Tiedän, etteivät innokkaimmat länsikiimailijat ja Venäjä-vihaajat näe venäläis-diplomaatin karkoittamisessa samaa ongelmaa kuin minä, mutta sepä se erottaakin yllä mainitut ja realistisesti venäjään suhtautuvat toisistaan. Melkoisen korkeidenkin valtiomiesten toimesta on joskus todettu, ettei Suomi voi noudattaa Venäjän kohdalla samanlaista politiikkaa kuin esimerkiksi Saksa.
Yhteinen rajamme ja Suomen hyvien Venäjä-suhteiden välttämättömyys maallemme tekee siitä mahdotonta. Tai no, ei tietenkään mahdotonta, mutta äärimmäisen typerää. EU kriitikoiden toimesta on toteen näytetty, ettei Suomi tarvitse unionia mutta Suomi tarvitsee kauppakumppaneita. Sen lisäksi Suomi tarvitsee takuut rauhasta ja tämä tarkoittaa hyvien välien säilyttämistä Venäjään.
EU on ystävineen lähtenyt pakotteiden tielle jo Ukrainan vuoksi, joka on minun nähdäkseni tärkeimmiltä osin loppuunkäsitelty asia. Venäjä on ilmoittanut, ettei se aio luopua saamistaan alueista eikä lännellä tai kenelläkään muullakaan ole syytä epäillä, etteikö se pitäisi päätöksestään kiinni. Ottaen huomioon venäläisen luonteenlaadun ja perinteet valtion johtamismetodeissa, ei minkäänlaisia myönnytyksiä ole tiedossa. Ei ainakaan, ellei läntinen hölmöläisten kerho ole valmis antamaan jotakin tilalle, jotakin sellaista, että Venäjä voisi kokea voittavansa kaupassa. Tätäkään ei ole näköpiirissä, vaan pakotteiden, munanmittailun ja diplomaattisen vittuilun aika tulee jatkumaan... Jätän tähän kohtaan kysymyksen: Mitä tällaisella politiikalla on yleisesti ottaen saavutettu? Pahimmillaan tilanne tulee jäätymään ja kylmä sota 2.0 alkaa toden teolla. Siitä ei sitten enää olekaan pitkä matka fyysiseen konfliktiin suurvaltojen ja Euroopan Unionin välillä. Tahtoisin muistuttaa, että Suomi on jo puolensa valinnut, valitettavasti. Mihin jäi puolueettomuus? Mihin jäi sotilaallinen liittoutumattomuus?
Kuten Venäjän tuoreeltaan uudelle kaudelle valittu presidentti, myös minä ja monet samaa mieltä kanssani olevat tahtoisimme nähdä todisteet ja Venäjän syyllisyydestä Skripalin ja tämän tyttären myrkyttämiseen. Sellaisia ei olla esitetty, ei ainoatakaan. Suurimpana julkisuuteen annettuna todisteena on pidetty Skripalin anteeksipyyntökirjettä Putinille ja sitä, että käytetty myrkky "Novichok" on kehitetty Neuvostoliitto-vainaassa... Yhdessäkään tuomioistuimessa tämä ei todistaisi yhtään mitään ja siksi Yhdysvallat ja Euroopan unioni eivät jääkkään odottamaan, että jokin oikeusistuin ottaisi asian käsiteltäväkseen, vaan antaa tuomionsa jo etukäteen "koska tuntuu siltä että Venäläiset tekivät sen".
Vaikka varsinaisia todisteita ei ollakaan esitetty ja Venäjä on ilmoittanut, ettei sillä ole osaa eikä arpaa myrkytyksessä, Suomi on liittynyt tuomitsijoiden joukkoon ja ottaa paikkansa "teloitusrivistössä". Tämänkertainen typeryys on mielestäni viimeisin esimerkki siitä, kuinka johtajiemme politiikka ampuu maata, kansaa ja valtiota itseään jalkaan. Me elämme ärhäkän karhun naapurissa joten luoti jalassa voi olla melkoisen kohtalokas... Kansa ei tätä petturuutta näe, vaan se nielee sinisilmäisesti valtamedian kertoman tilannekuvan, jossa Suomi "taistelee oikeuden puolustajien eturivissä, EU:n sinikultainen haarniska päällä, Venäjän hirmuvaltaa vastaan".
Sanon nyt ääneen sen, mitä monikaan "poliitikko" ei ääneen sano (lainausmerkit siksi, että kuntapoliitikkoja ei yleisesti ottaen pidetä oikeina poliitikkoina): Minun mielestäni Putin johtaa maataan siten, miten valtiota, erityisesti suurvaltaa tuleekin johtaa: isänmaan etu edellä. En toimisi hänen sijassaan kovinkaan eri tavoin, kenties olisin vieläkin jyrkempi. Suomea taas johdetaan niinkuin meillä ei itsenäisyyttä enää olisikaan ja niinhän se taitaa ollakin. Me olemme EU:n ja pankkiirieliitin sätkynukke ja "valtiollamme" on rajat vain siksi, että EU saataisiin näyttämään oikealta liittovaltiolta, eikä kapitalistiselta diktatuurilta joka se todellisuudessa on ja siksi, että naiivi kansa voi löyhästi perustella itselleen harhaluulon siitä, että Suomi on yhä itsenäinen, suvereeni kansallisvaltio.
Miksi Oy Suomi Ab:n johtohenkilöt tekevät tämän kerta toisensa jälkeen? Miksi valtiovalta tekee tietoisesti ratkaisuja, joista ei voi seurata mitään hyvää valtiolle tai kansalle? Miksei kukaan kritisoi näitä ratkaisuja ääneen? Miksi ME annamme tämän jatkua? Noh... Näitä kysymyksiä olen kirjoituksissani esittänyt usein, eikä tästä meuhkaamisesta mitään hyötyä ole ainakaan tähän mennessä ollut joten antaapi olla... Mutta vaikka aina löytyy niitä vajaamielisiä ja sokeita idealisteja jotka ovat nykyistä järjestelmää ja toimintatapoja puolustelemassa, tosiasia on se, ettei tämä voi kauaa jatkua näin. Me tarvitsemme itänaapuriamme mutta he eivät tarvitse meitä. Meillä ei ole juurikaan taloudellisia tai sotilaallisia neuvotteluvaltteja siihen suuntaan ja mitä tiukemmaksi nukkemestarin narujen annetaan käydä, sitä vähäisemmiksi neuvotteluvalttimme käyvät. Emme ole kovinkaan kaukana siitä, että Venäjä laskeemeidät vihamieliseksi valtioksi. Meillä on historiallisia vertailukohtia siitä, millaiseen tilanteeseen Suomi joutuu jos näin pääsee käymään.
Lopuksi tahtoisin huomauttaa, että valtiovalta menestyksekkäästi sivuuttaa todelliset uhat kuten esimerkiksi kulttuurimarxismin nousun, terrorismin ja potentiaalisen islamistisen kulttuurivallankumouksen, mutta rakentelee kuitenkin olkiukkoja Venäjän vaarallisuudesta.
Katso myös:
