Mainos:

Kunnat varautuvat väestön ikääntymiseen

Julkaistu 12.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Yli 75-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan useissa kunnissa vuoteen 2030 mennessä.

Kunnilla on keskeinen rooli, kun väestön ikääntymiseen varaudutaan paikallistasolla. Ympäristöministeriön koordinoiman Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 ja kuntien yhteisessä kehittämishankkeessa luotiin ennakointimalli ikääntyneiden asumistarpeisiin varautumiseksi.

Kunnilla on laajat mahdollisuudet varautua ikääntyneiden asumistarpeisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keinoja on tarpeen pohtia useista eri näkökulmista.

”Kunnat ovat avainasemassa ikääntyneen väestön asuinolojen parantamisessa. Monenlaisia keinoja pitää vain osata hyödyntää. Hankkeessa tuotettu ennakointimalli on yksi esimerkki kokonaisvaltaisempaan tarpeiden ja toimenpiteiden tarkasteluun”, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä.

Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakoinnin ja varautumisen malli sisältää neljä vaihetta: väestön ikääntymisen ennakoinnin, asumistarpeiden ennakoinnin, rakentamis- ja muutostarpeisiin varautumisen sekä toimenpiteisiin varautumisen. Ennakointia ja varautumista tulee tehdä nykyiset ja myöhemmin ikääntyvät huomioiden, siksi kunnilla tulee olla käsitys väestön ikääntymisestä ainakin seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkastelumallia voidaan soveltaa kuntien ja maakunnan asunto- ja ikääntymispoliittisten strategioiden valmisteluun, mutta myös asuinaluekohtaisesti.

Mainos:

Tuloksia sovelletaan jo käytäntöön

Tarkastelussa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistoja, kansallisia tilastoja sekä viidessä kunnassa toteutettuja kyselyitä ja osallistavia työpajoja. Työpajoissa käsiteltiin kyselyillä kartoitettuja ikääntyneiden tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia kuntien asumisen, kaavoituksen ja sosiaali- ja terveysalan vastuuhenkilöiden kanssa.  Mukaan osallistui myös rakennuttajien ja vanhusneuvoston kaltaisia sidosryhmiä.

Hankkeessa luotiin kuntakohtaiset ennakoinnin ja varautumisen toimenpiteet. Ne voivat liittyä esimerkiksi asuinaluekehittämiseen, mikä pitää sisällään kuntien ja kolmannen sektorin tilojen hyödyntämisen. Toimenpiteet koskevat myös ikääntyneiden neuvontaa ja tiedottamista asumiseen liittyvissä kysymyksissä, tavoitteena esimerkiksi korjausavustusten parempi hyödyntäminen. Tärkeää on ikääntyneiden tarpeiden huomiointi kuntien tontti- ja kaavoituspolitiikassa, vaikkapa tontinluovutuskäytännöissä korostamalla esteettömyyden merkitystä.

Työpajoissa keskusteltiin lisäksi palvelujen saavutettavuudesta, ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämisestä ja yhteisöllisyydestä, ja ideoitiin erilaisia ratkaisuja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Tärkeää on myös vapaaehtoisten ja naapuriavun aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen.

”Vaasalle tämä ennakointityö tuli sopivasti. Kyselyllä ja työpajoissa saatiin arvokasta tietoa ikäihmisten asumistoiveista ja -tarpeista. Sitä hyödynnetään Ravilaakson ikäystävällisen asuinalueen ja sinne tulevan ikäihmisille suunnatun yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelussa. Hankkeen innoittamana Vaasan kaupunki sai lisää virtaa ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi- ja varautumistyöhön”, sanoo asuntopäällikkö Jonas Nylén Vaasan kaupungilta.

Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sinäkin kuolet
Sinäkin kuolet
8 years ago

Väittäisiin että suhtautuminen on jälleen kerran väärä. Meillä on nyt suuret ikäluokat yli 75 vuotiaita. ja seuraavan muutaman vuoden aikana, kaikki suuret ikäluokat ovat yli 75 vuotiaita. No, kun tiedetään että tämä on jo neljäs vuosi kun suomalaisten kappalemäärä pienenee, niin mitä siitä voidaan olettaa? Se että suuria ikäluokkia ja heidän vanhempiaan kuolee enemmän kuin uusia lapsia syntyy. Ja koska trendi HPV-rokotteiden steriloivasta vaikutuksestakin johtuen ja nuorten naisten urakuvitelmista johtuen pysyy samanlaisena, Kansakunnan määrä vähenee.

Meitä on vuonna 2025 3.9 miljoonaa suomalaista!

Miksi sitten yli 75 vuotiaita ei ole tuolloin kaksinkertaista määrää nykyiseen nähden? Siksi että suuret ikäluokat, ns. keskikalja- ja huumeikäluokat ovat myrkyttäneet elimistöään ja syöneet paljon epäterveelisemmin kuin heidän vanhempansa. He ovat myös olleet itsekkäämpiä ja siksi liikkuneet vähemmän.He ovat matkustelleet lentokoneilla enemmän (rasittaa verisuonistoja) ja syövät enemmän pillereitä kuin sumalaiset koskaan. Muistan kuinka jo heidä iässään, 30v. vertailtiin sitä kuka syö ja minkäkinlaisia pillereitä. heidän elimistönsä ei useinkaan ole terveellä pohjalla. Hyvänä seurattavana esimerkkinä omat vanhempani jotka eivät enää juuri pysty kävelemään ja joille kauppakassin nosto vaatii harkintaa sekä kaksi kättä. Jäykkiä ihmisiä joilla ei ole tasapainoa eikä lihaksia. Mutta tupakkaa poltetaan joka päivä. Ja mustaa kahvia juodaan sekä munkkipossua syödään.

Minä väitän että parin vuoden jälkeen alkaa yli 75 vuotiaiden määrä vähentyä merkittävästi niin että vuonna 2025 heitä on saman verran kuin nyt. Ja vuonna 2030 ja vähemmän kuin nyt. Tilanne on sikäli sukkela koska suomalaisia on vuonna 2030 noin 3.7 miljoonaa. Jollei syntyvyys jostain ihmeen ja kumman syystä parane. Ja toisaalta, paraneehan se kun suurilta ikäluokilta vapautuu perintöjä. Ihmiset jotka eivät muuten lisäännyt, lisääntyvät kun taloudellinen tilanne on vakaa. Mutta käykö siinä niin vai laitetaanko nekin rahat mnikansallisten yhtiöiden lomamatkoihin? Aika näyttää. Näyttää myös sen, onko kukaan sitten hautaan laittamassa.

Anonyymi
Anonyymi
8 years ago

Suurten ikäluokkien lapset alkavat olla siinä iässä jo, etteivät enää lisäänny. Jokunen aika sitten kuulin radiosta uutisen, että nykyiset kolme-nelikymppiset tulevat elämään lyhyemmän elämän kuin edellinen ikäluokka; liikkumattomuus ja lihavuus tulee sydän-, verenkierto- ja tukielinsairauksineen viemään heidät aikaisemmin pois työelämästä ja aikaisemmin hautaan. Itse olen täyttänyt jo 70, enkä syö ensimmäistäkään lääkettä ja melkein kaikki ystäväpiirissäni ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka auttavat jälkikasvuaan melkein viikottain tai päivittäin, harrastavat ja liikkuvat. Ne tupakoivat ja viinan kanssa läträäjät ovat jo poistuneet keskuudestamme. Totuushan on tietenkin se, että meitä on joka lähtöön, ihan joka ikäluokassa.

huugo
huugo
8 years ago

Itse varaudun omaan ikääntymiseen ja vanhuuden vaivoihin isoreikäisellä mutkalla. Kerrasta huolet ja vaivat pois. Talitintitkin saavat osansa kuusen oksilta, njam, najm.

Emppu Vuori
Emppu Vuori
8 years ago

Nyt päättäjä reagoivat kun ongelma on käsissä. Eivät uskaltaneet reagoida silloin vuosikymmeniä sitten kun tulevaisuuden väestörakenteen ongelmat oli tiedossa.

Suomen poliittinen johto on paniikissa koska Suomen väestörakenne painottuu jo nyt liikaa ja tulevaisuudessa vielä enemmän eläkkeellä oleviin…

Paniikissa oleva Suomen poliittinen johto on yrittänyt korjata tätä vinoutunutta tilannetta rahtaamalla ”matuja” maahamme!

Paniikissa tehty ”matujen” rahtaaminen on vain pahentanut tilannetta koska suurelta osin tänne tulleet/tuodut matut ovat vain maallemme haitallista väkeä. Paniikissa oleva Suomen poliittinen johto ei vaan tätä uskalla tunnustaa!

Matut varsinkin vääränlaiset matut eivät ole ratkaisu väestörakenne ongelmaan, vaan pikemminkin ongelman pahentamista!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.