Mainos:

Maatalouteen etsitään vuorineuvoksen avulla kannattavuutta

Julkaistu 3.7.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Pääministeri Juha Sipilä sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kutsuivat ruokaketjun toimijoita Kesärantaan 19. kesäkuuta keskustelemaan maatalouden kannattavuuden parantamisesta. Tilaisuuden yhteydessä kerrottiin, että ministerit ovat kutsuneet vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi keinojen löytämiseksi. Tavoitteena on laatia lista toimenpiteistä, joilla maatalouden yrittäjätuloa parannetaan 500 miljoonalla eurolla.

Selvitystyö pyrkii kokoamaan laajasti suomalaisia toimijoita ratkaisemaan yhdessä pitkään jatkunutta vaikeaa haastetta. Jokaisella suomalaisella ja jokaisella viljelijällä on ministeriön mukaan arvokas näkemys maataloudesta. Kuuleminen toteutetaan avoimesti ja läpinäkyvästi verkkoalustalla.

”Hallitus on pannut toimeen useita keskeisiä, pitkäänkin odotettuja uudistuksia kannattavuuden parantamiseksi. Tästä huolimatta tavoitteisiin kannattavuuden parantamiseksi ei kuitenkaan ole päästy. Onkin hienoa, että Kesärannan tilaisuudessa vallitsi tosiasiat tunnustava ja ratkaisuhakuinen ilmapiiri. Nyt on yhdessä haettava kaikki keinot käyttöön maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Kuluttajien vankka tuki suomalaiselle ruuantuotannolle pitää saada näkyviin tilatasolle saakka,” ministeri Jari Leppä kertoo.

Selvitystyön avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja. Ne voivat koskea yksittäisten yritysten omaa toimintaa, olla poliittisia päätöksiä tai perinteiset toimialarajat ylittäviä laajoja yhteishankkeita. Viimeksi toukokuussa EU ilmoitti aikovansa vähentää maatalouden tukia ja siten epäterveet maataloustuotteiden markkinat jäävät aiempaa vähemmälle EU:n tarjoaman laastarin suhteen, joten tilanteen saatetaan odottaa huonontuvan entisestään.

Erillistä sidosryhmistä koostuvaa työryhmää ei perusteta

”Selvitystyön aikana tullaan sähköisen osallistamisen lisäksi järjestämään tapaamisia ja työpajoja keskeisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi tulemme ministerin kanssa jalkautumaan maakuntiin muutaman tilaisuuden muodossa,” selvityshenkilö Reijo Karhinen tietää kertoa.

Mainos:

”Tavoitteenamme on päästä suoraan vuoropuheluun erityisesti ammattiviljelijöiden, sekä muiden ruokaketjun tekijöiden kanssa,” hän jatkaa.

Selvitystyö tullaan käynnistämään laajalla sähköisellä kuulemisella, ja työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Esitettävien toimenpiteiden toteutusta on tarkoitus seurata säännöllisesti.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Asioille vaan pitää tehdä jotain
Asioille vaan pitää tehdä jotain
8

Ei sitä tarvitse etsiä, minä voin sen kertoa. Ihan yksinkertaisuudessaan se on niin että poistetaan matalouden tukiaiset kokonaan. Ja jokianen viljelijä hinnoittelee tuotteensa sillä tavalla että nykyhintoihin lisätään tukiaisten osuuus. Näin tukkukauppa joutuu ostamaan korkeammalla hinnalla jolloin ketkujen ja tukkujen aikaansaama oravanpyötä (myntihinta on halempi kuin tuotantohinta) saadaan rikottua.

Halutessaan maataloudet voisivat jo nyt rikkoa oravanpyörän harjoittamalla suoramyyntiä. Mutta kun tuotteiden myyntihinta toreilla on korkampi kuin kaupoissa niin tavara ei mene kaupaksi. Ja silloin sen hinta pitää laskea halvemmaksi kuin viereisessä marketissa ja taikatemppu on tehty. Esim. tukut ostavat perunaa 8c/kg. Jos sitä myy esim. 60c/kg saa moninkertaisen voiton ja hinta on halvempi kuin kaupoissa. Viljasta maksetaan 0.5-0.8c/kg. Jos Osttirolin myllyllä (maksaa 3700e) jauhaa sen jauhoksi ja pussittaa niin jauhatuskustannuksia kanssa sen hinnaksi tulee 1c/kg. Myyntihintana esim. 40c/kg sisältää hirvittävän katteen mutta on puolet halvempaa kuin kaupassa. jne jne jne. Meillä on kylässä kaksi liha-nautatilaa. Toinen myy lihaa keskihinnalla 7e/kg ja toinen 15e/kg. Hmm… arvatkaapas kummastako hetaan enemmän lihaa. Johan tuolla 15e/kg sitä saa kaupasta.

Tämä on monien asioiden summa.

Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
8

Hyvä ajatus!
Minä muistan vielä sellaisenkin ajan kun kaupat olivat asiakkaita varten.
Nythän asiakkaat ovat kauppaa varten.

A.K.U
A.K.U
8

Hmmm? Olisipa kiva tietää miten 7€/kg myyvä tila toimii. Veikkaan ettei lihaa saa tuolla hinnalla suoramyynti kelpoiseen muotoon. Taitaa perustua toiminta tukien varaan.
Lihoissa on myös laatu eroja ja laadun tuottaminen on kalliimpaa.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että ainoa tapa saada maatalous järkevään malliin olisi tukien lopettaminen,
mutta se pitäisi tehdä globaalisti. Suomesta loppuu maatalous ja elintarviketeollisuus, jos vain suomalaisilta
tuottajilta lopetetaan tuet.
Nuori tuottaja voi käsittääkseni saada navettainvestointiin 55% tukea, eikä se ilmeisesti silti kannata,
kun koko ajan luodaan kaikennäköisiä kriisitukia. Kertonee aika hyvin tukijärjestelmän toimivuudesta.

Kaikessa pitäisi palata pienempiin markkina-alueisiin ja olla tyytyväinen perus toimeentuloon.
Jatkuvan kasvun tavoittelu luo ylikansallisia hirviöitä kuten Monsato ja muut jotka sitten pystyvät
hallitsemaan rahoillaan kaikkea. Jatkuvan kasvun valinnut ostelee muilta maat ja sitten pankin orjana
painaa pitkää päivää ja siinä sivussa vielä elättää välillisin veroin työttömäksi jääneet naapurinsakin.

juha.
juha.
8

Ellei Vuorineuvos osaa lypsää kaikki on aivan turhaa. Mutta niinhän kaikki Juha Sipilän selvitysmiehet ovat. Niin, paitsi serkkupojat. Kuinka saada hymy Juha Sipilän kasvoille ja peuhaamaan kuin isännän/emännän tullessa kotiin? Sanomalla: Angela Merkel!

juha.
juha.
8

Korj: ”…peuhaamaan kuin KOIRAN isännän/emännän tullessa kotiin?”

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.