Mainos:

4 100 suomalaissotilasta osallistuu Nato harjoituksiin – joista noin 2000 reserviläisiä

Julkaistu 2.2.2024 – Kirjoittaja Toimitus

"Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimien yhdellä aluksella ja ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä", kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.

"Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Mainos:

Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat muun muassa Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana ja pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat.

Meripuolustuksen tehtävät

 

Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan 1.4.-31.5.2024 väliseksi ajaksi. Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.

Osallistuminen miinantorjuntaosaston tehtäviin toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.

Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa, jotka ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.

Ilmapuolustuksen tehtävät

 

Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan (Air Shielding) Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi 3.6.-31.7.2024 väliselle ajanjaksolle. Osaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä. Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.

Tämän hetken suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.

Naton harjoitustoiminta kuuluu rauhan ajan toimintoihin

 

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen näkyy yhä enemmän käytännössä myös kansainvälisen harjoitustoiminnan osalta. Puolustusvoimat osallistuu aikaisempaan useampiin harjoituksiin erityisesti Suomen lähialueilla. Lisäksi liittolaisten joukot harjoittelevat Suomessa yhä useammin ja pitkäkestoisemmin.

Nato aloitti tammikuussa laajan Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuuden, jonka tavoitteena on osoittaa liittokunnan valmiutta puolustaa jäsenmaitaan. Kyseessä on Naton laajin harjoitus vuosikymmeniin. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu kaikkiaan noin 90 000 sotilasta kaikista 31 jäsenmaasta ja Ruotsista.

"Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin ja Naton harjoitustoiminnan ulottuminen esimerkiksi Steadfast Defender 24-harjoituskokonaisuuden myötä myös Suomen alueelle ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys näkyy käytännössä. Tämä on osa liittouman yhteistä toimintaa, mikä vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimien vuoden 2024 merkittävin kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.-15.3.2024 järjestettävä Nordic Response 24. Norjan johtama taisteluharjoitus on osa Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuutta. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Naton kykyä vahvistaa ja puolustaa pohjoisia alueita. Harjoituksessa on mukana noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä.

Lähde: Puolustusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Juha
Juha
2

Miksiköhän Naton=pentagonin tiedotteessa Suomi mainitaan ensin
”The exercise will take place primarily in Finland, Estonia, Germany, Greece, Hungary, Latvia, Lithuania, Norway, Poland, Romania, Slovakia, Sweden and the United Kingdom, officials said.”
Harjoituksen päänäyttämöt ovat Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Suomi, Viro, Latvia, Liettua Saksa, Kreikka, Unkari, Norja, Puola, Romania, Slovakia, Ruotsi ja Iso-Britannia.
Onko Scandinavia sodan seuraava päänäyttämö?
https://youtu.be/EVm9b10YyXA?si=T9mNbo6TiKWsgmQW
Ainakin Sanna yrittää parhaansa mukaan saasa Ukrainan liitettyä Natoon, jonka jälkeen päästäänkin tositoimiin.
Menköln sotahullut tykinruuaksi.. mä käännän sohvalla kylkeä..

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.