Mainos:

Hallitukselta rahaa ylivelkaantuneiden auttamiseen – Nuija putoaa nopeammin, anteeksi ei vieläkään saa mitään

Julkaistu 3.9.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus on ilmoittanut tehostavansa ylivelkaantumisen hoitamista panostamalla vuoden 2019 talousarvioesityksessä lisärahoitusta talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen. Vuonna 2017 ulosotossa oli lähes 560 000 suomalaista. Määrä on yli tuplaantunut vuoden 2008 jälkeen.

- Pidän erittäin tärkeänä, että pyrimme samanaikaisesti ehkäisemään ylivelkaantumista sekä parantamaan jo velkaantuneiden asemaa. Lainsäädäntömuutosten lisäksi kohdistamme lisäresursseja ylivelkaantuneiden auttamiseen, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen ja jatkaa...

- Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään kolmella miljoonalla eurolla kuluvan vuoden tasoon nähden. Tällä turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja lisätään yhteistyötä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään.

Talous- ja velkaneuvonnassa tulee työskentelemään 175 henkilöä, jotka sijoitetaan kaikkiin 23 oikeusaputoimistoon. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät oikeusaputoimistoihin vuoden 2019 alussa. Lisäväkeä tarvitaan, sillä ulosotossa on enemmän väkeä kuin 90-luvun laman kurjimpina vuosina, eikä kehitykselle näy loppua.

- Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi tuomioistuimille osoitetaan 2 miljoonan euron lisämääräraha velkomusasioiden joutuisaan käsittelyyn. Ulosottolaitokselle lisätään miljoona euroa velallisten neuvonnan tehostamiseen. Näillä lisäyksillä voidaan kohdistaa tuomioistuinkäsittelyyn ja ylivelkaantuneiden neuvontaan yhteensä 50 henkilötyövuotta. Mitä useampi saa ensimmäistä kertaa ulosottoon joutuessa apua, ja saa hoidettua asiansa kuntoon, sitä enemmän vältetään ulosoton asiakkuuden kierrettä. Uusilla resursseilla luodaan asiantuntijaverkosto neuvontaan ulosottolaitokseen, ministeri Häkkänen. Häkkänen selvittää.

Mainos:

Toistaiseksi hallitus ei ole puuttunut esimerkiksi kohtuuttomiin perintäkuluihin, jotka hyvinkin usein nousevat moninkertaisiksi alkuperäiseen velkaan nähden. Vähävaraisia suomalaisia on joutunut ulosottokierteeseen käytännössä melkoisen mitättömistäkin summista, kuten terveyskeskusmaksuista (a' n. 10-20e) ja vuokrien tai sähkölaskujen muistutusmaksuista (a' n.5e).

Lähde: Oikeusministeriö

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2018/06/26/kansan-lama-syvenee-jatkuvasti-ulosotossa-olevien-maara-yli-tuplaantunut-vuodesta-2008/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pelle Peloton
Pelle Peloton
7

Sehän on suurin ongelma, että pikavippejä ilman takuita mainostetaan laajasti. Älykäskin mutta liian toiveikas menee vipuun ja ottaa pikavippiä velkaongelmaansa. Kierre on valmis, kun vipin joutuu maksamaan kaksikertaisena korkokiskurille. Tässäkään faktat eivät kokoomuksen hallitusherroja kiinnosta.

Eipä EU ottanut oppia Gaddafiltakaan, jonka systeemi lainasi kansalaisille rahaa 0 korolla ja perheen perustamiseen sai kymmeniä tuhansia eoroja. Gaddaf piti tappaa huonona mallina markkinataloudelle, jonka salasana on kapitalisti.

erkki helmimen
erkki helmimen
7

Onneks velat vanhenee ja yhteiskunta pitää siihen asti huolta…Perintätoimistokin laittoi kirjeen jossa riittäis 2000e 10000 euron sijasta eli 80% alennusta mut milläs maksat ja kesäkuussa vanhaks jolloin voisi ajatellä palkkatyötä aikaisintaan!

Röhkäle
Röhkäle
7

Perintäyhtiöt myyskentelevät velallisten pitkäaikaisia ulosottovelkoja toinen toisilleen ja näin velka saadaan aina uutena vireille. Velka ei siis pääse vanhenemaan. Vasta kuolema vapauttaa ulosottovelasta.

Jeppes
Jeppes
7

Usein vieläpä pikavippi-koronkiskontayhtiön ja perintä-koronkiskontayhtiön omistajat ovat samoja veroparatiiseissa piileskelijöitä…

Ihmisen halut
Ihmisen halut
7

Hallituksen apu ylivelkaantuneille on ”nopeammat perintotoimet”.

Voi käydä niin että ihminen putoaa ihan pelkkästään sattuman johdosta sellaiseen tilaan että talous menee kuralle. Usein siitä vielä noustaa mutta toinen pudostus pistää jo mielenkin matalaksi.

Todella usein kuitenkin syynä ovat ihmisen omat mielihalut ja tahto. Tahdotaan sitä ja tätä vaikka sitä ei oikeasti tarvita. Miksi toimeentulotuella asuvalla pitää olla kallis älypuhelin vaikka keskinopeuksisia tietokoneita saa tuttavapiiristä asioiden hoitamiseen. Tai miksi pitää lomamatkailla vaikka siihen ei oikeasti olisi varaa.

Maksuhäiriöt ovat kasvaneet sellaista 15%/vuosi tahtia jo useamman vuoden ajan. Vuodenvaihteessa tuleva pankkien peruskoron nosto ajaa aikaisempaa useamman taloudelliseen ahdinkoon. Ihmiset ovat ottaneet jopa 450 000e velkoja omakotitaloon. Siinä 2,5%-yksikön koronnousu tarkoittaa melkoista korkoa vuodessa. Mistä erotus otetaan?

Edessä on -90 luvun tapaan asuntojen hintojen romahtaminen puoleen. Toisaalta, en minä ostaisi niitä edes sillä puolella hintaa. Sivusilmällä olen kyllä katsellut isompaa kesämökkitonttia tai järvenrantamökkiä. Mutta vielä ei taida olla tarpeeksi huono aika. Antaahan ajan kulua.

juha.
juha.
7

2 miljoonaa euroa siihen, että velkaantunut on kusessa nopeammin. Niinpä. Kas kummaa kun edes 20 miljoonaa mestauksen nopeuttamiseen ja ”velkaneuvontaan” erään kokkare politikon twittiin ”että kun velat maksaa ajallaan ei perintäkuluja ja karhukirjeitä ei ilmaannu”, Sipilän hallituksen budjettiriihi on Spede Pasasen (1930-2001) 1960-luvun alussa radiossa pitämä hupailu ohjelma ”Ruljanssiriihi”, jossa Pertti Pasanen toi Suomeen Ameriikosta tutun greisihuumorin, joka oli nykyisen todellisuuden kaltainen perin nauruhermoja kutkuttava huumoripläjäys ilman alapäähuumoria muassaan eräänä suosituimpana hahmona Leo Jokelan ( 1927-1975) esittämä papukaija G. Pula-aho, jonka puhetyyli oli kovan T:n käyttö ja ylimielisen pirullinen suhtautuminen hänelle kysymyksiä esittävään Spedeen.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.