https://nykysuomi.com/4-100-suomalaissotilasta-osallistuu-nato-harjoituksiin-joista-noin-2000-reservilaisia/

Yleinen

4 100 suomalaissotilasta osallistuu Nato harjoituksiin – joista noin 2000 reserviläisiä

Julkaistu 2.2.2024 – Kirjoittaja Juha Korhonen

"Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimien yhdellä aluksella ja ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä", kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.

"Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat muun muassa Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana ja pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat.

Meripuolustuksen tehtävät

Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan 1.4.-31.5.2024 väliseksi ajaksi. Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.

Osallistuminen miinantorjuntaosaston tehtäviin toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.

Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa, jotka ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.

Ilmapuolustuksen tehtävät

Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan (Air Shielding) Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi 3.6.-31.7.2024 väliselle ajanjaksolle. Osaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä. Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.

Tämän hetken suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.

Naton harjoitustoiminta kuuluu rauhan ajan toimintoihin

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen näkyy yhä enemmän käytännössä myös kansainvälisen harjoitustoiminnan osalta. Puolustusvoimat osallistuu aikaisempaan useampiin harjoituksiin erityisesti Suomen lähialueilla. Lisäksi liittolaisten joukot harjoittelevat Suomessa yhä useammin ja pitkäkestoisemmin.

Nato aloitti tammikuussa laajan Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuuden, jonka tavoitteena on osoittaa liittokunnan valmiutta puolustaa jäsenmaitaan. Kyseessä on Naton laajin harjoitus vuosikymmeniin. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu kaikkiaan noin 90 000 sotilasta kaikista 31 jäsenmaasta ja Ruotsista.

"Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin ja Naton harjoitustoiminnan ulottuminen esimerkiksi Steadfast Defender 24-harjoituskokonaisuuden myötä myös Suomen alueelle ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys näkyy käytännössä. Tämä on osa liittouman yhteistä toimintaa, mikä vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimien vuoden 2024 merkittävin kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.-15.3.2024 järjestettävä Nordic Response 24. Norjan johtama taisteluharjoitus on osa Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuutta. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Naton kykyä vahvistaa ja puolustaa pohjoisia alueita. Harjoituksessa on mukana noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä.

Lähde: Puolustusministeriö

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/ulosottovelallisten-maara-ennatystasolla-suomessa/

Kotimaa

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle