Mainos:

EU ja itäiset kumppanimaat syventävät yhteistyötä – Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä

Päivitetty 24.11.2017, Julkaistu 24.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Brysselissä perjantaina 24. marraskuuta järjestetty EU:n Itäisen kumppanuuden huippukokous hyväksyi julistuksen, jossa EU-maat sekä kuusi EU:n itäistä kumppanimaata sitoutuvat syventämään yhteistyötään. Kumppanimaat jatkavat yhteiskunnan ja talouden uudistamista, ja EU-maat lupaavat niille tukensa.

– Uudistukset vaativat kumppanimailtamme kovaa työtä  – ja meiltä vahvaa tukea, pääministeri Juha Sipilä sanoi.

– Kumppanuutemme lähtökohtana on tehdä kansalaistemme elämästä parempaa. Vakaus, vauraus ja demokratia ovat yhteisiä päämääriämme. Kumppanuudesta on konkreettista hyötyä myös EU-maiden kansalaisille, sillä se lisää vakautta lähialueillamme sekä mahdollisuuksiamme käydä kauppaa, pääministeri Sipilä totesi.

– Voimme olla ylpeitä yhdeksänvuotisen kumppanuuden tähänastisista saavutuksista. Näihin kuuluvat muun muassa assosiaatiosopimukset vapaakauppaosioineen, Erasmus+ ja Horizon 2020 -opiskelija- ja tutkijavaihdot sekä viisumivapaudet kolmen kumppanimaan kanssa, pääministeri Sipilä summasi.

Mainos:

Kokouksessa allekirjoitettiin myös EU:n ja Armenian välinen uudistettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus.

EU:n itäisiä kumppanimaita ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Pääministeri Sipilä tapasi Ukrainan, Georgian ja Ranskan päämiehet

Pääministeri Sipilällä oli kokouksen yhteydessä myös tapaamiset Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon, Georgian pääministeri Giorgi Kvirikashvilin ja Ranskan pääministeri Édouard Philippen kanssa.

– Presidentti Poroshenkon kanssa keskustellessani totesin, että Minskin sopimuksen toimeenpano on edellytys EU:n Venäjä-pakotteiden poistamiselle. Minskin sopimuksen toimeenpano ei valitettavasti etene. Korostin uudistusten merkitystä Ukrainan kehitykselle, erityisesti korruptionvastaisen työn tärkeyttä. Kerroin myös Suomen hanketuesta koulutussektorille, pääministeri Sipilä kertoi.

Tapaamisissa pääministeri Sipilä vahvisti Suomen tuen sekä Ukrainan että Georgian alueelliselle yhtenäisyydelle ja koskemattomuudelle.

Georgia on toteuttanut uudistuksia ripeässä tahdissa. Pääministeri Sipilä kannusti Georgiaa jatkamaan uudistuksia ja vakuutti Suomen tukea niille.

Tapaamisessa Ranskan pääministerin kanssa nousi keskeisesti esiin EU:n puolustusyhteistyön eteneminen sekä Suomen ja Ranskan yhteistyö tekoälyn hyödyntämiseksi EU:ssa.

– Olemme Ranskan kanssa samaa mieltä siitä, että EU:ta uudistaessamme meidän on keskityttävä vastamaan kansalaisten huoliin. Meidän on myös vaalittava EU:n yhtenäisyyttä ja taattava, että kunnioitamme yhteisiä sääntöjämme ja arvojamme, pääministeri Sipilä sanoi.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Elämä on valintoja täynnä
Elämä on valintoja täynnä
8 years ago

Suomalaisilta on jäänyt ymmärtämättä että BRICS-maiden liikevaihto on kaksi kertaa suurempi kuin euroopan ja amerikan yhteensä!! Ja että sielä käydään kauppaa kansallisilla valuutoilla, ei keinotekoisesti dollareissa, vaan kansallisilla valuutoilla.

Meidän tulisi hetimiten liittyä BRICS-maiden joukkoon.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Irvokasta kun sipilä puhuu korruption kitkemisestä -täysin väärä henkilö sanomaan kyseisestä aiheesta mitään.

KRPä
KRPä
8 years ago

Hauskaa nähdä että omaan mahdottomuuteensa kaatuva Euvostoliitto on niin epätoivoinen että nyt jengiin kelpaavat jo persaukiset kyseenalaisen demokratian maat (suomi jo vanhastaan sellaisena mukana), kun keskisen euroopan oikeata itsenäisyyttään vaalivat maat ovat totalitarismin kasvaimesta irrottautumassa.

Sipilä höpisemässä korruption kitkemisestä on kyllä oksettavan irvokas näky.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago
Reply to  KRPä

Tämä on suomalaiselle duunarille painajainen -ihmetyttää kovin että asiaan ei olla vieläkään herätty vaikka tänne tulvii jo nyt halpatyövoimaa polkemaan liksoja. Jos jutussa mainitut karmeudet toteutuvat tilanne pahenee entisestään.

Kuppikuntaisuutta
Kuppikuntaisuutta
8 years ago
Reply to  KRPä

Ei millään pahalla mutta kukas sen Euvostoliiton kaataan? Suomalaiset eivät pysty minkäänlaiseen yhteistyöhön ja muutenkin me olemme orjakansaa. Suomen kansa ensin ei halua tehdä yhteistyötä ”natsien” kanssa ja Sisulaiset kääntelevät takkia kuin Kepu konsanaan. IPU-laiset pitävät omaa linjaansa ja jos yksikin johtopaikan naisista saa hepulin niin henkilö erotetan heti. Kansalaispuolue kertoo ajavansa Suomen asiaa ja sen asiantuntijoiksi onkin saatu melko nimekkäitä henkilöitä, tekemään ilmaista työtä Paavolle. Ja kun katsotaan kuinka ”isänmaallinen Paavo” on tähän asti hoitanut leiviskänsä niin se on sylkenyt suomalaisten kasvoille. Ja sillä aikaa kun kasvoja on pyyhitty puhtaiksi, on Paavo varastanut lompakosta rahat.

Että tällaisen porukanko pitäisi olla ”EU:n kaataja”? Sallikaa minun nauraa.

Mitään muutosta parempaan ei tapahdu ennenkuin suomalaiset pääsevät kuppikuntaisuudesta ja pikkumaisuudesta. Mutta niin kauan kun ”johtajina” ovat pikku narsistit ja despootit jotka saavat omankin jäsenistön tappelemaan keskenään, niin kauan on turha odottaa muutosta. Ja koska eri kuppikuntien jäsenet ovat tyhmiä, kuuntelevat ja palvovat he näitä johtajia joilla ei esim. ole mitään agendaa siltä varalta että ”jos satuttaisiin pääsemään puolueeksi ja saamaan ihmisiä läpi”. Kenellä näistä on oikeasti esim. Suomen budjetti tehty? IPU:lla, paitsi että IPU ei ikinä tee yhteistyötä muiden kanssa.

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Jos demokratian ohi toimitaan ihan julkisestikin, niin demokratian ohi toimimiseen ei enää ole kovin suuri kynnys. Sitähän ne pelkäävätkin.

huugo
huugo
8 years ago

Ja Suomelta lisää EU:n rahoitusta. Myös Schengen matkaillu kiihtyy sillä erotuksella että vierailla on isot tyhjät pakettiautot tullessa ja lähtiessä ne pursuavat perämoottoreita, kalliita työkaluja ym. arvotavaraa. Ja Suomalaisten vittuuntunut mieli kun paikat on rikottu, omaisuutta viety ja vakuutuyhtiöiden kanssa tappelua.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.