Mainos:

Digimuutos tarjoaa onnistumisen eväät hyvinvoinnin lisäämiseen

Julkaistu 19.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Digitaalisessa murroksessa menestymisessä tarvitaan ennakoivuutta, rohkeutta ja aktiivisia toimia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Toimet on kohdennettava analysoimalla Suomen vahvuudet ja määrittelemällä toteutumiskelpoisin ja toivottu kehityskulku. Toimet edellyttävät yhteistyötä, pitkäjänteistä sitoutumista ja johdonmukaisuutta toimeenpanossa. Näin todetaan Digimuutos-hankkeen loppuraportissa ”Digimuutoksessa onnistumisen eväät”.

Digitalisaatiosta puhutaan usein ilmiönä, joka äkisti vie työpaikat mukanaan ilman, että muutokseen voisi mitenkään vaikuttaa. Muutos on kuitenkin ollut käynnissä jo kauan, ja monilla alueilla se tapahtuu melko pieninä, vaiheittaisina, ja hyvin usein työntekijän kannalta myönteisinä muutoksina työtehtävissä.

Digitaalinen muutos nopeutuu ja laajenee yhä uusille alueille tulevina vuosina, jolloin muutokset vaikuttavat työn tekemisen muotoihin ja osaamistarpeisiin voimakkaasti. Oikeanlaisilla toimenpiteillä digitalisaatiosta voidaan hyötyä, ja siten nostaa Suomen kilpailukykyä: tehtäviä voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin ja paremmin yhdistämällä koneiden ja ihmisten vahvuuksia.

Digimuutos-hankkeen raportissa esitetään kirjallisuuskatsauksen pohjalta laadittuja suosituksia toimista, joilla muutosta voidaan paremmin hallita ja digitalisaatiosta kyetään Suomessa hyötymään lisääntyvänä hyvinvointina. Suositukset on jaoteltu neljään aihealueeseen: 1) Suomen vahvuudet ja tavoitetila, 2) Yritysten toiminnan edistäminen, 3) Tasa-arvosta huolehtiminen ja 4) Teknologian ja ihmisen yhteistyö.

Mainos:

Kulmakivinä koulutus ja työntekijöiden osaaminen

Korkeatasoinen koulutus ja työntekijöiden hyvä osaamistaso ovat Suomessa jatkossakin kulmakivenä hyvinvoinnille ja menestykselle. Työelämän vaatimusten muuttuessa kiihtyvää tahtia koulutusta tulisi kuitenkin kehittää ketterämmin ja tarjota entistä monimuotoisemmin, lähtien peruskoulutuksesta ja yltäen aina täydennys- ja uudelleenkoulutukseen.

Digitalisaation tuomien hyötyjen arvioidaan jakautuvan epätasaisesti yhteiskunnassa, ellei oikeudenmukaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä tehdä. Onkin selvitettävä malleja, miten digitalisaation hyötyjen jakautumista tasaisesti yhteiskunnassa voidaan edistää, esimerkiksi koulutukseen, työmarkkinoihin ja verotukseen kohdistuvien politiikkatoimien avulla. Työn muutoksessa on myös tärkeää ymmärtää koneiden ja ihmisten erilaiset roolit ja tehtävät, jotta molempien vahvuudet voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla, ja ihmisen ja koneen yhteistyö koituu yhteiskuntamme hyväksi.

Hankkeessa tehtiin myös TE-palveluihin liittyvä kokeilu, jossa käytettiin Saksassa tehdyn intervention mukaista lähestymistapaa työllistymisen tiedollisten valmiuksien lisäämiseksi. Kokeilun keskeisimpänä antina olivat opit siitä, millaisia haasteita kevyestä valtionhallinnon parissa tehtävästä kokeiluasetelmasta syntyy ja kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Hyväksi käytännöksi osoittautui asiantuntijatyöpajojen järjestäminen kokeilun käytännön suunnitteluun ja päämääristä sopimiseen. Toisaalta datan anonyymi käsittely monimutkaisti koeasetelmaa. Kokeilu lisäsi myös ymmärrystä siitä, mitä asioita on huomioitava muualla käyttöön otettujen toimintamallien tai kokeilujen testaamisessa.

Digimuutos -hankkeen loppuraportti ”Digimuutoksessa onnistumisen eväät” on laadittu osana valtioneuvoston vuoden 2016 - 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Demos Helsinki. Hankkeessa tehdyn kirjallisuusselvityksen tulokset on julkaistu aiemmin erillisenä raporttina ”Osaaminen ja työllisyys digimurroksessa”.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia
Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia
9 years ago

Näin vähän vanhempana ja asioita sivusta seuraavana sanoisin että kannattaa keskityä olennaiseen ja vähemmän ATK:hon. Maailmassa on seitsemän suuretta jota voi mitata ja kaikki tekniikka perustuu niihin. On paljon releohjattuja järjestelmiä jotka on korvattu atk:lla. Usein huonoin menestyksin jos mittapuuksi otetaan esmi. huollettavuus, toimitavarmuus, käyttöaika jne. Releet, kontaktorit ja kytkimet on korvattu liian monessa prosessissa atk:lla ja kaukokäytöillä. Niille on toki paikkansa, mutta yleisellä tasolla ei kannata hirttää itseään yhteen ohjelmistotaloon tai ohjelmistoon jos vaihtoehtona on hyväksi havaittu mekaaninen järjestelmä, jota voi kehittää ja korjata kuka tahansa sähkömies. Ketään ei koskaan saa päästää monopoliasemaan.

Kun katson nykistä koulutustasoa peruskoulun ala-asteesta aina tekniseen korkeakouluun niin tulevaisuus näyttää synkältä. Viime syksynä koulunsa alottaneille ei opeteta enää kaukokirjoitusta. Parin vuoden päästä ei enää tekstaustakaan eikä tikkukirjaimia. Ja ammattikouluista poistetaan fysiikan sekä kemian tunteja yhdessä tiettyjen alojen matematiikan tuntien kanssa. Meille on kasvamassa uusia sukupolvia jotka osaavat lääppiä lasia oikeiden merkkien kohdalta, mutta jotka eivät osaa laskea päässään yksinketaisimpiakaan laskutoimituksia. Eivätkä pysty mihinkään jos sähkö loppuu. Nykyiset väitöskirjatkin ovat etupäässä hypeä. Niissä ei juuri ole tiedettä. Ne ovat olemasa olevien asioiden sovittamista digitalisaation muottiin, ja poikkeuksetta tietokantojen muodossa. Tämä rasittaa organisaatiota järjettömästi sekä taloudellisesti että henkilölliseti. Vanhan sijaan on monta uutta ylläpidettävää sekä varmuuskopioitavaa.

Jos esim. suutari/puuseppä/meijeristi/sähkömies/rakennusmies tms toimii paikallisesti. Mitä hyötyä heille on digitalisaatiosta? Se ei luo muuta kuin kustannuksia ja ottaa aikaa tuottavasta työstä. Sielä missä digitalisaation pitäisi toimia tehokkaasti, sairaanhoidossa terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä, lääkärit ovat rakentaneet selalaiset muurit että niitä ei läpäise edes valvira. Eikä poliisikaan tiedä että etsintäkuulutettu on ostanut lentolipun ja on lähdössä maasta tai on ajanut autonsa satamaan.

Digitalisaatio ei siis ole mitään itseisarvo eikä itsestäänselvyys. On hyvä käsittää mitä digitalisaaatio on. Digit on yksi osa ”bit” jostain osasta. Jos joku asia digitalisoidaan, tietty asia jaetaan osiin, eli digitteihin. Sen kummemmasta asiasta ei ole kyse. Miksi siis kokonaisuuksien jakaminen osiin olisi jotenkin erinomainen asia? Kaikkea kun ei voida jakaa tasaisiin osiin. Ei sitten millään.

Erittäin hyvänä esimerkkinä on auton kaasutin, joka toiminnaltaan perustuu ilman virtaukseen ja sitäkautta alipaineen ohjaamaan polttoaineen syöttöön. Vaikka ruiskujärjestelmä kuinka jaettaisiin pieniin portaisiin, se ei koskaan saavuta ilmanpaineen ja virtauksen optimaalista polttoaineen syöttöä. Lyhyellä aikavälillä muita välillisiä hyötyjä ruiskujärjestelmästä toki on, mutta pitemmällä aikavälillä nekin osoittautuvat poikkeuksetta huonoiksi.

Pitäytykäämme siis ykinkertaisessa ja toimivassa tekniikassa.

Ope
Ope
9 years ago

Totta. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Sanni Grahn-Laasosen johtama koulujen ilmiöoppiminen ja digiloikka ovat osaltaan romuttuneet ajattelun taitoja. Mm. kertotaulut ja prosenttilasku ovat monille jo liian haastavia, samoin päässälaskutaidot. Kädentaidot ja käsiala ovat tärkeitä hienomotorisia taitoja, jotka ovat yhteydessä ajattelun kehittymiseen. Aivoja ja ajattelua ei voida kehittää sillä, että kaikki annetaan valmiina ruudusta.

Elämme mielenkiintoista ihmiskoevaihetta, joiden tulokset tulevat näkymään vasta vuosikymmenien kuluttua, mikäli suomalaisia vielä on silloin enää olemassa!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.