Mainos:

Vihreiden Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi ”Nunnuka-miehet”-sketsejä

Julkaistu 21.11.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Vihreiden kansanedustajaksi lähtenyt, aiemmin suurena suomalaisena viihdyttäjänä tunnettu Pirkka-Pekka Petelius on pyytänyt julkisesti anteeksi laajalti tunnettuja ja pidettyjä, saamelaisia karrikoivia "Nunnuka-miehet"-sketsejään. YLE:lle antamiensa lausuntojen mukaan ne ovat "syrjiviä ja vääristeleviä". 

Alla Peteliuksen twitterissä julkaisema anteeksipyyntö...

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka laaja ja voimakas haitallinen vaikutus mainituilla 1980- ja 1990-luvuilla esitetyillä sketseillä on saamelaisyhteisöön ja saamelaisiin ollut. Myöskin kyseisissä sketseissä esiintyvä Aake Kalliala ei liity tuoreeltaan moraaliposeeraukseksi leimattuun Peteliuksen itsekritiikkirintamaan vaikkakin toteaa, ettei tekisi "nunnuka-sketsejä" enää nykyään.

Voit katsoa sketsit tämän linkin takaa tai alta löytyvästä ikkunasta. Osallistu keskusteluun ja kerro vaikkapa kommenttiosiossa, ovatko sketsit sinun mielestäsi loukkaavia?

https://www.youtube.com/watch?v=s86_4eXkyfU

Mainos:

Lähde: Twitter, Youtube, YLE

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

21 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Eerik
Eerik
6

Voiko mistään enää nykyään tehdä sketsejä?
Ainahan joku ottaa herneen nenäänsä.
Mille saa nauraa?
Ehkä nuo vanhat lappalais- ja mustalaisvitsit joitain loukkasivat aikoinaan, mutta SO WHAT?
Kyllä ne naurattivatkin, ja sehän on ihan hyvä asia, vai eikö?
Tuo anteeksipyytely vuosikymmenten jälkeen on turhaa jeesustelua.

sipilä
sipilä
6

Todella tekopyhä juippi tämä ppp. Elätti itseään leveästi noilla vittuiluilla ja vähät välitti, tuskin tiesi edes mille/kenelle kaikille vittuili. Nut muka nuolee lappalaisten ja mannejen varpaita viherhörhöpaskapekkapetskuleus.

Timo Savinen
Timo Savinen
6

Totta puhut asipilä.

Pertti Hämäläinen
Pertti Hämäläinen
6

Pääsi vihreiden kansanedustajaksi, puolueeseen mikä ei millään tavalla aja maan etua. Säikähtää Päivi Räsäsen tutkintaa ja alkaa pyytämään anteeksi omia juttujaan. Surullista. Eipä ole yhtään sananvapauden puolella. Tietenkään mitään ihmisryhmää ei saa haukkua ja solvata. Ajat ovat muuttuneet ja voisi Petelius todeta vaan ”suvaitsevaisuus” on lisääntynyt eikä pyydellä anteeksi. Paskahousu! Silti suomalaista miestä saa pilkata loputtomiin. Juntiksi, läskiksi, tietyn puolueen kannattajaksi, tyhmäksi, ja ajaa vielä saastuttavalla autolla töihin mikä tässä maassa välttämättömyys. Yle ja media sitä tuputtaa. MeToo ja ilmastonmuutos. Aake Kalliala seisoo sentään selkä suorana eikä ole tollainen eliitin pelle täysin, vaikka itsekkin kuuluu piireihin. Ei sinne mennä näyttelemään jos ei pillin mukaan pompita ja olla vapaamuurari.

pp
pp
6

Joskus valta vaihtuu ja tutkitaan tämän hetken kirjoituksia. Suomalainen heteromies voi silloin olla yksi ryhmä muiden joukossa jonka koetaan tulleen loukatuksi.

Raksaäijä
Raksaäijä
6

Hiukan nyt ihmetyttää Peteliuksen toiminta…
Jotenkin… niinku moraaliposeerauksen puolelle lipsuu ja aimo ropsaus pelkoa mukana, ei hyvältä näytä.
No, koskas se romaneilta pyytelee anteeksi?
Olikohan se Apuva!-hahmo jonkinsortin erityisherkkien ihmisten kustannuksella pilailua?
Entäs ne muut hahmot?
Saammeko tästä jatko-osia? Vaikka joka perjantai, parhaaseen katseluaikaan?

Ei sikäli, olihan osa niistä sketseistä aika helvetin törkeitä… olisi ehkä kannattanut jättää tekemättä.

Morgan Kane
Morgan Kane
6

Sietäisi tosiaan pyytää ne ”apuva”-sketsit myös anteeksi. Niiden sketsien vuoksi ainakin yksi hukkui jäihin, koska ei murrehuutonsa vuoksi koskaan apua saanut.

Vitttumainen vähemmistöläinen
Vitttumainen vähemmistöläinen
6

Muilta pilkkaamilta ryhmiltäkö ei pyydä anteeksi?
Seuraava voisi olla Jari Salmi anteeksi pyytämässä pulkkisen karjalaismummo ja esim somali sketsejään.
Ehkä parempi että laitetaan kaikki viihdetaiteilijat pyytämään kaikkia sketsejään anteeksi.

Nillitys vituttaa
Nillitys vituttaa
6

Haistappa paska Petelius.

Mauno Suni
Mauno Suni
6

Mistä voi tietää mitä suvaitaan 10 vuoden päästä. Voi olla parempi ettei tee mitään viihdettä, niin ei joudu syytteeseen.
On tämä maailma kyllä muuttunut pahaksi.

Morgan Kane
Morgan Kane
6

On PPP:ssä viherpunapoliitikon ainesta. Pyytää sketsejään anteeksi Saamelaisilta, mutta unohti pyytää anteeksi tämän maan Romaneilta. Ei pellejä jatkossa politiikkaan, kiitos!

juha
juha
6

Tuokin lijanuljaska lintubongaaja, jota ei kiinnosta paskan vertaa Suomen kansan kohtalo tai sen hyvinvointi, päästi housuunsa vihreät paskat ja nöyristellen pyyteli anteeksi ”vitsihuumoriaan”, joka pääsääntöisesti oli julmaa kohteilleen, matalamielistä ja räävittömyyden huippua.

Ja kaikki tuo edellinen oli täysin turhaa, sillä vihreän puolueen köykäisenä jäsenenä häneen ei olisi koskettu edes poliisin tai valtakunnansyyttäjän sormenpäälläkään, sillä kuten ehkä PPP ei ole ollut koskaan tietoinen sellaisesta sanonnasta kuin… ”Korppi ei korpin silmää puhkaise!”

PPP:llä jää vielä romaani -vitsit voimaan.

Tällaiset ulostulot osoittavat nyt konkreettisella tavalla millaiseksii Suomiea ollaan rakentamassa bolsevikki -hallituksen, EU:n, globalistien ja NWO:n toimesta.

Perinteinen hyvä Suomi on kuollut ja kuopattu!!!

Silug
Silug
6

Vaan ei pyydä anteksi keravalaisilta nuorilta tai romaaneilta, ei erikoisesti pukeutuvilta ”James Potkukelkoita”.

Nähtyon
Nähtyon
6

Minäkin pyydän syvästi anteeksi sitä että joskus olen jonkun tuon vatipään ohjelman kattonut.

Frans Kuusela
Frans Kuusela
6

No nyt on innokkaalle valtakunnansyyttäjälle mehevä paikka toteuttaa Suomessa leviävää fasismia. Onhan ajatukset saatava tuomittaviksi ihan juridisesti. Lisään tähän vielä valtakunnansyyttäjälle pari vinkkiä lisää muista tuomiopäivän kohteista: Yle säilyttää näitä Peteliuksen videoita ihmisten nähtävillä arkistoissaan. Ei kun Ylelle tuomioita lukemaan! Entä Brunberg? Kuvia löytyy googlesta. Google käräjille! Myös vanhan ajan Pekka ja Pätkä on hyvää fasisminkohdetta. Jos nykyhallitus vähän fiksaa lakeja, niin päästään kommunistisen Pohjois-Korean tasolle. Ohisalo ja kumppanit kun vaan säätävät lain, että jälkeläiset voidaan tuomita Pekan ja Pätkän elokuvista.

Oksettavaa
Oksettavaa
6

Petelius on nykysin parsaa imevä feministi cuck miesoletettu. Hame päälle.Puhuu niin sekavia että epäilen että käyttää myös vihreiden tajuntaa laajentavia ”lääkkeitä”

Mauno Suni
Mauno Suni
6

Peteliuksen ”apuvamies” irvaili myös heikkolahjaisille, hänen tulee pyytää heiltäkin anteeksi!

Slöde
Slöde
6

Saatana että tämä vähä-älyisyys vaan lisääntyy.
Mitä meille syötetään? Jotain kemikaaleja?

Psychic Dictatorship
Psychic Dictatorship
6

Kulttuuristalinistien uusin hullutus on alkaa kaivaa esiin vanhoja TV-sarjoja tai muita hengentuotteita sekä niiden tekijöitä ja pyrkiä saamaan nämä irtisanoutumaan tai ”vastuuseen” teoksistaan.
Absoluuttista hulluutta tämä tietenkin on. Ikävä kyllä em. stalinisteilla on ainakin oikeuslaitos ja valtamedia hallussaan ja hämmästyttävä määrä muitakin instituutiota, kuten opetuslaitos ja ev. lut. kirkko. Kun on hyvät asemat, voi vähän revitellä ja harrastaa hyvinkin tökeröä massapsykologista kieroilua, joka kenties uppoaa laumasieluisiin typeryksiin.

Herra74 ja Uffaffaa
Herra74 ja Uffaffaa
6

Kerran pelle aina pelle!

V**tun ituhippi
V**tun ituhippi
6

Sallikaa minun nauraa! Miten voi näin monella suomalaisella miehellä mennä noin pahasti ihon alle, kun yksi tekee julkisen anteeksipyynnön? Retoriikkaanne lainaten: menkää neidit sinne armeijaan takaisin ja tulkaa vasta sitten pois kun olette miehiä ettekä vellihousuja!

Pelaaminen pienellä budjetilla: mitä 10 euron talletuksella oikeasti voi tehdä?

Julkaistu tänään 13:15 – Kirjoittaja Toimitus
Pokeripeli pienellä budjetilla

Kymmenen euron talletus on hyvin tyypillinen rahamäärä, jolla pelaajat pelaavat rahapelejä netissä. Se on myös hyvin yleinen minimitalletus nettikasinoilla. Pienellä summalla voit kokeilla matalan panoksen slotteja, joissa voittokertoimet voivat nousta suuriksi. Kun teet uudelle kasinolle pienen ensimmäisen talletuksen, voit tutustua palveluun ilman sen suurempaa rahallista riskiä. Muista kuitenkin, että vastuullisuus on hyvä pitää mielessä, vaikka tekemäsi talletukset olisivat pieniä.

Rahapelaaminen on Suomessa yleistä, ja nykyään sitä harrastetaan varsinkin nettikasinoilla. Yksi merkittävä syy on pelaamisen helppous ja alhaiset minimitalletukset. Esimerkiksi pikakasinoilla voit tunnistautua samalla, kun teet 10 euron talletuksen verkkopankin kautta. Samalla voit lunastaa bonuksia, mikäli tallettamasi rahasumma oikeuttaa siihen. Osa nettikasinoista mahdollistaa jopa yhden euron talletukset, joten pienilläkin rahamäärillä on mahdollista pelata.

Käytännössä 10 euroa riittää yhteen pelisessioon hyvin. Kaikki tietenkin riippuu siitä, millainen pelaaja olet. Jos olet kasuaali pelaaja, joka haluaa koittaa onneaan silloin tällöin, 10e talletus casino voi olla kätevä tapa lisätä jännitystä arkeen silloin tällöin. Pidä myös mielessä, että voit kokeilla slotteja leikkirahalla, jolloin edes rekisteröintiä ei tarvitse välttämättä suorittaa.

Voit kokeilla eri rahapelejä pienillä panoksilla ja 10 euron talletuksella

Jos käytössäsi on 10 euroa, voit tehdä talletuksen lukuisille nettikasinoille. Niistä voit löytää parhaimmillaan jopa tuhansia erilaisia kolikko- ja live-pelejä, joita voi pelata hyvinkin pienillä panoksilla. Kun teet pienen talletuksen, panoksen koko voi olla järkevää suhteuttaa talletuksen kokoon. Näin voit pelata pidempään ilman pelkoa siitä, että pelikassa tyhjenee hetkessä.

Mainos:

Panoksen koko on merkittävässä asemassa siinä, kuinka monta pelikierrosta kassasi mahdollistaa. Esimerkiksi 0,10 euron panoksella voit pelata 10 eurolla sata kierrosta, vaikka et voittaisi yhdelläkään pelikierroksella mitään. Tämä pätee tietysti vain silloin, jos kolikkopelin minimipanos sen sallii. Lisäksi on erittäin harvinaista, ettet voittaisi mitään sadan kierroksen aikana. Oikea pelikierrosten määrä on siksi paljon suurempi.

Pienellä budjetilla pelatessa kannattaa siksi tarkastella ensisijaisesti panosrajoja eikä pelkästään pelin mahdollista suurinta voittoa. Siksi matalan panoksen kolikkopelit sopivat pienen pelikassan pelaajille paremmin. Vedonlyönnissä voit taas tehdä kymmenen vetokuponkia euron panoksella, joten pelattavaa saattaa riittää useaksi päiväksi esimerkiksi jalkapallon MM-kisojen aikana.

10 € talletus oikeuttaa usein myös talletusbonuksiin

Netistä voit löytää paljon kasinoita, joissa 10 euron talletus on riittävä tervetuliaisbonuksen lunastamiseen. Usein saat sillä 100 prosentin talletusbonuksen, jolloin pelikassasi on ensimmäisen 10 euron talletuksen jälkeen 20 euroa. Näin pelikierrosten määrä tuplaantuu ennen kuin olet edes pelannut ensimmäistä kierrostakaan. Pienellä pelikassalla pelatessa bonukset kannattaa lähes aina hyödyntää.

Pelkkä mahdollisuus talletusbonuksen lunastamiseen ei kuitenkaan kerro mitään siitä, kuinka hyvä etu todellisuudessa on. Olet varmasti huomannut, että bonusten ehdot ja säännöt vaihtelevat paljon. Jos sinulla on pieni pelikassa, arvostat varmasti hyviä bonuksia. Siksi sinun kannattaa tarkistaa ennen talletusta jokaisen bonuksen kierrätysvaatimus, pelikohtaiset rajoitukset ja bonuksen voimassaoloaika. Tekemällä vertailua voit maksimoida bonusten hyödyn myös 10 eurolla pelatessasi.

Muista kuitenkin tarkistaa kasinon, maksutapojen ja bonusten mahdolliset vähimmäistalletukset. Ne nimittäin saattavat olla hyvin eri suuruisia. Kasino voi hyväksyä minimissään 20 euron talletukset, mutta jokin bonus on lunastettavissa vain 10 euron panoksella. Eroja voi olla myös siinä, mitä maksupalvelua käytät. Osa kasinon tukemista maksutavoista saattaa sallia alimmillaan vain viiden euron talletukset, kun taas jollakin toisella maksutavalla minimitalletus nousee 20 euroon.

Pienellä summalla voi kokeilla useita pelejä

Jos sinulla ei ole vakituista pelipaikkaa, pienillä talletuksilla voi kokeilla eri kasinoita ilman suurta taloudellista riskiä. Kymmenellä eurolla voi pelata useita kasinon slotteja tai livepelejä, mikäli vaihtelu kiinnostaa. Jos käytät pieniä panoksia, voit jakaa budjettisi esimerkiksi kahden tai kolmen pelin kesken. Näin voit tutustua erilaisiin rahapeleihin ilman, että pelikassasi sulaa hetkessä.

Pieni talletus on kätevä tapa kokeilla kasinon palveluita käytännössä. Kun testaat kasinon itse, sinun ei tarvitse luottaa mainospuheisiin tai keskustelufoorumeihin. Rekisteröitymisen helppous sekä maksupalveluiden nopeus ovat näin helposti testattavissa. Ota huomioon myös, että voit kokeilla monien kasinoiden pelivalikoimaa ilman talletusta ja pelata leikkirahalla. Monet kasinot mahdollistavat slottien demoversion pelaamisen, jolloin oikeaa rahaa ei tarvita.

Talletustavasta riippuen rahat voivat siirtyä pelitilille nopeasti, mutta nopea talletus ei tarkoita automaattisesti nopeaa kotiutusta. On hyvin yleistä, että talletukset ovat välittömiä mutta kotiutuksissa kestää kauemmin. Onneksi nykyään esimerkiksi verkkopankkeja käyttämällä voit saada mahdolliset voittosi lähes välittömästi pankkitilillesi. Tarkista kuitenkin nämä asiat nettikasinon sivuilta tai asiakaspalvelusta ennen pelaamista.

Vastuullinen pelaaminen ja pelikassan hallinta ovat tärkeämpiä kuin talletuksen koko

Älä unohda vastuullista pelaamista, vaikka pelaisit kasinolla pienellä rahalla. Aseta esimerkiksi viikoittaiseksi tai kuukausittaiseksi pelibudjetiksi kymmenen euroa. Jos olet hävinnyt rahasi, lopeta pelaaminen siihen. Pienet kertatalletukset eivät pelasta ongelmilta, jos niitä tekee päivittäin useita eikä pelaamista osaa lopettaa ajoissa.

Hyvin yleinen ongelma peliriippuvaisten keskuudessa on se, että he lähtevät jahtaamaan tappioita. Kun tällainen pelaaja joutuu tappioputkeen, hän saattaa tehdä useita 10 euron talletuksia päivän aikana. Taustalla on ajatus siitä, että jossain vaiheessa onnen on käännyttävä. Tämä johtaa taas siihen, että panostusten koot suurenevat ja negatiivinen kierre on valmis.

Viime kädessä 10 euron talletuksen todellinen hyöty on siinä, että voit sen avulla rajata yhden pelisession keston lyhyeen. Kaikki kuitenkin riippuu siitä, pystytkö pitämään kiinni asettamistasi rajoista. Pienet minimitalletukset eivät kuitenkaan muuta rahapelejä vastuullisiksi automaattisesti. Jos huomaat toistuvasti tekeväsi lisätalletuksia voittaaksesi tappiot takaisin, omaa suhdetta pelaamiseen kannattaa miettiä tarkasti.

Norjalainen viikinkihauta avattiin

Julkaistu 7.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Arkeologit ovat avanneet Grønhaugissa, Länsi-Norjan Karmøyssä sijaitsevan viikinkiaikaisen laivahaudan. Ensimmäiset löydöt viittaavat hyviin säilymisolosuhteisiin ja mahdollisesti laivahaudan alla olevaan vielä vanhempaan hautaan.

Grønhaug on yksi useista monumentaalisista hautakummuista Karmsundin salmen rannalla Karmøyssä, alueella, joka on pitkään yhdistetty varhaiseen viikinkiaikaan. Stavangerin yliopiston arkeologisen museon arkeologit tutkivat kumpua Norjan kulttuuriperintövirasto Riksantikvarenin toimeksiannosta.

Tästä tulee uskomattoman jännittävää, ja odotan tätä erittäin paljon. Tämä on kuin jouluaatto meille, jotka rakastamme Norjan viikinkiperintöä. Norjan laivahautakummuille ei löydy vertaa maailmasta, ja Karmøyssä ne ovat ainutlaatuisia, sanoo Riksantikvarenin pääjohtaja Hanna Geiran.

Riksantikvaren kertoo, että laivahautaa tutki viimeksi vuonna 1902 arkeologi Haakon Schetelig. Tuolloin löytyi noin 15 metriä pitkän tammilaivan jäänteitä sekä osa hautarustuksista. Parhaiten säilyneet rungon lankut vietiin Bergeniin, kun taas suuri osa märästä puuaineksesta jätettiin maahan.

Mainos:

Uusi kaivaus on myös osa pyrkimyksiä nostaa Norjan viikinkilaivahautoja esiin mahdollisessa tulevassa maailmanperintökohteiden nimeämisessä. Karmøyssä sijaitsee myös Salhushaugen, josta aiemmin tuntemattoman laivan ääriviivat tunnistettiin maatutkalla vuonna 2023.

Merkkejä jostakin vanhemmasta laivahaudan alla

Työt viittaavat jo nyt siihen, että kummulla saattaa olla pidempi historia kuin vain viikinkiaikainen hautaus. Laivahaudan alapuolelta arkeologit ovat löytäneet kivirakenteen ja kerroksia, jotka saattavat kuulua vanhempaan pronssikautiseen kumpuun. Arvio on toistaiseksi alustava, ja lisänäytteitä otetaan ennen kuin varmempi aikajana voidaan vahvistaa.

Jos löytö varmistuu, viikinkiaikainen hautaus on saattanut sijaita paikalla, joka oli jo entuudestaan vanha ja merkittävä maisemassa. Tämä sopisi malliin, jossa myöhemmät hallitsijat uusiokäyttivät vanhempia monumentteja yhdistääkseen itsensä maahan, muistiin ja auktoriteettiin, vaikka asiaa ei ole Grønhaugin osalta vielä ratkaistu.

Säilynyttä kasvillisuutta ja laivanauloja

Ensimmäiset löydöt viittaavat poikkeuksellisen hyviin säilymisolosuhteisiin kummun sisällä. Arkeologit ovat löytäneet metallinauloja, jotka ovat saattaneet olla peräisin laivasta, sekä puuta ja turvekerroksen, josta kasvillisuus on edelleen erotettavissa. Säilynyt turve on mahdollistanut sellaisten kasvien tunnistamisen, joita esiintyi kummun rakentamisajankohtana.

Tällä on merkitystä, koska orgaaninen materiaali häviää usein nopeimmin vanhoista haudoista. Löydöt voivat tarjota parempaa tietoa siitä, miten kumpu rakennettiin, mitä sinne laitettiin ja miltä paikka näytti hautauksen aikaan.

Suuri osa laivahaudasta on säilynyt, joten täällä on paljon sellaista, mikä on pysynyt koskemattomana viikinkiajalta lähtien. Emme tiedä, mitä tulemme kohtaamaan, sanoo arkeologi Marie Ødegaard.

Merenkurkku: Suomen muuttuva rannikko

Julkaistu 7.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen Merenkurkun saaristo tarjoaa sekä omaleimaista luontoa ja erityistä saaristolaiselämää että vieraanvaraisia rannikkokaupunkeja kulttuurin ja historian äärellä. Saaristo on valittu UNESCO:n maailmanperintökohteeksi – maailmanlaajuinen tunnustus poikkeuksellisen kulttuurisen tai luonnollisen arvon paikoille – viimeisimmän jääkauden jälkeen muovautuneen erityisen maisemansa ansiosta.

Suomessa on maailman suurin saaristo, johon kuuluu yli 80 000 saarta. Sen rannikolla on monia kaupunkeja, kyliä, nähtävyyksiä ja ennen kaikkea vaikuttavia luonnonmaisemia. Ne, joilla ei ole omaa venettä, voivat usein kulkea saarten välillä lautalla – joskus jopa maksutta.

Tässä luonnonkauniissa ympäristössä sijaitsee kivikkoinen Merenkurkun saaristo. Se muodostaa yhteisen maailmanperintökohteen Ruotsin Korkean rannikon kanssa. Merenkurkku on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa, ja siellä on monia paikkoja ja vierailukohteita tutkittavaksi.

Koe jääkauden muovaamat maisemat

Merenkurkun saaristossa on poikkeuksellinen luonnonympäristö, ja sitä kuvataan yhdeksi parhaista paikoista kokea viimeisimmän jääkauden jälkeinen maankohoaminen. Tässä kiven valtakunnassa vierailijat voivat nähdä labyrinttimaisia moreenimaisemia, jotka nousevat merestä ja muodostavat uusia matalikoita yhden ihmisiän aikana. Hyvä aloituspiste on Maailmanperintöportti, joka tarjoaa ilmaisen yleiskatsauksen saaristoon.

Mainos:

Saaristossa on paljon koettavaa, ja useisiin alueisiin pääsee autolla. Saarille pääsee myös veneellä, esimerkiksi maailmanperintöristeilyllä. Vierailijat voivat myös meloa, pyöräillä tai seurata monia vaellusreittejä.

Kivikkoinen rantaviiva Suomen Merenkurkun saaristossa.
Kivikkoinen rantaviiva Suomen Merenkurkun saaristossa. Kuva: Antonio Caiazzo/CC BY-SA 2.0

Historiallinen Vaasan kaupunki

Lähistöllä sijaitsee Vaasa, kaupunki, jossa kulttuuri ja historia kohtaavat aktiviteetit ja viihteen. Keskustasta merenranta on vain muutaman minuutin päässä; seikkailunhaluisemmat vierailijat voivat vuokrata kajakin tai vesiskootterin. Kaupunkiin voi tutustua myös Lilliputti-kaupunkijunalla tai varata matkan kelluvalla saunalautalla.

Kaupungissa on monia museoita, kun taas Vanha Vaasa tarjoaa historiallisia nähtävyyksiä. Maan täällä tiedetään nousseen merestä noin tuhat vuotta sitten, mikä on ollut tärkeää alueen historialle. Vaasan perusti vuonna 1606 kuningas Kaarle IX, ja se kehittyi kivikirkon ympärille.

Vaasasta Merenkurkun saaristoon matkaavat voivat ylittää Suomen pisimmän sillan, 1 045 metriä pitkän Raippaluodon sillan.

Svedjehamn nähtynä Saltkaretin näkötornista.
Svedjehamn nähtynä Saltkaretin näkötornista. Kuva: AleGranholm/CC BY 2.0

Kesä satamassa

Svedjehamn on vierailun arvoinen paikka kokemukselle, jossa yhdistyvät saaristo ja paikallinen kulttuuri. Täällä punaiset venevajat seurailevat moreeneja ja kehystävät pientä satamaa idyllisessä kesätunnelmassa. Jalkaisin tutustuville sopii 3,5 kilometrin pituinen Bodvattnetin reitti. Salteriet-kahvila, joka on rakennettu vuonna 1920 ja toimi kalansuolaamona vuoteen 1989 asti, on toinen pysähdyspaikka satamassa.

Rapujuhlat – Ruotsin loppukesän rituaali

Julkaistu 7.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Elokuussa ruotsalaiset kokoontuvat kylmien rapujen, kruunutillin, paperilyhtyjen ja juomalaulujen ääreen. Ulkopuoliselle perinne saattaa näyttää iloiselta loppukesän juhlalata, mutta rapujuhlat ovat kehittyneet vähitellen – yläluokan herkkutarjoilusta kansanomaiseksi rituaaliksi, joka kertoo myös tarinaa Ruotsin muuttuvasta vesiluonnosta.

Rapujuhla ei ole virallinen juhlapyhä, eikä sillä ole kiinteää muotoa. Se voi olla suuri kokoontuminen verannalla tai yksinkertainen illallinen läheisten ystävien kesken. Silti ajoitus on lähes aina sama: elokuun illat, jolloin kesä vielä viipyilee, mutta pimeys saapuu aiemmin. Pöydälle asetetaan yleensä kokonaisia keitettyjä rapuja, jotka syödään kylminä ja maustetaan kruunutillillä. Vieraat kuorivat ne käsin, käyttävät usein pieniä ruokalappuja ja pitävät tauon lyhyen juomalaulun ajaksi. Leipä, juusto ja piirakat ovat yleisiä lisukkeita, mutta rituaalin keskiössä ovat ravut ja yhteinen ateria.

Juuri tämä ruoan ja vuodenajan fuusio tekee rapujuhlasta tunnistettavan. Sen sijaan, että kyse olisi vain yhdestä ruokalajista, se merkitsee siirtymää sydänkesästä syksyyn muiden seurassa.

Vieraita rapujuhlilla Häringen kartanossa vuonna 1991.
Rapujuhlat Häringen kartanolla vuonna 1991. Kuva: Holger.Ellgaard/CC BY-SA 4.0

Herkusta ruotsalaiseksi tavaksi

Perinne ei alkanut jokapäiväisenä ruokana ruotsalaisilla maatiloilla. Ravut eivät alun perin kuuluneet maatalousyhteiskunnan tavalliseen ruokavalioon. Kuitenkin 1500-luvulta lähtien niitä tarjoiltiin Ruotsin yläluokan pöydissä. Kielen ja kansanperinteen laitos (Institutet för språk och folkminnen) kirjoittaa, että tapa saapui todennäköisesti saksalaisen yläluokan ruokailukulttuurin kautta.

Mainos:

Ajan myötä ravunsyönti levisi yhteiskuntaluokkien välillä. Alun perin eksklusiivisesta herkusta tuli osa ruotsalaista ruokakulttuuria, ja Ruotsin vesien hitaasti kasvavaa kotimaista jokirapua pidettiin erityisen hienona. Niitä myös vietiin ulkomaille. Rapujuhlasta ei tullut ruotsalainen siksi, että se olisi aina ollut sellainen, vaan koska tuotu tapa juurtui ja sopeutui ruotsalaisiin vuodenaikoihin, raaka-aineisiin ja juhlatapoihin.

Kun laki loi aloituspäivän huuman

1800-luvun lopulta vuoteen 1994 asti ravustus oli kiellettyä marraskuusta elokuun alkuun asti kantojen suojelemiseksi. Aluksi pyynti alkoi 7. elokuuta kello 17.00; vuonna 1982 aloitus siirrettiin elokuun ensimmäiseen keskiviikkoon kello 17.00. Tästä juontaa juurensa rapujen ja ruotsalaisen loppukesän välinen yhteys.

Juuri 1900-luvulla rapujuhlat saivat nykyisin tunnetun muotonsa. Sana skiva, joka on dokumentoitu vuosisadan alusta lähtien, tarkoittaa juhlaa tai kokoontumista, ja se kehittyi todennäköisesti mielleyhtymistä pöytälevyyn, ruokaan ja juomaan.

Akvariitti on toinen tuttu osa kuvaa, vaikka sitä ei tarjoilla kaikissa rapujuhlissa. Yhteys rapujen ja vahvan juoman välillä oli jo niin vakiintunut, että kuvittaja ja kirjailija Albert Engström käytti sitä poliittisena aseena vuonna 1922, kun Ruotsi äänesti täydellisestä kieltoluesta.

Vuoden 1922 juliste Ruotsin alkoholin kieltoäänestyksestä.
Juliste Ruotsin vuoden 1922 kieltolakiäänestyksestä. Lähde: 1922 ruotsalainen kansanäänestysjuliste.

Engström piirsi kuuluisan "ei"-julisteen, jossa oli sanat: "Ei! Ravut vaativat näitä juomia!" Viesti oli tarkoituksellisen arkipäiväinen: kieltolaki esitettiin ei abstraktina poliittisena kysymyksenä, vaan tunkeutumisena rakastetulle aterialle. Juliste sai lisävoimaa, koska itse kansanäänestyskysymys koettiin vaikeasti tulkittavaksi. Jälkikäteen siitä on tullut yksi selkeimmistä merkeistä siitä, kuinka tiiviisti rapujuhlat ja pieni ryyppy akvaviittia on liitetty toisiinsa ruotsalaisessa julkisessa elämässä.

Tuontiravut

Rapurutto muutti olosuhteita jo vuonna 1907. Tuonti kasvoi, ja rapuvadeilla alkoi lopulta usein näkyä muita lajeja kuin Ruotsin alkuperäistä jokirapua. Nykyään jokirapu on erittäin uhanalainen: Ruotsin maatalousyliopisto (Sveriges lantbruksuniversitet) arvioi, että noin 97 prosenttia sen kannoista on hävinnyt viime vuosisadan aikana, pääasiassa ruton vuoksi. Istutettu täplärapu voi kantaa tartuntaa ja on osaltaan vaikuttanut katoon.

Syvästi ruotsalaisena pidettyä perinnettä vietetään siksi usein tuontiravuilla tai muilla lajeilla kuin jokiravulla.

Rapujuhlat tänään

Nykyään rapujuhlat pidetään yleensä kotona, kesämökeillä tai puutarhoissa. Perhe ja ystävät kokoontuvat katetun pöydän ääreen. Ravut tarjoillaan kylminä tilliliemessä ja syödään hitaasti käsin.

Rapujuhlien ruokia ja koristeita.
Ruokaa ja koristeita ruotsalaisissa rapujuhlissa. Montaasi. Kuva: CujoJnr/CC BY-SA 4.0, iStock/ezoom

Yleisiä lisukkeita ovat näkkileipä ja Västerbotten-juustopiirakka, joka valmistetaan ikääntyneestä ruotsalaisesta Västerbotten-juustosta. Paperikuut ja rapulyhdyt tekevät pöydästä juhlavan ja luovat tunnelmaa elokuun lopun iltaan. Ruokalappuja tarvitaan käytännön syistä, kun kuoret ja liemi päätyvät vaatteille. Ne ovat usein pieniä kaulaan sidottavia paperiesiliinoja, mieluiten kirkkaanvärisiä ja koristeltuja punaisilla ravuilla, kuilla tai humoristisilla kuvioilla. Niistä on tullut myös osa leikkisää pukeutumista yhdessä pienten paperihattujen kanssa, joita monet vieraat käyttävät illan aikana.

Monille myös akvaviitti ja laulut kuuluvat tilaisuuteen. Nubbe on pieni, usein maustettu ryyppy, joka nautitaan maljan kera. Ennen sitä seurue laulaa usein lyhyen, yleensä humoristisen juomalaulun. Alkoholi ei ole välttämätöntä juhlille, mutta maljan nostamisen ja laulamisen rituaali tuo ryhmän yhteen rapujen välissä.

Rapujuhlat ovat muuttuneet aikansa mukana. Mutta joka elokuu ihmiset kokoontuvat edelleen hitaan aterian ääreen, kädet tahmeina tilliliemestä ja laulu odottamassa matkaansa pöydän yli.