mitä huonompaan kuntoon päästämme liikenneverkkomme, sitä kalliimmaksi sen saattaminen tarpeita vastaavaan kuntoon maksaa. Kehittämishankkeiden investointikustannuksia on jo pitkään jaksotettu valtion talousarviossa koko ajan pidemmälle ajanjaksolle, mikä on johtanut käytössä olevien määrärahojenkin pienentyessä siihen, että uusia kehittämishankkeita pystytään käynnistämään vain vähän.
Ratkaisuja tähän ongelmalliseen tilanteeseen tarvitaan pikaisesti. Liikenneverkon rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä jatkaa työtään ja alkaa pohtia näitä tärkeitä kysymyksiä. Miten ja missä korjausvelkaa tulisi vähentää? Millä tavalla liikenneverkon rahoituksesta saataisiin pitkäjänteistä ja riittävää? Millaisia odotuksia liikenneverkollemme kohdistuu? Toivon, että helmikuussa parlamentaarisen työryhmän toimikauden päättyessä olemme viisaampia näiden kysymysten suhteen. Mikäli nyt uskallamme tehdä rohkeita, oikeansuuntaisia päätöksiä, hyötyy siitä kansantaloutemme ja kansalaisemme seuraavien vuosikymmenien, ellei jopa vuosisatojen ajan.
Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri
Lähde: anneberner.fi
Eli myydään tiestömme ulkomaalaisille sijoittajille jotka rokottavat tienkäytöstä tiemaksuilla.
Kansalaisilta tullaan rosvoamaan härskusti tiemaksuilla jotta tekevät muhkeita voittoja.
Näin se vaan on, turha väittää että suomalaiset jotain hyötyisivät.
Bilder-Berner myy kansallisomaisuutemme.
”Valitettavasti liikenneverkon rahoitus ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla.”
Selitellä voi mielinmäärin, mutta veroina on kerätty autoilijoilta ja autoista moninverroin kaikki kustannukset. Miksi rahoitus ei muka olisi kestävällä pohjalla? Eikös rahoitus ole sitä, että kerätään jollainlailla tarpeeksi rahaa, ei sen kummempaa.
Mitä Berner uskoo rahoituksen olevan? Jotain mikä pitää tehdä jollain häntä miellyttävällä tavalla, syystä, joka häntä miellyttää?
Suomi ei ole kestävällä pohjalla EU:n jäsenenä.
Vaikka pelolle ei saisi antaa valtaa,niin aina pelottaa tämän Bernerin ulostulot.
Mitä se kuivakka lehmä taas ammuu? Tieverkostoon on rahaa yllinkyllin. Mutta sitä ei siihen käytetä. Rahat kerätään autoilijoilta. Ja sitä kerätään niin paljon että joka kolmas vuosi voitaisiin uusia kaikki suomalaiset päälysteet. Mutta ei. Se menee kaikenmailman GPS-paikantimien suhmurointeihin ja kaarnaveneisiin. Ja muihin ministerien aivopieruihin, kuten nyt näihin loisiin joita notkuu maassamme vaatimassa loppuelämän ilmaista ylläpitoa.
Herrat Helsingin tuhlaa kerätyt varat kaiken maailman tutkimuksiin ja työryhmien ahaa elämyksiin mitä pitäs teille tehhä, tuosta kantturasta ny puhumatikkaan he.
Mistä ihmeen murroksesta ämmä höpisee? Kun pensavero ohjataan teiden kunnossapitoon, koko homma on siinä.