https://nykysuomi.com/aiheena-media-haastattelussa-james-hirvisaari/

Kotimaa

Aiheena media – Haastattelussa James Hirvisaari

Päivitetty 17.7.2018, Julkaistu 16.7.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kritiikki mediaa ja erityisesti valtamediaa vastaan on noussut jälleen puheenaiheeksi niin sosiaalisessa mediassa kuin oikean elämän areenoilla. Valtamedian edustajat ovat kilvan puolustelleet toimintaansa ja vaihtoehtomediat ovat naureskelleet vierestä näiden kaksinaismoralismia ja tekopyhyyttä. Entinen kansanedustaja James Hirvisaari tykitti tänään twitterissä täyslaidallisen median edustajia kohden ja Nykysuomi tavoitti Hirvisaaren haastattelua varten. Aiheena: Media.

James Hirvisaari, mikä on mielestäsi kotimaisen median suurin ongelma?

- Valtamedian suurin ongelma on se, että se on "unohtanut" journalismin, joka on sinänsä hieno laji - mutta valta häpäisee sitä joka päivä. Se ei toimita tehtäväänsä eli tasapuolista ja puolueetonta informaation välittämistä vaan on poliittinen toimija: Se on täynnä propagandaa, aivopesua, manipulaatiota ja jopa suoranaista valhetta. Se on kansan vihollinen numero yksi. Kyseessä ei ole siis pelkästään median ongelma, vaan kyseessä on näkemykseni mukaan koko yhteiskunnan PAHIN ongelma.

Mitä mieltä olet ylipäätään siitä, että esimerkiksi sanomalehdet osallistuvat kantaaottavasti julkiseen keskusteluun?

- On välttämätöntä, että keskustelu on vapaata ja avointa, ja erilaisia näkemyksiä on saatava ilmaista vapaasti. Mutta jokaisen kirjoittajan pitää myös näyttää värinsä. Lehden ei pidä teeskennellä riippumatonta, jos se ei sellainen ole. Valtamedia on siinä suhteessa täysin laaduton

Kuinka mainitsemasi kuvaus median olosta kansan vihollinen nro.1 olisi mielestäsi korjattavissa?

- Kysymys on vaikea, koska härski valtamedia ei vapaaehtoisesti itse muutu raikkaaksi laatumediaksi. Paineen pitää tulla ulkopuolelta, joko valtiovallan tai kansalaistoiminnan suunnalta. Mahdollisesti jokin uusi ja voimakas mediatalo, jonka linja poikkeaa merkittävästi nykyisestä konsensuksesta, voisi auttaa asiaa, samoin voimistuva sosiaalinen media. Vaihtoehtomedioilla on siinä toki tärkeä rooli.

Millaisena näet vaihtoehtomedioiden roolin nykyisessä mediakentässä?

- Pidän vaihtoehtomedioita erittäin tärkeinä. Ne tarttuvat usein asioihin, joista valtamedia vaikenee. Vaihtoehtomediat pyrkivät oikomaan valtamedian aiheuttamia uutisvirran vääristymiä.

Saska Saarikoski on voimakkasti eri mieltä kanssasi ja toteaa: "Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.". Onko todella vapaalla medialla sinusta minkäänlaista oikeutta ottaa kantaa uutisoinnissaan?

- Minulle on täysin tyhjän arvoista, mitä ennustaja Saarikoski höpisee. Maakuntalehtien ja esimerkiksi Ylen pitäisi pysyä neutraaleina. Poliittiset lehdet ja julkaisut ovat asia erikseen. Valitettavasti myös Suomen Tietotoimisto STT edustaa agendajournalismia, siitä minulla on hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia – halveksin totuuden vääristelijöitä.

Millaisena näet valtamedian poliittisen vaikutusvallan ja esimerkiksi sen vaikutukset kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen?

- Näkemykseni mukaan valtamedia on ensimmäinen (eikä ”neljäs”) valtiomahti, eli lehdistö kykenee manipulaatiollaan ohjailemaan mielipiteitä hyvinkin helposti. Arvelen, että tälläkin hetkellä suurin osa kansasta elää valheiden vankilassa. Esimerkiksi maahanmuuton ongelmista ei valtamediassa puhuta mitään, ainoastaan ylistetään sen ihanuutta, välttämättömyyttä ja väistämättömyyttä.

Tulisiko valtion mielestäsi tukea taloudellisesti valtamedian toimijoita, vai tulisiko niiden antaa tulla toimeen omillaan, kuten sen ihannoima vapaa markkinatalous periaatteessa käskisi tekemään?

- Valtion tulisi valvoa, että valtamedian ja erityisesti Yleisradion toiminta on varmasti neutraalia. Nyt kaikki julkeasti valehtelevat olevansa riippumattomia. Ja rajansa kaikella: tiedonvälityksen kannalta on äärimmäisen tuhoisaa, jos esimerkiksi jokin mediajätti omistaa koko mediakentän. Tarvitaan aitoa kilpailua.

Kuinka näet kansalaisen vapaan valinnan mahdollisuudet tämän valikoidessa mitä mediaa tämän tulisi "uskoa totuutena"? Näetkö esimerkiksi, että valtion avoin tuki valtamedian edustajille ja näiden kahdenvälinen sopimus "virallisesta totuudesta" haittaa kansalaisten objektiivisemman mielipiteen muodostamista?

- Yle toimii nyt verorahoilla, ja se on käynyt yhä vain ylimielisemmäksi; uskottomuus totuudelle on aina vain härskimpää ja räikeämpää. Toivottavasti valistus ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen auttavat ihmisiä hahmottamaan tätä sairasta tilannetta. Parantuva kielitaito helpottaa jatkossa seuraamaan myös ulkomaista uutisointia. Nyt elämme yhden totuuden valtakunnassa, ja valtamedian tasolla meiltä puuttuu aatteiden kilpailu kokonaan.

Mitä tulee mieleen seuraavista asioista:

Helsingin sanomat? -VMP

Iltapäivälehdet? -Valehtelu

Agendajournalismi? -Manipulaatio

Yleisradio? -Propaganda

Lopuksi kysymys jota varmasti moni Nykysuomen lukijoista on pohtinut: Aiotko palata valtakunnalliseen politiikkaan ja olla ehdolla esimerkiksi eduskuntavaaleissa?

- Aion osallistua eduskuntavaaleihin Hämeen vaalipiirissä valtakunnallisen Reformi-liikkeen ehdokkaana. Reformi vastustaa puoluevaltaa, ja siinä on mukana ainoastaan sitoutumattomia ehdokkaita. On äänestäjien käsissä, palaanko politiikkaan. Olen käytettävissä, jos tinkimätön suoruuteni ja lahjomattomuuteni saa vaaleissa kannatusta.

Tahtoisitko lähettää terveisiä Nykysuomen lukijoille?

- Linja pitää varmasti!

Kiitos ajastasi James Hirvisaari, hyvää kesän jatkoa ja onnea vaalityöhön!

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.