4 100 suomalaissotilasta osallistuu Nato harjoituksiin – joista noin 2000 reserviläisiä

Julkaistu 2.2.2024 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

"Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimien yhdellä aluksella ja ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä", kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.

"Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat muun muassa Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana ja pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat.

Meripuolustuksen tehtävät

 

Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan 1.4.-31.5.2024 väliseksi ajaksi. Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.

Osallistuminen miinantorjuntaosaston tehtäviin toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.

Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa, jotka ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.

Ilmapuolustuksen tehtävät

 

Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan (Air Shielding) Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi 3.6.-31.7.2024 väliselle ajanjaksolle. Osaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä. Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.

Tämän hetken suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.

Naton harjoitustoiminta kuuluu rauhan ajan toimintoihin

 

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen näkyy yhä enemmän käytännössä myös kansainvälisen harjoitustoiminnan osalta. Puolustusvoimat osallistuu aikaisempaan useampiin harjoituksiin erityisesti Suomen lähialueilla. Lisäksi liittolaisten joukot harjoittelevat Suomessa yhä useammin ja pitkäkestoisemmin.

Nato aloitti tammikuussa laajan Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuuden, jonka tavoitteena on osoittaa liittokunnan valmiutta puolustaa jäsenmaitaan. Kyseessä on Naton laajin harjoitus vuosikymmeniin. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu kaikkiaan noin 90 000 sotilasta kaikista 31 jäsenmaasta ja Ruotsista.

"Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin ja Naton harjoitustoiminnan ulottuminen esimerkiksi Steadfast Defender 24-harjoituskokonaisuuden myötä myös Suomen alueelle ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys näkyy käytännössä. Tämä on osa liittouman yhteistä toimintaa, mikä vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimien vuoden 2024 merkittävin kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.-15.3.2024 järjestettävä Nordic Response 24. Norjan johtama taisteluharjoitus on osa Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuutta. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Naton kykyä vahvistaa ja puolustaa pohjoisia alueita. Harjoituksessa on mukana noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä.

Lähde: Puolustusministeriö

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.