Laura Huhtasaari vastaa plagiointisyytöksiin: Mustamaalaaminen menossa

Julkaistu 3.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Eri medioissa on tänään uutisoitu siitä, että perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren kampanjamateriaalien Suomi takaisin -tekstin ja logojen visuaalinen ilme olisi kopio Suomi100-kampanjasta. Jo aiemmin perussuomalaisten "työmies" Matti Putkonen kiisti plagiointiväitteet, ja nyt myös Huhtasaari itse on ottanut asiaan kantaa Facebook-sivullaan.

Huhtasaari kirjoittaa:

"Mustamaalaaminen menossa.

Älkää nyt hyvät ihmiset olko naurettavia. Kampanjani päälogo on leveä ja siinä on koko nimeni.

Suomi tai sinivalkoisuus ei lähtökohtaisesti voi olla minkäänlaisella tekijänoikeudella suojattu. Tekstin sijoittaminen neliön sisään ei ole niin mullistava idea, että sen vuoksi kaikkien pitäisi nyt välttää neliötä.

Ei tässä mitään uutta ole. Eduskuntavaaleissa PS:n vaalimainoksessa oli näkyvästi lapsia. Joku valitti tästä eettiseen neuvostoon. Kohta huomattiin, että lapsia oli muidenkin mainoksissa.

Matti Vanhasella on sivuillaan Warhol-teeman mukaista mainontaa. Onko sekin nyt sitten muka plagiaatti?"

Lähde: Facebook

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jeppes
Jeppes
8

Tyypillistä paskemmiston likaista peliä, paskemmistomedia suorittajana. Valtavalhemedia on jo valmiiksi kauhuissaan siitä että ”gallupit” eivät pidä paikkansa ja se tulee paljastumaan.

huugo
huugo
8

Niinistön tukiporukalla johon iltapäivä paskajulkaisut kuuluvat on paniikki päällä.

juha.
juha.
8

Jos jotain kiinnostaa voin näin ”fossiilina” – en kuitenkaa tuolloin vielä ajassa oleena – kertoa, että vuoden 1956 Presidentinvaalit olivat varsinaiset loanheitto -vaalit. Tuolloinhan tuolloiseen Maalaisliittoon kuulunut Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) valittiin ensimmäisen kerran Suomen Tasavallan presidentiksi vain yhden äänen enemmistöllä, jonka antajaa mysteerinä pidettiin lähes ikuisuuskysymyksenä sen selvittämisenä kuka hän oikein itseasiassa oli. Kekkonen oli läpeensä vihattu mies vähän samaan malliin kuten Paavo Väyrynenkin on ollut ja on. Lyhyesti sanottuna näihin kahteen mahtuvatkin kaikki pahuuden elementit ja pullokorkkimaiset kieroudet joita yhteen ihmiseen vain saadaan suinkin sopimaan. Persujen Laura Huhtasaari tulee kokemaan kaiken mahdollisen paskan mitä vain voidaan kuvitella, vaikka ilman vähättelyä jo äitinä ja naisena voidaan pitää mitä parhainpana esimerkkinä perikunnollisesta naapurintytöstä, josta jokaisen kylän äidit näkevät unta omien poikiensa ohella siitä, että tuo ”saaliin voisi saada nimenomaan oman pojan kainaloon ja uudeksi emännäksi taloon.
Jo äärimmäisen raukkamainen ja Suomen henkisen sekä käytöksellisen tilan jälleen alempaan alennuksen tilaan vienyt Laura Huhtasaaren kotitalon ikkunoiden särkeminen jouluna sillä aikaa kun sen omistajat olivat matkoilla. Mutta toisaalta tämä vain oli luonnoton jatkumo sille, mitä erinäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat kohdanneet omien autojensa polttamisena ja heidän järjestämien tilaisuuksien sabotoimisena niiden taholta, joiden mielestä poliittiselta katsantokannasta katsottuna on ”väärin” eli ”rasistista” tai jopa edes ”kansallismielistä” Suomen itsenäisyyspäivään kuuluvien jokaiselle tavalliselle suomalaiselle tärkeiden pyhien arvojen kunnioittamista vielä elossa ja jo kuolleiden polvien tekemälle työlle ja sankarivainajille, jotka antoivat henkensä isänmaansa ja tulevien polvien puolesta ajassa ja paikassa, josta nykyiset räkänokkaiset maailmanparantajat eivät edes kykene kuvittemaan ja jos he sen pystyisivät tekemään. He menettäisivät järkensä jo toisen kerran alta aikayksikön, sillä niin kaukana on se yltäkyltäisyys ja äidin pehmoinen syli, joka on tuudittanut pojastaan kelvottoman ja kunnottoman parasiitin, joka ei tajua eikä omaa kykyä käyttää elämäänsä mihinkään muuhun kuin ilkivaltaan ja väkivaltaan purkamaan sokeaa vihaansa kaikkea vastaan, joka liikkuu tai on liikkumatta.

Persu
Persu
8

Itse huomasin jo monta päivää sitten, että visuaalinen ilme on tosiaan kopio ihan kirjasintyyppejä myöten, mutta mitä sitten? Mainostoimisto siitä on vastuussa, ei Laura, ja ei kai Suomi 100-kampanjamateriaali niin pyhää ole etteikö sitä saisi matkia?

Partalainen.
Partalainen.
8

Oletpa selvän näkijä. Onhan siinä yksi sama sana, mutta eri fontti ja väri. Ei tuota voi sekoittaa muuten kun mielikuvituksessa.

Tommy
Tommy
8

Joku pelkää…Ensin ikkunat,nyt tämä p*skajuttu…Uurnilla tavataan 😉 #5

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu eilen 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.