Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari: Suomi takaisin! (video)

Julkaistu 25.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi Laura Huhtasaaren perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi lauantaina. Lue presidenttiehdokkaaksi nimitetyn Laura Huhtasaaren puoluevaltuuston kokouksessa pitämä puhe alta, tai katso se videona artikkelin lopusta.

Arvoisat perussuomalaiset!

Haluan kiittää luottamuksestanne ja tästä suuresta kunniasta olla ehdokkaana Suomen tasavallan presidentiksi aikana, jolloin Suomi täyttää sata vuotta. Teen parhaani, jotta voin palvella perussuomalaista liikettämme ja isänmaatamme.

Arvoisat kuulijat, paikalla olevat median edustajat, rakkaat suomalaiset.

Isäni teki vientikauppaa metsäteollisuuden palveluksessa noin 30 vuotta. Muistan hänen usein sanoneen: ”Suomi elää metsästä.” Viimeaikaisten tapahtumien myötä huomaamme olevamme tilanteessa, jossa meidän pitää käydä kysymässä Brysselistä: ”Saammeko elää metsästä?” Tämän kysymyksen äärelle jouduimme äsken, kun kaukana täältä tehtiin Suomen metsäteollisuuden kannalta kriittistä päätöstä metsien hiilinielujen laskentavasta.

Kuvaavaa on, että me Suomessa emme pysty päättämään edes taloudellemme kaikkein kriittisimmistä asioista. Vaikka nyt pahimmalta vältyttiinkin, aina ei käy näin.

Pariisin ilmastosopimuksen EU-sovellutus on Suomelle katastrofaalinen. Sopimuksessa ei sanallakaan mainita mitä sopimus maksaa tavalliselle ihmiselle. Palkalla ei tule toimeen. Ajaudutaan enenevässä määrin yhteiskunnan tukiluukulle. Omillaan sinnittelevä suomalaiset joutuvat kustantamaan perheensä lisäksi myös kasvavan tukiluukulle päätyvien joukon.

Liikkumiseen ja asumiseen kohdistuvien ympäristöverojen korotusten seuraus on uskallettava sanoa ääneen. Suomalainen työ on uskallettava laittaa etusijalle.

Suomen historiasta tiedämme, mitä on elää vieraan vallan alla. Vihervasemmisto on saanut EU:n liittovaltiosta uuden toteemin Neuvostoliiton tilalle.

Vihreät liputtaa avoimesti ja kritiikittä EU:n liittovaltion puolesta. Myös muut puolueet hivuttavat maatamme vähitellen kohti liittovaltiota, vaikkeivät asiaa ääneen sano.

EU on vienyt meiltä rajavalvonnan ja oman valuutan. Kaiken huipuksi olemme iso nettomaksaja, joka kantaa muiden euromaiden taloussotkuja hartioillaan.

Liittovaltio etenee väjäämättä askel kerrallaan. Vähä vähältä EU romuttaa oikeutemme päättää itse. Suomen on johdonmukaisesti puolustettava läheisyysperiaatetta, suomeksi sanottuna: oma tupa oma lupa.

Haluan päätösvallan takaisin Brysselistä.

Rajavalvonta ei tarkoita sulkeutumista. Papereita voi ja pitää pyytää. Henkilöllisyyden tarkistaminen ei tee mistään paikasta itseensä käpertynyttä Pohjois-Koreaa, päinvastoin.

Hyvät kuulijat,

Haluan haastaa maamme nykyisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan.

EU on kyvytön estämään hallitsematonta, laajamittaista muuttoliikettä. Jostain syystä tämän asian toteaminen ääneen on radikaalia, vaikka sen ei pitäisi olla. Järjettömyyksien kyseenalaistamisen pitäisi kuulua normaaliin politiikkaan.

Suomi on meille maailman tärkein maa. Miksi meidän pitäisi maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa käydä läpi sama erämaavaellus kuin Ruotsin?

Suomalaiset ovat huolissaan sananvapaudesta. Se, että on eri mieltä, ei tarkoita, ettei puhuisi totta. Se, että on eri mieltä, ei oikeuta vihapuhe-syytöksiä. Yksi vallankäytön muoto on syyttää vihapuheesta, jotta ei tarvitse argumentoida.

Jos sanojen varominen muodostuu yleiseksi tavaksi, sananvapaus on käytännössä mennyttä. Ja jos meillä ei ole sananvapautta, on hyvin vaikeaa pitää kiinni muistakaan vapauksista.

Hallinto, joka yrittää kieltää kansalaisiaan moittimasta toimiaan, tietää itsekin toimivansa väärin. Juuri nyt Suomessa tarvitaan sananvapautta enemmän kuin pitkään aikaan.

Haluan suomalaisille jälleen oikeuden puhua.

Suomen ei tule hyväksyä pakollista taakanjakomekanismia maahanmuutossa. Schengen on aikansa elänyt. Schengen pitäisi lopettaa.

Jos rajavalvontaa ei ole rajoilla, valvonta lisääntyy rajojen sisällä. Pariisissa on konepistoolimies metroasemalla, Helsingin Kampissakin heitä on jo nähty. Kun esteitä ei ole valtion rajoilla, esteet siirtyvät ostoskeskusten, kirkkojen, koulujen ja lopulta kotiemme eteen.

Aiemmin vapaata liikkuvuutta vahvasti ajaneiden Saksan ja Ranskan mielestä sisärajavalvonta on sittenkin hyvä idea. He ovat pyytäneet EU:lta oikeutta pitkäkestoisiin rajatarkastuksiin.

Supon mukaan Suomeen on juurtunut jihadistinen alamaailma. Radikaali-islamistiset järjestöt elävät omien normiensa ja sääntöjensä mukaan lain ulkopuolella.

Näin sen ei tarvitsisi olla.

Haluan turvallisen Suomen takaisin.

Ulkopolitiikassa Suomen yleislinja tulee olla, että pysymme suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Meidän tulee säilyttää vahva kansallinen puolustuksemme.

Suomen pitää ajatella ennen muuta Suomen kansallista etua ja jatkuvasti ponnistella viennin eteen. Suomen ei tule hyväksyä epäsuotuisia kansainvälisiä sopimuksia. Rajojen valvonta ja itsemääräämisoikeuden ylläpitäminen ovat imagoa tärkeämpiä. Tämä pitäisi olla kaikille itsestään selvää.

Presidentti Trump sanoi puheessaan, että kaikkien johtajien on aina palveltava omaa kansaansa, ja että kansallisvaltio on keino ihmisten elämän parantamiseen. Vakaiden, vahvojen ja demokraattisten kansallisvaltioiden on hyvä tehdä yhteistyötä globaalilla tasolla.

Kuten tiedämme Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätehtävät ovat itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden takaaminen, poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen sekä ennen kaikkea kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen.

Hyvät kuulijat,

Luommeko me turvallisuutta, jos luovumme pala palalta itsenäisyydestämme?

Millä tavoin kymmenien tuhansien tuntemattomien henkilöiden maahan päästäminen edistää maamme puolustusta?

Millä tavoin vaatimukset kritiikin vaientamisesta auttavat poliittisen järjestelmämme toimivuutta?

Millä tavoin, ja millä perusteella muka siirtolaisvirroista aiheutuneet valtavat kustannukset eivät olisi tavallisten suomalaisten lompakoista pois?

Lopuksi,

Kun kehitys menee huonompaan suuntaan, on syytä pysähtyä ja katsoa, mitä on tehty ja miten tilanne voidaan korjata.

Perussuomalaiset ei aio muuttua hegemoniaan sopivaksi. Me pidämme ääntä asioista, joista muut mieluummin vaikenevat.

Me luotamme suomalaisiin. Me uskomme suomalaiseen tarinaan. Suomalaisuus kantaa yli sukupolvien ketjun. Muut ovat tehneet osansa, tehdään mekin omamme.

Suomi takaisin!

Kiitos.

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.