1. syyskuuta järjestetään EU-eroa vaativa mielenosoitus eduskuntatalon edessä – Paikalle odotetaan tuhansia ihmisiä

Julkaistu 26.8.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Facebookin tapahtumasivulla  mielenosoitus on saanut suurta mielenkiintoa, kiinnostuksen mielenosoitusta kohtaan on ilmaissut yli 7000 ihmistä. Helsingin poliisi  vahvistaa, että EU ja hallituksen eroa vaativasta mielenosoituksesta  on tehty viranomaisilmoitus.

Facebookin tapahtumasivulla järjestäjä on julkaissut tiedotteen missä kerrotaan seuraavasti:

SUOMI EROON EU:STA JA EROA HALLITUS-mielenosoitus Helsingissä Eduskuntatalon edessä tiistaina 1.9.2020 klo 13.30-16.30.

Mielenosoituksella me Suomen kansalaiset vastustamme EU:n elpymisrahastoa ja vaadimme hallituksen eroa sekä Suomen eroa EU:sta. Koemme, että Suomen hallitus on vastoin Suomen perustuslakia ja kansan tahtoa viemässä Suomea EU:n velkavankeuteen ja sitä kautta kohti liittovaltiota. Tätä emme missään nimessä voi hyväksyä, vaan vastustamme elpymisrahastoa sekä vaadimme hallituksen eroa ja päätösvaltaa oman kansamme asioista ja hyvinvoinnista takaisin Suomeen.

Mielenosoitus on herättänyt etukäteen suurta kiinnostusta ja paikalle odotetaan saapuvaksi paljon väkeä. Tapahtuma on suunnattu Suomen kansalle, eikä se liity minkään poliittisen puolueen, järjestön tai ryhmän toimintaan. Näin ollen mielenilmauksessa ei sallita muita tunnuksia tai lippuja kuin Suomenlippu sekä tapahtuman luonteeseen sopivia banderolleja.

Tilaisuuden suora lähetys on tilattu Järviradiolta ja on katsottavissa osoitteessa www.jarviradio.fi/jrtv

Pääministeri Sanna Marin on kutsuttu paikalle klo 13.40 (10min).

Puhujalista:

Ari ’Bono’ Alén (AD, somevaikuttaja)

Sami Kilpeläinen (Agronomi, Valtiotieteiden maisteri)

Jukka Davidsson (Ekonomi)

Jali Raita (Diplomi-insinööri)

Hilkka Laikko (Velka-asiantuntija)

Pekka Tiainen (Valtiotieteiden tohtori)

Tuomas Malinen (Taloustieteen dosentti, Helsingin yliopisto; Toimitusjohtaja, GnS-Economics)

Ano Turtiainen (Kansanedustaja, ps.)

Kansanmikki (eli muutama etukäteisilmoittautunut kansalainen käyttää puheenvuoron)

Tapahtumasta on tehty asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille. Lisäksi järjestävä taho korostaa jokaisen kansalaisen omaa vastuuta koronaviruksen suhteen eli tulemaan paikalle vain terveenä, huomioimaan turvavälit sekä noudattamaan hygieniasuosituksia.

Julkaisuvapaa 25.8.2020

Tapahtuman järjestäjän psta,

Suvi Ahonen

Tapahtumasivulta ei selviä onko pääministeri Sanna Marin lupautunut tulemaan paikalle. Mielenosoituksen nettisivuilla kerrotaan pääjärjestäjän olevan Suvi Ahonen josta kerrotaan seuraavasti:

Mielenosoituksen järjestäjä Suvi Ahonen

Hei kaikki!
Minä olen Suvi Ahonen ja toimin ”Suomi eroon EUsta ja eroa hallitus”-mielenosoituksen päävastuuhenkilönä. Olen 37-vuotias kahden lapsen äiti, sairaanhoitaja ja yrittäjä Keski-Suomesta. Itsenäinen isänmaa ja sen perinteiset, kristilliset arvot ovat aina olleet minulle tärkeä asia. Molemmat isoisäni taistelivat sodassa, isoäitini on Karjalan evakko ja myös työssäni saan toimia sotiemme veteraanien parissa. Minulle on itsestäänselvyys, että meidän sukupolvella ei ole oikeutta tuhota heidän työtään, eikä myöskään tulevan sukupolvemme tulevaisuutta, jota me olemme rakentamassa. Suomen itsenäisyys on yhä tänäkin päivänä puolustamisen arvoinen asia ja sen paras puolustaja olemme me, Suomen kansa. Siispä en voinut seurata sivusta, kuinka hallitus ja EU vie isänmaatamme elvytysrahaston kautta kohti liittovaltiota. Huomattuani Janne Mäkisen ajattelevan samoin, ehdotin hänelle mielenosoituksen järjestämistä ja päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Pian mukaamme liittyi myös Miika Koskela. Mielenosoituksen taustalla olemme siis vain me tavalliset Suomen kansalaiset (ei mikään puolue tai järjestö), jotka haluamme puolustaa Suomen itsenäisyyttä. Siihen me tarvitsemme nyt mukaan jokaista, sinuakin. Yhdessä me voimme vaikuttaa, vaatia hallituksen eroa sekä eroa EU:sta ja alkaa rakentamaan isänmaatamme kestävälle perustalle, jossa Suomesta ja suomalaisista pidetään jälleen parasta mahdollista huolta.
Suvi

Lähde: Facebook    Euero.net

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Julkaistu tänään 11:39 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.