Mainos:

4 100 suomalaissotilasta osallistuu Nato harjoituksiin – joista noin 2000 reserviläisiä

Julkaistu 2.2.2024 – Kirjoittaja Toimitus

"Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimien yhdellä aluksella ja ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä", kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.

"Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Mainos:

Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat muun muassa Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana ja pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat.

Meripuolustuksen tehtävät

 

Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan 1.4.-31.5.2024 väliseksi ajaksi. Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.

Osallistuminen miinantorjuntaosaston tehtäviin toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.

Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa, jotka ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.

Ilmapuolustuksen tehtävät

 

Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan (Air Shielding) Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi 3.6.-31.7.2024 väliselle ajanjaksolle. Osaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä. Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.

Tämän hetken suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.

Naton harjoitustoiminta kuuluu rauhan ajan toimintoihin

 

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen näkyy yhä enemmän käytännössä myös kansainvälisen harjoitustoiminnan osalta. Puolustusvoimat osallistuu aikaisempaan useampiin harjoituksiin erityisesti Suomen lähialueilla. Lisäksi liittolaisten joukot harjoittelevat Suomessa yhä useammin ja pitkäkestoisemmin.

Nato aloitti tammikuussa laajan Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuuden, jonka tavoitteena on osoittaa liittokunnan valmiutta puolustaa jäsenmaitaan. Kyseessä on Naton laajin harjoitus vuosikymmeniin. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu kaikkiaan noin 90 000 sotilasta kaikista 31 jäsenmaasta ja Ruotsista.

"Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin ja Naton harjoitustoiminnan ulottuminen esimerkiksi Steadfast Defender 24-harjoituskokonaisuuden myötä myös Suomen alueelle ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys näkyy käytännössä. Tämä on osa liittouman yhteistä toimintaa, mikä vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimien vuoden 2024 merkittävin kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.-15.3.2024 järjestettävä Nordic Response 24. Norjan johtama taisteluharjoitus on osa Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuutta. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Naton kykyä vahvistaa ja puolustaa pohjoisia alueita. Harjoituksessa on mukana noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä.

Lähde: Puolustusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Juha
Juha
2 years ago

Miksiköhän Naton=pentagonin tiedotteessa Suomi mainitaan ensin
”The exercise will take place primarily in Finland, Estonia, Germany, Greece, Hungary, Latvia, Lithuania, Norway, Poland, Romania, Slovakia, Sweden and the United Kingdom, officials said.”
Harjoituksen päänäyttämöt ovat Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Suomi, Viro, Latvia, Liettua Saksa, Kreikka, Unkari, Norja, Puola, Romania, Slovakia, Ruotsi ja Iso-Britannia.
Onko Scandinavia sodan seuraava päänäyttämö?
https://youtu.be/EVm9b10YyXA?si=T9mNbo6TiKWsgmQW
Ainakin Sanna yrittää parhaansa mukaan saasa Ukrainan liitettyä Natoon, jonka jälkeen päästäänkin tositoimiin.
Menköln sotahullut tykinruuaksi.. mä käännän sohvalla kylkeä..

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu eilen 07:33 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.

Suomen uusi hälytysjärjestelmä pyrkii tavoittamaan useampia ihmisiä suoraan

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva naisesta pitelemässä vaaleansinistä matkapuhelinta pehmeästi sumennettua vaaleaa taustaa vasten.
FI-Alert lähettää varoitukset suoraan puhelimiin vaara-alueella ilman sovellusta tai rekisteröitymistä. Kuvituskuva.

Suomalaiset eivät enää tarvitse sovellusta vastaanottaakseen hälytyksen. Marraskuussa maa ottaa käyttöön FI-Alert-palvelun, joka lähettää varoitukset suoraan matkapuhelimiin.

Toukokuussa ukrainalainen lennokki harhautui Suomen ilmatilaan. Monet ihmiset eivät saaneet puhelimiinsa lennokkivaroitusta, ja maan varoitusjärjestelmä keräsi kritiikkiä.

Sisäministeriö ilmoittaa nyt, että FI-Alert otetaan käyttöön marraskuussa. Hallitus osoitti rahoituksen järjestelmälle viime vuonna. Tekniikka, cell broadcast, lähettää varoitukset matkapuhelinverkon kautta 4G- ja 5G-puhelimiin määritellyllä alueella. Myös Suomessa olevat ulkomaiset vierailijat vastaanottavat ne.

Viranomaiset voivat käyttää kanavaa, kun kyseessä on uhka hengelle, terveydelle tai huomattavalle omaisuudelle. Radio, televisio, 112 Suomi -sovellus ja tietyt verkkosivustot säilyvät edelleen käytössä varoituskanavina.

Mainos:

— On erittäin tärkeää, että jatkossa väestöä voidaan varoittaa entistä nopeammin, kohdennetummin ja kattavammin, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo tiedotteessa.