Päivi Nerg: Syrjäytyneet suomalaiset ovat suurin turvallisuusuhka

Julkaistu 4.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Reilu kaksi viikkoa sitten marokkolainen turvapaikanhakija puukotti kymmentä ihmistä Turussa. Se oli takaisku Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

Sisäministeriön kansliapäällikölle Päivi Nergille iskun jälkeiset viikot toivat mieleen vuoden 2015 syksyn, jolloin Suomeen tuli nopeasti tuhansia turvapaikanhakijoita.

”Silloin vedettiin vähän joka suuntaan. Kun miettii kahta viime viikkoa, niin tässä on ollut vähän samanlainen olo, että kaikki olisi yhtä hallitsematonta”, Nerg kertoo Helsingin Sanomille.

”Olemme tehneet kaksi vuotta töitä kädet savessa. Virkamiesporukkamme oli hyvin tietoinen, mitkä ovat seuraavat askeleet”, Nerg jatkaa.

Turun iskun tutkinta on vielä kesken, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kyseessä vaikuttaisi olleen ääri-islamistinen terroriteko. Terrorismina keskusrikospoliisikin tekoa tutkii. Samalta pohjalta asiaa tarkastelee myös Nerg.

Islamistinen terrori-isku on ollut Nergin pahin pelko siitä lähtien, kun Supo nosti keväällä uhka-arviotaan. Näin ollen isku ei tullut yllätyksenä.

”Supon rakentamassa kartassa näkyy, kuinka tämä ilmiö on lähestynyt Suomea koko ajan. Siihen oli varauduttu.”

Nergin mielestä Suomella on ollut onni, kun maamme viranomaiset ovat voineet oppia ruotsalaisten ja saksalaisten kokemuksista terrorismista.

”Tiesimme silti, että kun isku tapahtuu tai sen edes epäillään tapahtuneen ensi kertaa täällä, se herättää tunteen, että nyt lopultakin lintukoto on rikki.”

”Jälleen kerran tuli terve herätys, että vaikka kuinka uskoimme tehneemme kaiken mahdollisen, löytyi pieniä asioita – jotka voivat itse asiassa olla tosi suuria – joita ei ole huomattu tai otettu tarpeeksi vakavasti”, Nerg kertoo Helsingin Sanomille.

Tällä Nerg viittaa etenkin siihen, miten viranomaiset toimivat vastaanottokeskuksista tulevien vinkkien kanssa. Turun puukottajasta oli vinkattu poliisille, mutta Supo ei nähnyt konkreettista uhkaa, joten asia jäi siihen.

Nerg lupaa, että Turun iskun jälkeen viranomaiset alkavat seurata radikalisoituneita ihmisiä tarkemmin ja käydä mahdollisista uhista jatkuvaa keskustelua, vaikka Supo ei havaitsisikaan heti konkreettista uhkaa.

Suomalaiset suurin turvallisuusuhka

Vaikka Turun iskun jälkeen keskustelu on pyörinyt turvapaikanhakijoiden ympärillä, Nerg on silti erityisen huolestunut suomalaisista. Helsingin yliajon tai Hyvinkään ampumisen kaltaiset tapahtumat ovat yhä islamistisia terrori-iskuja suurempi uhka.

Nerg kertoo, että sosiaali- ja terveysalan toimijat alkavat jatkossa tehdä tiiviimpää yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, jotta mielenterveysongelmaiset, mahdolliset riskihenkilöt, huomataan ajoissa ja heille saadaan apua.

”Kahden viime vuoden aikana tämä terrorismikysymys on lähestynyt meitä koko ajan. Samaan aikaan olemme nähneet, että syrjäytyneiden ongelmat ovat kasvaneet aivan eri potentiaalissa”, Nerg huomauttaa.

”Uhka-arvioissa on turvapaikkaa hakeneita, mutta ehkä vielä enemmän kannamme huolta siitä suuremmasta määrästä Suomen kansalaisia, jotka ovat syrjäytyneitä ja joilla on mielenterveysongelmia.”

Supolla on erityisessä seurannassa tällä hetkellä 350 henkilöä. Krp:llä on sen lisäksi seurannassa noin 800 kantasuomalaista, joita pidetään mahdollisina uhkina.

Nerg on huolissaan siitä, että ääri-islamistit onnistuvat värväämään kantasuomalaisia joukkoihinsa. Hän muistuttaa, että Suomi on väkilukuun suhteutettuna Euroopan kärkimaita Isis-taistelijoiksi lähteneiden osalta, ja lähtijöistä valtaosa on Suomen kansalaisia.

”Se propagandan levitys, jota tällä hetkellä kohdistetaan syrjäytyneisiin suomalaisiin – ja myös turvapaikanhakijoihin – on pelottavan tehokasta”, Nerg toteaa.

Nerg näkee pienempänä uhkana kahden viime vuoden aikana Suomessa tapahtuneen järjestäytyneen rikollisuuden kasvun.

Tätä järjestäytymistä ei ole havaittu turvapaikanhakijoiden kesken, mutta Nergin mukaan maahan on tullut ihmisiä, joilla on kytköksiä kansainvälisiin rikollisliigoihin. Rikolliset ovat myös pyrkineet värväämään turvapaikanhakijoita ja syrjäytyneitä suomalaisia. Esimerkkinä Nerg mainitsee Ruotsin kautta Suomeen hiljattain tulleen Saturadah-moottoripyöräjengin.

Osa Turun iskun jälkeen esitetyistä ulostuloista on kuitenkin sellaisia, että Nergin mielestä ne olisi voinut jättää sanomatta.

”Se keskustelu, että kaikki vastaanottokeskuksissa olevat 11 000 turvapaikanhakijaa olisivat riski turvallisuudelle, että heihin pitäisi kohdistaa vapaudenriistoa... Jos sellaista tehtäisiin, pitäisi kysyä, että entä ne syrjäytyneet suomalaiset, jotka ovat krp:n uhka-arviossa erittäin kriittisiä? Tämän yhteiskunnan pohja on se, että kohtelemme ihmisiä samoin periaattein”, Nerg sanoo.

Palautussopimus antamalla Irakin velat anteeksi ja lisäämällä kehitysyhteistyövaroja Irakiin?

Turun puukotuksen jälkeen Suomessa on jälleen noussut esiin keskustelu siitä, miten käännytyspäätöksen saaneet turvapaikanhakijat kyetään poistamaan maasta. Valtaosa kielteisen päätöksen saaneista on irakilaisia.

Poliisin palautusjonossa olevista 1 400 ihmisestä noin 800 tulee Irakista. Nerg arvioi, että Suomessa saattaa vuoden loppuun mennessä olla 5 000–6 000 käännytyspäätöksen saanutta, jotka eivät suostu lähtemään.

Tällä hetkellä Irakiin on vaikea palauttaa ihmisiä, jotka eivät halua palata, etenkin jos heillä ei ole papereita. ”Jos emme löydä mekanismeja Irakin suuntaan, tässä kestää 5–6 vuotta”, Nerg keroo.

Neuvottelut etenevät kuitenkin huonosti. Viime viikolla sisäministeri Paula Risikko (kok) ja ulkoministeri Timo Soini (sin) yrittivät edistää palautuksia lähettämällä Irakin hallitukselle kirjeen, jossa viitataan Turun puukotuksen Suomessa herättämään keskusteluun siitä, että irakilaisia täytyy voida palauttaa.

Neuvotteluista perillä olevat tahot kertovat HS:lle, että irakilaiset tuskin allekirjoittavat pakkopalautuksia koskevaa sopimusta, ainakaan sellaista kuin suomalaiset haluaisivat. Suomen kannalta olisi tärkeää saada palautukset sujumaan vaikka ilman sopimusta.

Suomalaisten sisäisissä keskusteluissa ovat olleet esillä esimerkiksi kehitysyhteistyövarojen lisääminen Irakiin sekä poliisin kouluttaminen. Myös Irakin valtion velan anteeksiantaminen on ollut esillä.

”Ehkä ei välttämättä ole ymmärretty, mitä tämä vaatii. Katsoimme tätä porukalla keväällä, ja juuri viime viikolla päätimme, että täytyy löytää uusia porkkanoita”, Nerg sanoo.

Lähde: HS

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.