Mainos:

Opettajankoulutus uudistuu – Korkeakoulujen kehittämishankkeille avustusta lähes 14 miljoonaa

Julkaistu 15.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomalaista koulutusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen. Uudistuksilla pyritään nostamaan koulutus- ja osaamistasoa sekä kääntämään oppimistulokset nousuun. Opettajankoulutuksen kehittäminen on koulutusjärjestelmän uudistamisen keskeisimpiä työkaluja. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa avustuksia opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Opettajankoulutusfoorumi laati loppuvuodesta 2016 opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, joka määrittää suunnan suomalaiselle opettajankoulutukselle ja opettajien osaamisen kehittämiselle. Opettajankoulutuksen kehittämisen tavoitteena on antaa opettajille työvälineitä ympäröivän yhteiskunnan muutokseen vastaamisessa.

"Vaikuttavin keino koulutusjärjestelmän uudistamiseen on opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen. Siksi halusimme keskittää rahoitusta erityisesti siihen. Suomalainen opettajankoulutus on erittäin korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua. Selkeäksi kehittämistarpeeksi on kuitenkin tunnistettu uranaikainen osaamisen kehittäminen. Jokaisella opettajalla tulee olla mahdollisuus kehittyä myös uran aikana ja saada lisäkoulutusta ja tukea työhönsä", Grahn-Laasonen sanoo.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää opettajien ja opettajankouluttajien osaamista, opettajankoulutuksen oppimisympäristöjä, sisältöjä ja työelämärelevanssia sekä vuorovaikutusosaamista. Opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutusta lähennetään toisiinsa niin, että muodostuu opettajan työuran aikaista osaamista tukeva kokonaisuus. Tämä on parannus nykyiseen varsin hajanaiseen tilanteeseen, jossa perus- ja täydennyskoulutuksen kesken ei ole selkeää työnjakoa.

Mainos:

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteita toimeenpannaan 19 erilaisen hankkeen kautta. Muutosohjelmissa kehitetään kaikkia eri opettajankoulutuksia varhaiskasvatuksen ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammatillisten opettajankorkeakoulujen mittavalla hankkeella tuetaan myös ammatillisen koulutuksen reformia.

Hankkeilla pyritään muutokseen esimerkiksi niin, että eri alojen opiskelijat jalkautuvat yhdessä kouluihin ja rakentavat sekä oppilaiden että opettajien kanssa yhdessä ilmiölähtöisiä oppimiskokonaisuuksia. Opiskelijalähtöisyyttä vauhditetaan esimerkiksi verkostossa, jossa opettajaopiskelijat, opettajankouluttajat sekä opettajat ja tutkijat kehittävät yhteistyössä opettajien digipedagogista osaamista, mediataitoja sekä oppilaiden oppimistaitoja. Erilaisin opetuskokeiluin vahvistetaan vuorovaikutteista oppimista ja yhteisöllisen ongelmanratkaisun taitoja. Lisäksi vahvistetaan myös kansainvälistä yhteistyötä huippuyliopistojen kanssa.

"Ensimmäistä kertaa jaetulla erityisavustuksella annetaan sysäys opettajankoulutuksen uudistumiselle. Tarkoituksena on, että käynnistyvillä hankkeilla pystytään tekemään pysyviä muutoksia suomalaisten opettajien osaamisen vahvistamiseksi. Laadukas opettajankoulutus takaa, että suomalaisilla opettajilla on parhaat pedagogiset keinot - ja oppilaille parhaat mahdolliset opettajat - myös tulevaisuudessa", sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

"Tällä hetkellä opettajan peruskoulutus on tutkimusperustaista, mutta täydennyskoulutus ei. Täydennyskoulutukseen tarvitaan uutta ajattelua sekä lisää yhteistyötä opetuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kesken."

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa avustuksia opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin. Hankkeet käynnistävät Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon ja edistävät ohjelman tavoitteiden toteutumista. Avustuksia myönnettiin 11 koordinoivalle korkeakoululle, joista kaksi on ammattikorkeakouluja ja yhdeksän yliopistoja. Kaikkiaan rahoitusta sai 19 hanketta. Yhteensä avustushakemuksia tuli 46. Avustetut hankkeet ovat laajasti verkottuneita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti korkeakoulujen, opetuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä Opettajankoulutusfoorumi käynnisti laajassa yhteistyössä opettajankoulutuksen uudistamistyön keväällä 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisen vision sekä strategiset linjaukset määrittävä Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma julkistettiin lokakuussa 2016. Opettajankoulutusfoorumi on osa hallituksen peruskoulun uudistamisen kärkihanketta.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
9 years ago

Oletettavasti kuitenkin pitkästä sepustuksesta huolimatta suurin erityishuomion saa Islamilainen kasvatus ja oikeanlaisen ympärileikkauksen tekeminen tytöille ruosteillä ja huonossa terässä olevilla välineillä. Toki ennen tätä tyttölapsen on ennen tätä kohdannut ”väline” parhaassa morsius -iässään..

Matuja ei tarvita
Matuja ei tarvita
9 years ago

Öö auttaakohan toi lisäraha mitään? Aiemmin hyvät tulokset vähemmillä varoilla. Nyt tulokset tippuu. Matupentuja paljon kouluissa ja tulokset laskee. Mitä tulevaisuudessa?? Lisää rahaa ja silti laskevat tulokset.

Vanhat taidot
Vanhat taidot
9 years ago

Ei kehittämishankkeille tarvita rahaa vaan opetustyöhön ja labroihin. Ruudun lääppiminen ei ole opiskelua. Valaminen ja koneistaminen on. Miksi Valmet tilaa esim. hydraulipumppujen päädyt Saksalaiselta yliopistolta oppilastyönä, muttei pysty keskustelemaan samassa kaupungissa olevan korkeakoulun kanssa.

Idiootteja kaikki tyynni.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.