Mainos:

Selvitys: Sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä, eikä matalapalkkatyöt vähennä köyhyysriskiä

Päivitetty 16.5.2019, Julkaistu 13.5.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Matalapalkkatöiden vaikutusta ihmisten talouteen on selvitetty niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Siitäkin huolimatta, että Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna, ei vaikutukset ole sen kaksisempia.

Aktiivimalli edellyttää aktiivisuuden osoittamista työnhaussa ja/tai työmarkkinoille päätymisessä. Mikäli aktiivisuutta ei voida osoittaa, leikataan kansalaisen sosiaaliturvaa. Hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa sosiaaliturvan heikentämisen on havaittu johtaneen köyhyyden lisääntymiseen.

Osana selvitystä TE-toimistojen asiantuntijoille suunnatun kyselyn tulosten mukaan aktiivimallia nykyisessä muodossaan ei nähdä tarkoituksenmukaisena tapana edistää työllisyyttä.

Vaikkakin sekä työttömyyden aikainen työskentely että ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta poistuminen yleistyivät aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, selvitys osoittaa, ettei se kuitenkaan alenna köyhyysriskiä. Sosiaaliturvan menojen osalta vaikutus saattaa toki olla positiivinen, mutta yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla katastrofaalisia.

Aktiivimallin käyttöönotto pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta vuoden 2018 alussa työttömyysetuuksia saaneista. Erityisen usein työttömyysetuutta pienennettiin vanhimmilta työttömiltä ja työttömyysturvaa työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä saavilta.

Mainos:

Valtioneuvoston julkaisemassa selvityksessä matalapalkkaisen työn on todettu kansainvälisesti lisäävän todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin kokoaikaisiin tehtäviin ja korkeammille tuntipalkoille. Tämä havainto kuitenkin koskee erityisesti nuoria. Vanhempia työntekijöitä, eli juurikin niitä, joilta eniten on leikattu, matalapalkkatyön tekeminen ei auta palaamaan työmarkkinoille pysyvään ja kokoaikaiseen työsuhteeseen.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7

”Valtioneuvoston julkaisemassa selvityksessä matalapalkkaisen työn on todettu kansainvälisesti lisäävän todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin kokoaikaisiin tehtäviin ja korkeammille tuntipalkoille. Tämä havainto kuitenkin koskee erityisesti nuoria. Vanhempia työntekijöitä, eli juurikin niitä, joilta eniten on leikattu, matalapalkkatyön tekeminen ei auta palaamaan työmarkkinoille pysyvään ja kokoaikaiseen työsuhteeseen.”

Juuri näin. Sitä paitsi ne vanhat työttömät ovat jo tehneet ennen työttömyyttä pitkän työuran. Usein aloittaen sieltä matalapalkka aloilta ja edenneet johonkin. Yhtäkkiä he joutuvat työttömiksi eikä heidän ammattitaitonsa enää kelpaa kenellekkään. Jos tuuri käy voi työllistyä nuorten kanssa sinne matalapalkka- alalle. Matalapalkka-alan työt ovat usein raskaita fyysisesti ja vanhemman ihmisen kroppa ei enää palaudu rasituksesta kovin nopeasti. Seuraa tuki-ja liikuntaelinten paukkuessa sairaspoissaoloja, josta taas työsopimuksen jatkamatta jättämisiä ja lisää köyhyyttä jne.

shakaali
7

Globaalin tasa-arvon kannalta katsoen meillä on varaa vielä köyhtyä lisää, jos maailmasta löytyy yksikin ihminen, joka on köyhempi kuin rikkain ihminen Suomessa.
— Ja hallitusneuvottelijat tietävät tämän.

juha.
juha.
7

Löllö
Löllö
7

Suomessa pääkaupunkiseudulla asuminen on SIKAKALLISTA.
Kukaan pienipalkkainen EI tule toimeen.
Ensimmäiseksi pitäisi määrätä lakiin VUOKRAKATTO.
Loppuisi järjetön tukien maksun tarve. Tukirahat menevät nykyään sijoittajien pohjattoiin taskuihin.

Bernerin anoppi
Bernerin anoppi
7

Suomea hallinnoidaan, kuten Sipilä sanoi, ”kuten yritystä”. Kuten tässä jutussa ilmenee. Ihmiset on sosialismin oppein mukaisesti degeneroitu ”hyödykkeiksi” joita valtaapitävät manipuloivat milloin mitäkin tarkoitustaan varten.

Sipilä ja Berner muiden tuholaisten kanssa jatkavat touhujaan kunnes joku pysäyttää heidät:

https://vastavalkea.fi/2019/04/12/toimitusministerit-sipila-ja-berner-havittavat-pikavauhtia-valtion-omaisuutta/

Elke Hari
Elke Hari
7

Että tukien leikkaaminen ja huonompi palkka köyhdyttävät vaatii oikein tieteellistä tutkimusta. Toisaalta onhan joku väitellyt kasvatustieteen tohtoriksi aiheesta ”Mitä pidempi koulumatka on, sen kauemmin lapsella menee sen kulkemiseen”.

Jo minun nuoruudessani 80-90 -luvulla tiedettiin, että nuorten kannatti ottaa matalapalkkaisia duuneja. Näillä hankittiin työkokemusta ja lisätienestiä opintotuen jatkeeksi. Ajatuksena oli, ettei matalapalkkatyöhön jäädä lopuksi ikää, vaan siitä ponnistetaan eteenpäin. Moni nuori saa lisäksi vanhemmilta taskurahaa. Aikuisilla, varsinkaan lähellä eläkeikää olevilla ei tällaisia tulevaisuuden näkymiä ole, tai matalapalkkatyön lisäksi muita tukimalleja.

talmud
talmud
7

https://www.youtube.com/watch?v=o3-7M47tVvI

Mikä hemmetin kontrolloitu oppostio tämä blokki media paska on????? Ei sanaakaa jutikoista tai että hallitsevat venäjää ja trumppia täydellisesti tai puhu rahajärjestelmästä!!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.