Näin työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään – Katso aktiivimallin ehdot

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Työttömyysturvan aktiivimalli tulee voimaan 1. tammikuuta 2018. Tasavallan presidentti vahvisti lain 28. joulukuuta. Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähentyy muutoksen myötä 7 päivästä 5 päivään. Omavastuuosuutta lisätään työttömyyden ajalle työttömyyden kestäessä yli 65 työttömyysetuuden maksupäivää.

Mallissa aktiivisuutta tarkastellaan 1.1.2018 alkaen 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Tämä vastaa noin kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Koska aktiivisuuden tarkastelu alkaa 1.1.2018, ensimmäisen kerran aktiivimalli voi vaikuttaa työttömyysetuuden määrään 2.4.2018 alkaen. Työttömyysetuus pysyy normaalina, jos työnhakija:

1) on työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Työssäoloehto kertyy, kun henkilö on palkkatyössä kalenteriviikon aikana vähintään 18 tuntia, ja työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Aktiivimallissa riittää, että nämä mainitut 18 tuntia kertyvät koko 65 maksupäivän aikana. Joillakin aloilla riittää pienempi tuntimäärä (opetustyö oppilaitoksessa) tai työssäoloehto kertyy palkkatulon perusteella (luovien ja esityksellisten alojen työsuhteet).

Aktiivimallissa palkkatyön vaadittu tuntimäärä voi kertyä esimerkiksi työskentelemällä 3 peräkkäisenä päivänä 6 tuntia kunakin, tai kahtena peräkkäisenä päivänä 9 tuntia kumpanakin. Tunnit voivat kertyä myös esimerkiksi niin, että 65 maksupäivän ensimmäisenä päivänä työtä on 9 tuntia ja viimeisenä jälleen 9 tuntia. Tuntimäärä voi kertyä myös työskentelemällä muutama tunti jokaisena kalenteriviikkona niin, että tunteja 65 maksupäivän aikana kertyy yhteensä vähintään 18. Työtunnit voivat kertyä joko yhden työnantajan tai usean työnantajan palveluksessa. Viikonloppuisin tehty työ huomioidaan myös aktiivimallissa, tai

2) on ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta. Aktiivimallissa tämä tarkoittaa vuonna 2018 sitä, että jos yritystoiminnasta ansaitaan 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana vähintään 241,04 euroa, aktiivisuus täyttyy, tai

3) on viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Työllistymistä edistävistä palveluista sovitaan TE-toimiston kanssa, ja niitä ovat muun maussa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Tietoa työllistymistä edistävistä palveluista ja niihin hakeutumisesta saat TE-toimistosta. Tietoa löydät myös oheisen linkin kautta. Avautuvan sivun oikeassa reunassa on erillinen linkki kustakin palvelusta kertovalle sivulle, tai

4) on viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa. Tällaisen toiminnan on oltava verrattavissa kohdassa 3 kuvattuihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjaus sekä työhönvalmennus, tai

5) on viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta. Näistä toimista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa työttömyysturvalain täytäntöönpanosta. Kyse on rekrytointikokeilusta taikka rekrytointikoulutuksesta, jonka ajalta henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta.

Jos aktiivisuutta on riittävästi, etuuden maksaminen jatkuu kuten aiemminkin. Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Taloudellinen vaikutus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Vähennys tehdään sekä ansiopäivärahasta, työmarkkinatuesta että peruspäivärahasta.

Työttömyysturvan vähennys on aina 4,65 prosenttia, vaikka aktiivisuus jäisi toistuvasti täyttämättä. Leikkaus ei siis kertaudu.

Mallin tavoitteena on kannustaa lyhyidenkin sijaisuuksien tai määräaikaistöiden vastaanottamiseen ja näin ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja lisätä työllisyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla on kuvattu työttömyysturvan aktiivimallia.

Suurempi versio kuvasta (PDF)

Työttömyysetuuden sovittelu tukee työllistyjää

Kun henkilö työllistyy ja osoittaa aktiivisuutta, hän voi saada työttömyyskassasta tai Kelalta työttömyysetuutensa soviteltuna. Etuuden sovittelussa tuloja koskee 300 euron suojaosa. Henkilö voi kuukaudessa ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa. Tämän suojaosan ylittävistä tuloista 50% sovitetaan yhteen työttömyysetuuden kanssa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön ja Kelan sivuilta löytyy laskuri, joissa voi tutustua siihen miten ansio vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön laskuri

Kelan laskuri

Taustaksi

Työttömyysturvan aktiivimalli on osa hallituksen työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisen kärkihanketta. Se perustuu syksyllä 2016 kokoontuneen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän valmistelemaan malliin.

Lyhyesti

Aktiivimalli omavastuupäivin 1.1.2018 alkaen

  • Mitä?

Työttömyysetuuden tason säilyttäminen edellyttää palkkatyön tekemistä, yritystoiminnasta tulon saantia tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumista. Kokonaan työtön, joka ei myöskään osallistu työllistymistä edistävään palveluun, saa jatkossa työttömyysetuutensa 4,65 prosentilla alennettuna.

  • Miksi?

Muutoksen tavoite on lisätä työllisyyttä ja kannustaa työttömyysetuuden saajia aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden ajan.

  • Milloin?

Kun työttömyys uhkaa pitkittyä. Ensimmäisen 65 maksupäivän ajan etuus maksetaan normaalin suuruisena. Tällä jaksolla seurataan ensimmäisen kerran työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta. Jos jaksolla on riittävä määrä esimerkiksi palkkatyötä, etuus maksetaan myös seuraavalta 65 maksupäivältä normaalin suuruisena. Jos aktiivisuutta ei jaksolta löydy, etuutta alennetaan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Ensimmäinen jakso, jolloin aktiivisuutta tarkastellaan, on 1.1. - 31.3.2018.

  • Muuta

Aktiivimallia ei sovelleta työttömyysetuuden saajaan, joka työttömyysetuutta saadessaan saa samaan aikaan etuutta työkyvyttömyyden taikka vamman vuoksi. Tällaisia etuuksia, joiden perusteella aktiivimallia ei työttömyysetuuden saajaan sovelleta, ovat esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, tapaturma- tai työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella sekä vammaistuki. Aktiivimalli ei koske myöskään omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on eläkeyhtiössä tai -laitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.

Lähde: STM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/20/nakokulma-aktiivimalli-kun-tyottomilta-viedaan-ihmisarvon-rippeetkin/

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Helvetin idiootit tässäkin asiassa. Oikeesti korkeakoulutetulla esim. DI tai KTM voi mennä vuosi parikin uuden työn löytämisessä vaikka kuinka yrittäisi.

Lisäksi aikaansa voi käyttää hyödyllisesti päivittäiseen urheiluun yms mikä on paljon parempaa työllistymisen kannalta kuin nuo työkkärin turhat paskakurssit tai pakkotyövelvoitteet.

Itse jos joudun työttömäksi ja moisiin kokeiluihin tai kursseille käyttäydyn epäkohteliaasti työkkärin henkilökuntaa kohtaan (sillä mitäs tekevät moista myyrän työtä:) ja jos olen jossain palkattomassa työssä teen työni tietysti huonosti. Toki siinä pitää olla silmää, ettei jää kii ja sit taas karenssii.

Pekka
Pekka
8

Ole erinomainen. Se korkeemmalla kuin viranomainen ja lainoja ei tarvi maksaa pois. Googleta. Suomella on yli 100 miljardia velkaa jota ei tarvi maksaa pois.

Pekka
Pekka
8

Ei tarvi maksaa vuokraakaan

Kaleeriorja
Kaleeriorja
8

Huvittavaa ja täysin perustuslain vastaista, viisi hakee töitä samaan paikkaan ja yksi valitaan töihin, neljälle muulle tulee kyykytyslaki päälle kun ei tullut valituksi.

Kaleeriorja
Kaleeriorja
8

Sauli puree ruokkivaa kättä kun oli Hurstin köyhien ja työttömien jouluaterialla. Presidenttinä hän olisi voinut jättää hyväksymättä kyykytyslain ja palauttaa takain eduskuntaan, ilmeisesti ei ymmärtänyt tämän vaikuttavan myös presidentin vaaleihin ja kuka tuollaista enää äänestää, joka kurituslakeja jakelee?

huugo
huugo
8

Olisi kannattanut hurstin viedä tyhjä lautanen salen eteen ja sanoa, syö mahasi täyteen.

Ansaitulle isyyslomalle
Ansaitulle isyyslomalle
8

Presidentti allekirjoitti lain vaikka se tulee heti uudelleenkäsiteltäväksi kansalaisaloitteen takia? Viisas mies olisi pitänyt kynää vielä hetken penaalissa ja odottanut tuon eduskuntakäsittelyn, mutta ehkä nyt ei ollut terävin kynä penaalissa.

Juuda
Juuda
8

Ei kun joka aamu täyttämään TE-keskuksen tilat ja yhdessä huudetaan kuten sata vuotta sitten:

TYÖTÄ ja LEIPÄÄ! TAPPAKAA, SAATANAT, VAIKKA AMPUMALLA, MUTTA ÄLKÄÄ NÄLKÄÄN!

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu eilen 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.