Mainos:

SAK:n Eloranta: Aktiivimalli nöyryyttää työnhakijoita ja ennen kaikkea hallitusta itseään

Julkaistu 6.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa työttömyysturvaa leikkaavan aktiivimallin heikentäneen luottamusta hallitusta kohtaan sopijakumppanina.

– On vaivaannuttavaa katsoa hallituspuolueiden kansanedustajien kiemurtelua työntekijöiden perustellun suuttumuksen edessä. "Kansalaisten palaute on otettava todesta" -tyyppiset lausunnot ovat tyhjää puhetta.

Eloranta ihmettelee, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät ottaneet palautetta tosissaan ennen aktiivimallia koskevan lain säätämistä.

– SAK ei osallistunut aktiivimallin valmisteluun, mutta kerroimme useaan otteesen hallitukselle ja mallia valmistelleille virkamiehille sen ongelmista. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota aktiivimallin puutteisiin. Jos palautetta ei kuunneltu valmisteluvaiheessa, kuinka se nyt yhtäkkiä otettaisiin todesta hallituspuolueiden keskuudessa?

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja muistuttaa hallituksen leikanneen työttömyysturvaa jo viime vuoden alussa. Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen 100 päivällä ja muut heikennykset leikkasivat turvaa yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla.

Mainos:

Kilpailukykysopimuksen osana hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa, ettei työttömyysturvaan tehdä uusia heikennyksiä.

– Aktiivimallin voimaan saattamisella hallitus rikkoi kilpailukykysopimusta. Kaiken lisäksi hallitus on kaikessa hiljaisuudessa valmistelemassa aktiivimalli kakkosta, joka toisi työttömille uusia karenssiautomaatteja, Jarkko Eloranta toteaa.

Työttömiä uhkaa jo nyt toistakymmentä turvaa leikkavaa karenssia. Hallituksen valmistelema kakkosmalli toisi erikseen seurattavaksi työttömän omatoimisen työnhaun karenssin uhalla ja kasvattaisi entisestään työttömän hallinnollista taakkaa.

– On käsittämätöntä, että hallitus haluaa lisätä työttömien kohtaamaa byrokratiaa. Me olemme esittäneet sen sijaan karenssien yksinkertaistamista, työllistymispalvelujen lisäämistä, työttömän opiskelumahdollisuuksien parantamista ja sovitellun päivärahan kehittämistä töiden vastaanottamisen helpottamiseksi, Eloranta sanoo.

Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo yli 105 000 kannattajaa.

SAK:n hallitus käsittelee aktiivimallia maanantaina 15. tammikuuta.

Lähde: SAK

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/20/nakokulma-aktiivimalli-kun-tyottomilta-viedaan-ihmisarvon-rippeetkin/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Kyse on luonnostaan Sipilän nukkehallituksen ”arvopohjasta”, jota voi nimittää tuon retkueen yleislinjaksi asiassa kuin asiassa. Eli kaikki ne päätökset ratkuttomuuksissaan, joita ei yksikään vastuullinen ja kansakunnastaan huoltapitävää normihallitusta ei ikinä tekisi. Ei edes ympäripäissään.

Valkoinen hetero
8 years ago

Juha. Mutta kun ne ruskeat kirjekuoret ja maan tapa…

huugo
huugo
8 years ago

Milloinkahan jollain naksahtaa päässä oikein kunnolla. Veikkaan että turvamieskaartia on lisätty niin etteivät menen edes paskalle ettei joku kyttää oven takana.

wurther
wurther
8 years ago

Kun nyt ollaan hehkutettu ”Tanskan mallin autuutta” niin voi kysyä, miksi tästä Tanskan mallista on otettu vain sanktioinnit, mutta ei mitään hyötyjä tai mahdollisuuksia? Erilaisia koulutus- ja oppisopimusmahdollisuuksia niitä haluaville tarvitaan PALJON enemmän hallinnollisesti vapaalla tavalla.

Tämä 5% leikkaus on juuri sitä: vain yksinkertainen leikkaus joka johtaa siihen, että enemmän työttömiä alkaa jahtaamaan samaa vähäistä koulutustarjontaa pelkästään sen välttämisen takia, ja ne jotka haluavat kouluttaa itsensä todellisuudessa jäävät todennäköisemmin rannalle.

Jos tehdään sanktiointeja niin olisi parempi tarjota samalla oikeita mahdollisuuksia kouluttautumiselle. Jos ei halua tarttua niihin, sen jälkeen sapiskaa. Kaiken lisäksi samaan aikaan alle 70äo työvoiman rahtaaminen matalapalkka-aloille on täysin päätöntä touhua, joka monimoninkertaisesti syö säästöt mistään mahdollisesta työttömyysturvan leikkauksesta.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.