Mainos:

Suomalaisyritykset ja kunnat säästävät energiakuluissa satoja miljoonia vuodessa

Julkaistu 16.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla vuoden 2016 lopussa. Määrä ylittää koko Suomen asuinkerrostalojen lämpöenergian vuotuisen kulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin tänään Finlandia-talolla. Samalla palkittiin energiatehokkuustyössä ansioituneita toimijoita.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Mainos:
Säästöä liki kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuotuisen lämmönkäytön verran

Suomessa vuosina 2008–2016 toteutetuilla vapaaehtoisilla energiansäästötoimilla on ennakkotietojen mukaan onnistuttu tehostamaan vuotuista energiankäyttöä yhteensä 15,9 terawattituntia sopimuskauden loppuun mennessä. Syntynyt säästö ylittää kaikkien Suomen yli 1,9 miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen.

Suuriin säästöihin on päästy sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien aktiivisen ja sitoutuneen energiatehokkuustyön ansiosta. Säästö on syntynyt, kun sadat yritykset ja kunnat ovat toteuttaneet yhteensä yli 20 000 erilaista toimenpidettä ja investoineet energiatehokkuuteen selvästi yli miljardi euroa.

18 vastuullista energiankäyttäjää palkittiin

Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat 15.6.2017 Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016.

Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta. Palkitut ovat toteuttaneet erityisen määrätietoisesti lukuisia erilaisia energiatehokkuustoimia, joiden ansiosta he ovat onnistuneet energiankäytön tehostamisessa reilusti yli sopimuksessa asetettujen tavoitteiden. Lisäksi toimijat ovat raportoineet vuosittain kattavasti toimistaan ja niillä saavutetuista säästöistä, mikä on erityisen tärkeää Suomea sitovien EU-tavoitteiden saavuttamisen seurannan kannalta.

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kunniamaininnat myönnettiin energiayhtiö Helen Oy:lle, putkistojärjestelmiä valmistavalle Logstor Finland Oy:lle, metsäjätti Metsä Group:lle, lääkeaineiden valmistaja PCAS Finland Oy:lle, erikoisbetonituotteita valmistavalle Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lle, Varsinais-Suomen alueella toimivalle Sallila Energia Oy:lle, pehmopaperiyhtiö SCA Hygiene Products Oy Ab:lle, sokerituotteita valmistavalle Sucros-konsernille, meijerikonkari Valio Oy:lle, autoteollisuuden palvelutuottaja Valmet Automotive Oy:lle, kylpylähotelli Karjalohjan Päiväkumpu Oy:lle, autokaupan vähittäismyyntiketju Käyttöauto Oy:lle, kaupan alan logistiikkapalveluita tarjoavalle Tuko Logistics Osuuskunnalle sekä tapahtumajärjestäjä Suomen Messut Osuuskunnalle.

Kunta-alan kunniamaininnat myönnettiin Oulun kaupungille sekä Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän alueella toimivalle Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle. Kiinteistöalalta palkittiin korkeakoulukampusten kiinteistöhallinnointiin erikoistunut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja vuokra-asuntopalveluja tarjoava Espoon Asunnot Oy.

Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan

Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan eli jopa viidenneksen 100-vuotisen Suomen itsenäisyydestä. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on kansallinen ylpeydenaihe. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet suuria säästöjä ilman lainsäädäntöä.

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Energiatehokkuussopimuksissa mukana laaja joukko toimialoja

Sopimusten mukaisiin energiankäytön tehostamistavoitteisiin on sitoutunut useita toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan jälleen yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tulipesän kautta kierrätykseen
Tulipesän kautta kierrätykseen
9 years ago

No, noidenkin energiasta saamatta jääneet tulot maksaa tavallinen kuluttaja, veronmaksaja.

Siksi minäkin olen jo vuosia kantanut korteni kekoon energiatehokkuudessa. Olen nimittäin polttanut takassa kaikki jätteet ja siksi jäteastiani koostuu pääosin tuhkasta. Kaikki kahvinporoista kiiltaväpintaiseen paperiiin kiertää takan kautta. Tuhkaa tulee mutta kun kaatopaikat punnitsevat autot ja laskuttavat jätemäärän mukaan, omalta osaltani kevennän kuormaa. Myöskään ajoneuvot eivät kulu niin nopeasti kun kuorma on pienempi eivätkä ne kuluta niin paljon polttoainetta kuljettaessaan jätteide sijaan tuhkaa.

Ja mikä parasta, takka on ympäri vuoden tasaisen lämmin. Joka pitää kosteudet pois nurkista ja varmitaa ettei lämmitykseen kulu niin paljon energiaa kun muuten kuluisi. Ja jos ei ole takkaa, nii saunan pesä toimii ihan yhtä hyvänä kierrätyspaikkana. Toiset sanovat että muovi muodostaisi lämpöä eristävän pinnan kiukaan tulipesään, puppua sanon minä. Kun kiukaan pinta on punainen, ei sielä ole mitään ”muovikalvoja”. Ja nokikin lentää silloin pipusta pihalle.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.