Mainos:

Asunnon omistajaa raipataan, kiinteistöveroon jopa viisinkertainen korotus

Julkaistu 26.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Kauppalehti kertoo sivuillaan kuinka käsittelyssä on kiinteistöverouudistus. Lehdessä käytetään esimerkkinä 1000 euron kiinteistöveron noususta 5000 euroon.

Jutussa pelätään veron nousun vaikuttavan esimerkiksi talojen korjaamiseen, mitä yleisesti on pidetty talon arvoa säilyttävänä tekijänä.

Suhteeton korotus voi vaikuttaa myös muutenkin talokauppoihin alueilla missä kauppa käy tahmeasti, tai alueihin mitkä on jo muutenkin hinnoiteltu kipurajoille.

Verotuksen uudistus on vielä kesken, mutta sen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020.

Suomessa verouudistus koskee noin 2 000 000 verovelvollista.

Mainos:
Hallitus perui jo kiinteistöverouudistuksen muutamia kuukausia takaperin. Tällöin ajatuksena oli korottaa kuntien kiinteistöveron alarajaa.

Tällöin alarajaa soveltavat kunnat olisi käytännössä pakoitettu nostamaan veroa, samalla ylärajaa soveltavat kunnat olisivat nostaneet myös prosenttia.

Hallituksen alkuperäinen esitys oli, että,

  • alaraja nousisi 0,41 prosentista 0,45:een
  • yleisen kiinteistöveron eli maapohjan alaraja 0,93:sta 1,03:een.

Tämä olisi nostanut kuntien verotuloja 49 miljoonalla ensi vuonna ja 16 miljoonalla seuraavana vuonna. Korotus olisi osunut eniten PK seudun ja Uudenmaan kuntiin.

Uudet uudistukset koskevatkin kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotusta, jotka pidettiin voimassa.

Lähteet: Kauppalehti, Rakennuslehti

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Seant
Seant
8

Omalta kohdalta laskin kiinteistöveron kehityksen asunto ja tontti. Kiinteistövero alkoi 1994, vuoteen 2005 asti vero nykyrahassa oli n 200€ . 2015 oli noussut n.320€. 2017 oli noussut n. 440€. Korotus on ollut erittäin kiihtyvä edellisen ja nykyisen hallituksen aikana. Jos alarajan korotus olisi tullut voimaan niin vero 2018 olisi ollut 490€.

puskaryskääjät ple
puskaryskääjät ple
8

Mamutus maksaa.

Sangwien Häkkinen
Sangwien Häkkinen
8

Kiinteistö vero 2012 198€ ja 2017 442€ eli viidessä vuodessa 2,5 kertaiseksi

Juuda
Juuda
8

Tästä maasta on pian PAKKO lähteä.

artolainen
artolainen
8

On
Muttei meidän.

Kiittämättömyys
Kiittämättömyys
8

Me olemme itse valinneet nämä päättäjät ja siten olemme itse aiheuttaneet tämän itsellemme. Olkaamme siis kiitollisia tästäkin päätöksestä.

Anonyymi
Anonyymi
8

Eduskunnassa ei istu yhtään minun valitsemaani edustajaa.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8

Siinäpä se syy löytyikin! Ja syyllinen!

Niina
Niina
8

Emme ole valinneet näitä päättäjiä tekemään näitä päätöksiä vaan niitä mistä kauniisti ennen vaaleja puhuivat, joten ei meiän ole mikään pakko olla tyytyväisiä näitten päättäjien saavutuksiin. Harmi että kansa yrittää uskoa näihin ahneisiin oman edun tavoittelijoihin

kihmursa
kihmursa
8

Vain puoluekoneiston oligarkian ehdokkaita on lupa äänestää

Kaleeriorja
Kaleeriorja
8

Jos kiinteistössä tekee remonttia joka vaatii vähintään toimenpideluvan, remontti kannattaa tehdä kaikessa hiljaisuudessa sillä se vaikuttaa kiinteistöveroa korottavasti. Myös jos rakennukseen vaihdattaa ikkunat, asennuttaa ilmalämpöpumpun tmv. ja jossa työnosuus on kotitalousvähennyksen piirissä, kannattaa harkita tarkoin ja laskea, kannattaako vähennystä hakea koska jokaisen perusparannuksen myötä kiinteistöverotusta nostetaan. Kotitalousvähennyksen hakemisella myös kontrolloidaan kiinteistöille tehtyjä parannus ja korjaustöitä, jotka aina ”nuorentaa” rakennuksen ikää lisäten kiinteistöveron määrää.

kaj ström
kaj ström
8

Viiden vuoden päästä viimeistään on lähdettävä pois täältä, tämä maa tuhotaan tarkoituksella, olemme Kreikan tiellä.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.