Mainos:

STM: Suomalaisten osallisuuteen vaikutetaan ruoka-apua tehokkaammin varmistamalla yhteiskunnan rakenteiden toimivuus

Julkaistu 21.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Ihmisten osallisuutta edistetään ja syrjäytymistä ehkäistään parhaiten varmistamalla, että yhteiskuntamme rakenteet ovat kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toivoo, että tämä kokonaisvaltainen näkemys ihmisten hyvinvointiin otettaisiin huomioon parhaillaan julkisuudessa käydyssä keskustelussa ruoka-avusta.

Ruoka-avun sijaan on tärkeää tavoitella kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti parannuksia ja tukea ihmisten arkielämään. Tätä työtä tehdään hyvällä sosiaalipolitiikalla, jonka lainsäädännöstä ministeriö vastaa. Käytännön työssä asiakkaiden tarpeita vastaavat sosiaalipalvelut ja viranomaisten työtä tukeva järjestötyö ovat avainasemassa.

Ruoka-apu on kansalaistoimintaa

Hyvinvointivaltion rakentamisen keskeisenä ajatuksena ja saavutuksena on jo vuosikymmenien ajan ollut päästä eroon köyhäinavusta. Perinteistä köyhäinapua muistuttavat leipäjonot palasivat Suomeen 1990-luvun laman ja eurooppalaisen köyhyyspolitiikan ja EU:n elintarviketuen myötä. Ruoka-apu ei ole osa suomalaista sosiaaliturvaa vaan se perustuu kansalaistoimintaan. Suomalaisen ruoka-avun toteuttamisessa on mukana yli 400 kolmannen sektorin toimijaa, jotka jakavat pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppojen ylijäämäruokaa.

STM korostaa, että vähävaraisten ja köyhien ihmisten elämäntilanteen parantamiseen tarvitaan muutakin kuin ruoka-apua tai jonkin sosiaaliturvaetuuden korotusta. Monet ruoka-avun varassa olevat ihmiset tarvitsevat apua sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiinsa, kuten masentuneisuuteen, päihdeongelmiin tai heikkoon fyysiseen terveydentilaan, ylivelkaantumiseen tai yksinäisyyteen. Lähes neljännes ruoka-avussa käyvistä kokee itsensä yksinäiseksi, kun koko väestössä yksinäisyydestä kärsii vain kolme prosenttia.

Kärkihanke eriarvoisuuden kaventamiseksi

Parhaillaan yksi hallituksen kärkihankkeista keskittyy hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen. Kärkihankkeessa rahoitetaan useita jo toimiviksi todettuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, ja ne on tarkoitus juurruttaa käytäntöön eri puolille Suomea.

Mainos:

Yksi kärkihankkeeseen kuuluvista hankkeista on Kirkkohallituksen koordinoima ”Yhteinen keittiö”. Yhteinen keittiö on kaikille tarkoitettu matalan kynnyksen tila, jossa yhdessä eri tavoin toimimalla luodaan yhteisöllisyyttä. Toimintoihin kuuluvat muun muassa ruoanlaitto, yhteinen ateriointi ja muu yhdessä tekeminen. Tavoitteena on, että ensi vuonna paikalliset toimijat tekevät yhteistyötä Yhteisissä keittiöissä 36 paikkakunnalla 18 maakunnissa.

STEA-avustuksilla rahoitetaan järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) hallinnoimilla avustuksilla rahoitetaan yleishyödyllisten yhteisöjen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävää työtä. Vuonna 2018 järjestöille jaetaan rahaa 342 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus auttaa järjestöjä, jotka tukevat viranomaisten tekemää työtä osallisuuden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Taustatietoa ruoka-avusta

Pysyvää rahoitusta ruoka-apuun EU:sta

EU:n elintarvikeapua Suomi on vastaanottanut vuodesta 1995 lähtien. EU:n ruoka-apujärjestelmä korvattiin vuonna 2014 vähävaraisimmille suunnatulla eurooppalaisen avun rahastolla, josta Suomessa vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Vähävaraisten avun toimenpideohjelmaa hallinnoi ja toimeenpanee maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutuvirasto, koska EU:n ruoka-avun taustalla ovat olleet alkujaan maatalouspoliittiset syyt. Vähävaraisten avun toimenpideohjelman (2014–2020) kautta on jaettu ruoka-apuun vuonna 2016 noin 3,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 noin 3,6 miljoonaa euroa.

Väliaikaista rahoitusta ruoka-apuun eduskunnan hankemäärärahalla

Eduskunta on antanut vuoden 2015 ja 2016 lopussa seuraavan vuoden talousarviosta päättämisen yhteydessä ylimääräistä hankemäärärahaa eli ns. ”joululahjarahaa” ruoka-avun tukemiseen. Tätä rahaa myönnettiin miljoona euroa vuoden 2016 ja 2017 talousarvioesityksiin. STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018, joten järjestöt voivat käyttää rahaa vielä ensi vuonna. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä ”joululahjarahaa” vuoden 2018 talousarvioon.

Eduskunnan myöntämällä väliaikaisella hankerahoituksella on tuettu esimerkiksi kylmälaitteiden ja kylmäkuljetusautojen hankintaa ja muita ruoka-aputoiminnan järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Näin järjestöt voivat jakaa ruoka-apua elintarviketurvallisuuden näkökulmasta aiempaa paremmin myös tulevina vuosina.

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pohojalaane
Pohojalaane
8 years ago

Tunnen suurta myötähäpeää päättäjien puolesta. Sillä välin kun hallitus tekee sitä pitkäjänteistä työtään istumalla palavereissa ja kirjoittamalla pöytäkirjoja, niin annetaan köyhien kuolla nälkään. Näin ongelma pienenee oleellisesti.

Kukaan ei ole huvikseen leipäjonoissa, vaan sinne mennään pakosta ja häpeän kanssa. Ajan mittaa siihenkin tottuu, ehkäpä? Leipäjonot ovat kansallinen häpeä. Mutta mikähän mahtaa olla syynä? Ministerin olettamus näkyy olevan, että siellä on alkoholistit, narkit, mt-potilaat ja muut syrjäytyneet. Kas kun siellä on myös paljon pienellä eläkkeellä kituuttavia, opiskelijoita, sairastuneita ja pienpalkkaisia työssäkäyviäkin. Avioero voi viedä tuhkatkin pesästä, tai yritystoiminta loppua kannattavuusongelmiin. Tarinoita on monia – köyhyys yhteistä.

Kyllä hävettää! Luullakseni aika monen äänestyskäyttäytyminen tulee muuttumaan. Valtapuolueiden linjalla tämä kansa kuolee nälkään, mutta avosylin ruokkii ja hoivaa muualta tulleet. Omassa pesässä olisi todella paljon huollettavaa ensin.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Onko ”yhteiskunnan rakenteiden toimivuus” joku uusi ruokalaji? Lähteekö sillä nälkä?

Työn orjat
Työn orjat
8 years ago

Kun työttömät saadaan aktivoivalla pakko-orjatyöllä tekemään rankasti alipalkattua työtä sosiaaliturvansa eteen STM on varmaan erittäin tyytyväinen. Myös yritykset ovat tyytyväisiä kun sosiaaliturva siirtyy huono-osaisten ihmisten tukemisesta yritysen tukemiseen. Sillä sitähän se on kun yhteiskunta tukee yritysten palkanmaksua pakottamalla työttömät halpatyövoimana työttömyysturvan suuruisella palkalla yritysten alipalkkaorjatyövoimaksi eli sosialisoi palkanmaksun. Kokoomuksen ja Kepun kapitaalikommunismi/sosiaalikapitalismi yksityistää kyllä firmojen ja omistajien voitot mutta sosialisoi enenevässä määrin tappiot(eurokriisituet ym.), kulut mm. palkkakulut(palkkatukeminen, sosiaaliturva alipalkkauksen jatkeena, aktivointipakkotyö työttömyysturvalla) sekä ympäristörikokset(Talvivaara ym.) yhteiskunnan, kansan ja veronmaksajien maksettavaksi. Loiskapitalismiksikin tätä uusliberalistista suuntausta kutsutaan jossa omistaja vie ja työntekijä vikisee.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.