Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.
Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.
Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.
Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.
Mangososetta tulostimessa
Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.
Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.
— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.
Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.
Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä
Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.
Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.
Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.
Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.
Kylläpäs Itä-Suomessa on alkanut tapahtua.
Kalergi-suunnitelman synnytyskipuja lupsakoiden karjalaisten tanhuvilla?
Asta voisi harjoitella vielä uutisen kirjoittamista.
Mies oli saanut teräaseella aiheutetun vamman, mutta tekijästä ei poliisilla ole tietoa. Oliko tekijä mies vai nainen? Ei tietoa. Oliko 7-vuotias ekaluokkalainen tai viehättävä blondi. Oliko 80-vuotias harmaahapsinen isoäiti. Ei tietoa? Oliko uhri tajuttomana tai unessa teon tapahtuessa.
Nyt on mahdollista, että teko menee avaruusaivokirurgien piikkiin suuren yleisen mielikuvissa.
Eikös Joensuukin ole täynnä matuja ja somaleita. En tunne niin hyvin Itä-Suomea, mutta suvaitsevaisuuden rutto on levinnyt kautta Suomen sinne missä vain sosialistit ja vihreät vaikuttavat, eikä bisnes nenäiset kokoomuslaisetkaan hankaa vastaan, puhumalltakaan keskustapuoluelaisista, jotka ovat ”syrjäytyneet” liberalismin tielle unohtaen alkiolaisen Santeri Alkio (1862-1930) Maalaisliiton perustaja ja ideologi ja sanomalehti Ilkan perustaja ja päätoimittaja vuodesta 1906-29. – alkuperäisen maalaisliittolaisen ja sittemmin keskutapuolueen aatteelliset ja henkiset ihanteet isänmaallisuudesta ja suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen säilyttämisestä ja vaalimisesta.
Joku voi muistaa vain sloganin ”kepu pettää aina” ja niin edespäin, mutta eipä sosiaalidemokraatitkaan jääneet soittelemaan lehdellä 1970-1980-lukujen nk. ”punamulta hallituksissa”, jossa silloisen keskustapuolueen johtoon tunnettiin hyvin vähää tyytyväisyyttä omien kannattajien eli sen ”perusleipä -porukan” keskuudessa tarkoitan maanviljelijöitä, sillä tuolloinen 1960-luvun lopun murrosaika oli myrkkyä maaseudulle ja paskassa rypeviä maanviljelijöitä pidettiin suorastaan vahinkoeläiminä tuottaessaan voivuoria, viljavuoria ja munavuoria, joista ruuan suureen määrään kyllääntyneet kaupunkilaiset pitivät pahimpana luonnonkatastrofina kun esim. itäisen rajan takana ei sikäläisten kolhoosien tarvinnut painia samojen ongelmien kanssa.
Yhtä kaikki, kaikki puolueet vihreitä lukuunottamatta ovat nyt EU-aikana hyljänneet alkuperäisen aatteeliset ”kotinsa” ja lyöneet laudat ristikolle ovien ja ikkunoiden eteen ja lähteneet EU:n kelkkaan kunnioittamaan globalismin ja rahamaailman isänmaattomia guruja, joille euroopan kansakunnat ovat vain ongelmajätettä, josta on päästävä eroon mitä pikimmin murehtimatta sen enempää ihmiskohtaloita, vaan eurooppaa hallitseva eliitti on sitä mieltä, että wanhat mööpelit on aika heittää somaleittain kerrostalon ikkunasta ulos
– huolta kantamatta siitä, jääkö joku suomi-huora tai vääräuskoinen orjakansan edustaja niiden alle – ja vaihtaa ne ”parempiin”, joita on helpompi käsitellä ja jotka näyttävät niin ”monikulttuurisilta”, ja siksi tulevat ”halvemmiksi” ja ”helpommiksi” käsitellä, sillä jo lahoavaa ja irvistävää ränkkyä voi huoletta potkaista pelkäämättä sitä, että se siitä ”kärsii” tai muutoinkaan ”naarmuuntuu”.