Mainos:

Migri: Kaksi vuotta turvapaikanhakijasyksystä 2015, missä mennään nyt?

Julkaistu 29.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vuonna 2015 Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin. Erityisesti yksi syyskuun viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille mieleen: viikolla 39 rekisteröitiin 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt tasan kaksi vuotta. Mitä turvapaikka-asioissa on tapahtunut kahden vuoden aikana ja mikä on tilanne nyt?

Turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet vuoden 2014 tasolle

Vuonna 2015 turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä. Näistä hakijoita suurin osa oli nuoria sunniarabimiehiä Irakista, Bagdadin alueelta. Hakijaprofiili poikkesi hieman Ruotsin ja Norjan hakijaprofiileista, sillä niissä maissa turvapaikanhakijoina oli paljon lapsiperheitä Irakista.

Vuonna 2015 saapuneista irakilaishakijoita moni peruutti hakemuksensa syksyn 2015 aikana. Peruutetut hakemukset sisältyvät raukeamispäätöksiin, joita tehtiin irakilaisille vuonna 2015 yhteensä 2 556. Myös vuonna 2016 lähes 3 000 irakilaisten hakemusta raukesi.

Vuonna 2014, ennen ennätyksellistä vuotta 2015, Suomeen tuli 3 651 turvapaikanhakijaa. Hakemusten määrä on nyt palannut vuoden 2014 tasolle. Tänä vuonna hakemuksia on jätetty elokuun 2017 loppuun mennessä 3 560. Tämä luku sisältää yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten suuri määrä on poikkeuksellista.

Mainos:
Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissa muutoksia EU:n sisäisten siirtojen myötä

Solidaarisuudesta eniten turvapaikanhakijoita vastaanottavia maita kohtaan, muut EU-maat ovat sitoutuneet vastaanottamaan tietyn määrän Kreikkaan ja Italiaan tulleista turvapaikanhakijoista ja käsittelemään hakemukset.

Suomi on ottanut vastaan yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat nostaneet kuukausittaista turvapaikanhakijamäärää. Jos sisäisiä siirtoja ei oteta huomioon, on kuukausittaisten hakijoiden määrä pienempi, jopa alle vuoden 2014 tason.

Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat olleet valtaosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Tämän vuoksi Syyria ja Eritrea ovat nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet edelleen irakilaiset.

Moneen sisäisten siirtojen kautta saapuneen hakijan turvapaikkahakemukseen on jo tehty päätös. Valtaosa on saanut turvapaikan Suomesta.

Henkilöstön määrä turvapaikkayksikössä nousi sadoilla vuonna 2016

Syksyn 2015 jälkeen turvapaikkayksikköön rekrytoitiin yhteensä lähes 500 uutta virkamiestä. Tämä kasvatti viraston turvapaikkayksikön henkilöstömäärän väliaikaisesti moninkertaiseksi alkuperäisestä: toukokuussa 2016 turvapaikkayksikössä työskenteli 589 henkilöä, joista 545 turvapaikkaprosessissa.

Kun hakijaruuhkan aikaan rekrytoitujen määräaikaiset työsuhteet päättyivät, henkilöstömäärä laski jälleen. Vuoden 2017 elokuussa turvapaikkayksikössä työskenteli 233 henkilöä, joista 184 turvapaikkaprosessissa. Ensi vuonna työntekijämäärä nousee jälleen hieman, silloin turvapaikkayksikössä työskentelee 255 henkilöä.

1.1.2015–31.8.2017 pidettiin yhteensä 36 988 turvapaikkapuhuttelua ja tehtiin 42 822 päätöstä. Lisäksi hakemusten käsittelyä varten perustettiin kaksi uutta toimipistettä Vaasaan ja Rovaniemelle. Nämä toimipisteet suljettiin vuoden 2017 alussa.

Valtaosa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa on kuitenkin joutunut ruuhkan vuoksi odottamaan päätöstä tähän syksyyn asti: syyskuun lopussa 2017 ensimmäistä päätöstä odottaa vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa. Viimeiset vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä.

Turvapaikkahakemusten käsittelyruuhka siirtymässä hallinto-oikeuksiin

Hallinto-oikeudet ovat tehneet vuonna 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 4 076 ratkaisua Maahanmuuttoviraston päätöstä koskeviin valituksiin. Näistä valituksista 72,3 prosenttia hylättiin eli hallinto-oikeus vahvisti viraston päätöksen.

Lähes kaikki muut valitukset palautuivat virastoon. Virastoon palautetuissa päätöksissä valtaosassa kyse on ollut siitä, että hakija on antanut valitusvaiheessa uutta selvitystä tilanteestaan, hänellä on hakemukseensa uusia perusteista tai kotimaan turvallisuustilanne on muuttunut Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuimen päätösten välillä.

Hallinto-oikeuden palauttamista päätöksistä 3 prosentissa Migri on tehnyt virheen. Tämä on alle sisäministeriön asettaman rajan, jonka mukaan virheitä saisi olla korkeintaan viisi prosenttia.

Kristinuskoon kääntyneiden määrä on uusi ilmiö

Poikkeuksellista aikaisempiin vuosiin verrattuna on hallinto-oikeudesta uuden selvityksen perusteella palautettujen päätösten määrä. Kun hallinto-oikeudessa olevaan päätökseen annetaan uutta selvitystä, hallinto-oikeus palauttaa asian suoraan virastoon.

Lähes 70 prosentissa uuden selvityksen vuoksi palautuneista hakemuksista kyseessä on ollut irakilaisen tai afganistanilaisen jättämä hakemus ja hakija on ilmoittanut uudeksi selvitykseksi kääntymisen kristinuskoon.

Viraston päätöksentekijät ovat pakolaisoikeuden vahvoja asiantuntijoita

Viraston sisäisessä laillisuusvalvonnassa on keskitytty alkuvuonna 2017 ennakoivaan laillisuusvalvontaan eli poikkeuksellisen laajaan henkilöstön kouluttamiseen sekä hallinto-oikeuksista palautuvien tapausten analysointiin ja niistä tiedottamiseen.

Laillisuusvalvontaa tehdään pistokokein ja jokaiselta ylitarkastajalta tarkistetaan vähintään yksi päätös. Lisäksi laillisuusvalvontaa tehdään teemaotantana, eli esimerkiksi lapsiperheet ja lapsen edun toteutuminen otetaan tarkasteluun. Koulutuksen vuoksi laillisuusvalvontaa on tehty paikoin hyvin tarkkaan: Tarkastelussa on huomioitu myös niiden päätöksien ominaisuuksia, joiden lopputulos on ollut täysin oikea, mutta esimerkiksi muotoiluissa kehittämisen varaa.

Koulutusten ja ohjeistusten avulla ylitarkastajien ammattitaito on vuosien 2015 ja 2016 jälkeen kehittynyt entisestään. Jo aikaisempina vuosina turvapaikkapäätöksiä on tehty pääosin laadukkaasti ja uudet työntekijät suoriutuivat erittäin haastavasta tehtävästä hyvin. Lisäkoulutuksen avulla ammattitaito on vahvistunut ja turvapaikkapäätöksiä tekevät ylitarkastajat ovat pakolaisoikeuden vahvoja asiantuntijoita.

Päätöksenteon laatua kehitetään EU-rahoitteisella hankkeella

Turvapaikkayksikössä on alkanut 1.2.2017 EU:n AMIF-rahoitteinen hanke nimeltä ”LAAVA (Laadunvalvonta) – systemaattinen menetelmä turvapaikkapäätöksenteon laadun arvioimiseksi ja tilastoimiseksi.” Hanke kestää 18 kuukautta, ja siinä kehitetään EU:n jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin perustuvia keinoja arvioida ja kehittää turvapaikkapäätöksenteon laatua. Keskeisenä arviointikeinona ovat sähköiset laadunarviointilomakkeet, joita kehitetään ja testataan parhaillaan. Tarkoitus on, että lomakkeilla suoritettava otosperusteinen arviointi auttaa turvapaikkayksikköä sisäisen koulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa järjestelmällisesti.

Lähde: Migri

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Käsittämätöntä paskaa.

Olemme kusessa
Olemme kusessa
8 years ago

Samaa mieltä. keskusta, kokoomus, vihreät ovat löytäneet toisensa suunnitelmana maamme väestönvaihdolla joka on tullut suoraan saksasta. Lisää pitää saada koska merkel niin vaatii ja saksa on täynnä kehitysmaalisia.Vaikea arvata tuleeko sieltä korkeasti koulutettuja jos niitä nyt yleensä on. Uuvatit vinkuu Elon teatteri esityksellä. Kaikki on jo sovittu soinin mahtikäskyllä ja muut uuvatti ”ministerit” ovat hiljaa koska hillotolppa on taattu jollain UM hyväpalkkaisilla viroilla, KOSKA puolue unelma sammuu kuin saunalyhty kanntauksen puutteessa.

Ruotsin verkkokauppa laski elokuussa – Temusta ja Sheinista ostetaan aiempaa vähemmän

Julkaistu eilen 12:30 – Kirjoittaja Toimitus

Ruotsin verkkokaupan liikevaihto oli elokuussa noin 1,1 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana kuukautena. Samaan aikaan Temusta tai Sheinista ostaneiden osuus on puolittunut sen jälkeen, kun EU otti käyttöön tullimaksun unionin ulkopuolelta tuleville halvoille paketeille.

Luvut perustuvat Svensk Handelin tiistaina julkaistuun elokuun verkkokauppaindikaattoriin. Raportoitu liikevaihto oli 12,3 miljardia kruunua, joka on noin 1,1 miljardia euroa Euroopan keskuspankin 22. syyskuuta viitekurssilla laskettuna. Kokonaisuutena kesäkuukausien kesä-, heinä- ja elokuun myynti jäi hieman vuoden 2023 alapuolelle.

Vahvan heinäkuun jälkeen olimme toivoneet hieman vahvempia lukuja elokuulle. Yksi selitys voi kuitenkin olla se, että teimme ostoksemme yksinkertaisesti pidemmällä aikavälillä heinäkuussa, sanoo Svensk Handelin innovaatiojohtaja Per Ljungberg. Hän ei näe syytä maalata liian synkkää kuvaa tilanteesta.

Verkosta ostaneiden osuus elokuussa oli 69 prosenttia, kun se viime vuoden elokuussa oli 72 prosenttia. Ostokset ulkomailta vähenivät jyrkemmin, 23 prosentista 16 prosenttiin.

Mainos:

Svensk Handel yhdistää laskun EU-tulliin, joka on 3 euroa enintään 150 euron arvoisille tavaroille, jotka lähetetään unionin ulkopuolisista maista. Järjestön mukaan Temusta ja Sheinista ostaneiden osuus on puolittunut verrattuna tullia edeltävään aikaan.

Vastaavaa kuukausittaista kyselyä ei julkaista muualla Pohjoismaissa. Suomessa verkkokauppiaiden myynti kasvoi toisella neljänneksellä 5,2 prosenttia, ja Kaupan liitto toteaa, että osa ostoksista näyttää siirtyneen kiinalaisilta sivustoilta suomalaisiin kauppoihin. Tanskassa Temun osuus eniten käytetyistä verkkokaupoista laski 2,9 prosentista 2,7 prosenttiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla ennen tullin käyttöönottoa tehdyssä tutkimuksessa.

Toistaiseksi näyttää täysin selvältä, että tulli on tuottanut halutun tuloksen. Yhä harvemmat valitsevat ostoksia kiinalaisilta verkkoalustoilta, Ljungberg sanoo.

Puolukkamehu voi parantaa suun terveyttä

Julkaistu eilen 10:28 – Kirjoittaja Toimitus

Puolukat voivat olla hyödyllisiä sekä suolistolle että suulle, suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat viittaavat. Tutkimukset osoittavat, että fermentoitu puolukkamehu toimii erittäin hyvin suuvetenä ja että se voi myös lievittää tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että puolukat sisältävät runsaasti hyödyllisiä yhdisteitä. Ne ovat muun muassa täynnä antioksidantteja ja sisältävät C-vitamiinia, K-vitamiinia, folaattia, mangaania ja runsaasti kuitua. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puolukat voivat pysäyttää rasvaisen ruoan vaikutukset ja siten ehkäistä lihavuutta. Niiden sanotaan olevan tehokkaita myös virtsatieinfektioita vastaan.

Helsingin yliopiston tutkija Pirjo Pärnänen on tutkinut noin viidentoista vuoden ajan fermentoidun puolukkamehun käyttöä suuvetenä ja sen vaikutuksia suun terveyteen. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että se voi auttaa ienverenvuotoon, vähentää ientulehdusta ja tehota myös plakiin.

Tämän tutkimuksen valossa Pärnänen on kehittänyt fermentoidusta puolukkamehusta valmistetun suuveden. British Dental Journal -lehden tuoteilmoituksessa sitä kuvataan lisäaineettomaksi, käymisen avulla sokeripitoisuudeltaan alennetuksi ja nieltäväksi soveltuvaksi. Ilmoitus ei ole riippumaton tutkimus.

Mainos:

Fermentointi eli hapattaminen tarkoittaa lyhyesti sanottuna ruoan antamista käydä esimerkiksi maitohappobakteerien avulla. Se on pitkään ollut luonnollinen tapa säilöä ruokaa, mutta joidenkin mielestä ruoasta tulee ravinteikkaampaa ja kehon helpommin omaksuttavaa, jos se on fermentoitua, koska siihen muodostuu probiootteja.

Tulehdukselliset suolistosairaudet

Tulehdukselliselle suolistosairaudelle (IBD) on ominaista suolen limakalvon liiallinen tulehdus. Siihen kuuluvat haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa) sekä Crohnin tauti, jotka molemmat aiheuttavat oireita, kuten ripulia, vatsakipua ja verta ulosteessa. Molemmat sairaudet voivat aiheuttaa oireita myös suussa, kuten suuhaavoja eli aftoja tai mukogingiviittiä, joka on suun limakalvon tulehdus.

IBD:tä pidetään kroonisena tilana, ja on epäselvää, mitkä sen taustatekijät ovat.

Nutrients-lehdessä julkaistussa mielipideartikkelissa Pärnänen yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijoiden kanssa tarkasteli olemassa olevaa tutkimustietoa fermentoidun puolukkamehun prebioottisista, anti-inflammatorisista ja antimikrobisista ominaisuuksista sekä siitä, voiko sillä olla merkitystä tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD).

Tutkimuksessa tarkasteltiin suun bakteeriflooran ja tulehduksellisen suolistosairauden riskin välistä yhteyttä. Tutkijat viittaavat siihen, että suun terveys, joka voi hyötyä fermentoidun puolukkamehun käytöstä, voisi epäsuorasti hyödyttää suoliston terveyttä muokkaamalla suun mikrobiomia. Toisin sanoen parantamalla suun terveyttä fermentoitu puolukkamehu voisi mahdollisesti auttaa tasapainottamaan myös suoliston mikrobistoa ja vähentämään siellä esiintyvää tulehdusta.

Samalla tutkijat korostavat, että tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, miten puolukan vaikutukset voisivat vähentää suolistotulehdusta ja lievittää IBD:n oireita.

Tutkimus: Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi jyrkästi sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen

Julkaistu 21.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Nuorten suomalaisten keskuudessa, jotka saivat feminisoivaa sukupuolenkorjaushoitoa, erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa myöhemmin tarvinneiden osuus kasvoi yli kuusinkertaiseksi. Kansallisen rekisteritutkimuksen takana olevat tutkijat eivät havainneet merkkejä mielenterveyden kohentumisesta, jota hoidoilla oli luvattu saavuttaa.

Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4. huhtikuuta 2026, ja se perustuu suomalaisiin terveysrekistereihin. Se kattaa kaikki alle 23-vuotiaat, jotka hakeutuivat vuosina 1996–2019 hoitoon Suomen kahteen keskitettyyn sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin: yhteensä 2 083 henkilöä, joita verrattiin 16 643 väestöstä poimittuun verrokkiin. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käynnistä ja jatkui kesäkuuhun 2022 saakka, ollen keskimäärin 5,49 vuotta ja enimmillään 25 vuotta.

Jo ennen tutkimusjaksoa 45,7 prosenttia lähetteen saaneista oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa, kun verrokeilla vastaava luku oli 15,0 prosenttia. Vähintään kaksi vuotta ensimmäisen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikössä käynnin jälkeen osuus oli noussut 61,7 prosenttiin, kun taas verrokkiryhmässä luku pysyi 14,6 prosentissa. Lähetteen saaneista 38,2 prosenttia eli 796 henkilöä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen hormoneilla ja/tai leikkauksilla.

Juuri tässä ryhmässä kasvu on dramaattista. Niiden joukossa, jotka tavoittelivat naiseutta ja saivat feminisoivaa hoitoa, erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen hoidon tarve nousi 9,8 prosentista ennen arviointia 60,7 prosenttiin sen jälkeen. Maskulinisoivassa hoidossa osuus nousi 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin. Niillä, jotka arvioitiin mutta jotka eivät saaneet lääketieteellistä hoitoa, luvut olivat korkeita jo alussa ja muuttuivat vain marginaalisesti: 53,1 prosentista 59,7 prosenttiin naiseutta tavoittelevilla ja 65,0 prosentista 67,2 prosenttiin mieheyttä tavoittelevilla. Tutkijat itse huomauttavat, että vaikea psykiatrinen sairastavuus voi olla este lääketieteelliselle hoidolle, mikä todennäköisesti selittää hoitoryhmän matalamman lähtötason.

Mainos:

Vakavampaa sairastavuutta myöhemmissä kohorteissa

Tutkimus jakaa aineiston myös ajallisesti. Vuosina 2011–2019 lähetteen saaneista – aikana, jolloin lähetteiden määrä räjähti koko länsimaissa – 47,9 prosenttia oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön tuloaan, kun verrokkiryhmässä luku oli 15,3 prosenttia. Tämä on suunnilleen kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 1996–2010 kohorttiin. Verrokkiryhmässä vastaavaa kasvua ei havaittu.

Kun tutkijat vakioivat syntymävuoden, indeksivuoden ja aiemman psykiatrisen hoidon, erot tasoittuivat lääketieteellistä hoitoa saaneiden ja ilman jääneiden välillä: vakavan psykiatrisen sairastuvuuden riski oli noin kolminkertainen naisverrokkeihin ja viisinkertainen miesverrokkeihin nähden. Rekisteritutkimus ei voi kokeellisesti määrittää, mitä itse interventiot aiheuttavat. Aineisto kuitenkin osoittaa, etteivät hoidon tarpeet vähene hoitojen jälkeen – ja että ne kasvoivat jyrkästi hoitoryhmässä.

Tutkijat: ei osoitettuja hyötyjä

Tampereen yliopiston tiedotteessa 14. huhtikuuta 2026 tutkimuksen pääkirjoittaja Sami-Matti Ruuska kommentoi tuloksia.

Nuoruusiässä aloitettuihin lääketieteellisiin sukupuolenkorjausinterventioihin on kohdistettu suuria odotuksia, sillä niiden on uskottu vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Tämä poikkeuksellisen kattava ja valtakunnallisesti edustava rekisteripohjainen seurantatutkimus ei kuitenkaan osoittanut näitä hyötyjä. Päinvastoin, tulokset viittaavat mielenterveyden heikkenemiseen henkilöillä, jotka läpikäyvät lääketieteellisiä sukupuolenkorjausinterventioita, hän sanoo.

Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat lyhyesti, että "psykiatriset tarpeet eivät vähene lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen". He kirjoittavat edelleen, että jo ennen klinikalle hakeutumista esiintyvä laaja psykiatrinen sairastavuus ja sen kasvu ajan myötä viittaavat siihen, että sukupuolidysforia saattaa joillakin näistä nuorista olla toissijaista muihin mielenterveysongelmiin nähden.

Tutkijoiden tekemä johtopäätös on, että sukupuolenkorjausta hakevien nuorten mielenterveysongelmat on tutkittava perusteellisesti ja hoidettava asianmukaisesti – sekä ennen peruuttamattomia lääketieteellisiä interventioita että niiden jälkeen.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.