Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.
Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.
Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.
Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.
Mangososetta tulostimessa
Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.
Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.
— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.
Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.
Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä
Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.
Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.
Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.
Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.
No eikös tämä kaveri nyt osoittanut sitä ”aktiivimallia” parhaimmillaan. Jäpikkä ei ole päästään tyhmä, vaan käyttää ainoastaan ”erikoisosaamistaan” väärin, josta tietenkin suomalaisena joutuu kärsimään rangaistuksen kokonaan ja kokonaan huomioitamatta sitä, että ”julkisuus on hänet jo tuominnut” saaden niskaansa kaiken paheksunnan koko yhteiskunnan taholta ilman, että tämä surkuhupaisa ”yhteiskunta” vain viheltelisi koko tapauksen unholaan poliittisista ja rodullisista syistä. Jos tuokin olisi yöntimo laittomasti maasssa nauttimassa silti kaikki sosiaaliedut, jotka meiltä kanta-asukkailta pyritään torpedoimaan sossun tiskillä ”vihakatseella” ja lukemalla kuin piru Raamattua jauhonaaman tukihakemusta epäillen mahdollisen huijarin omaavan paksun pinon seteleitä patjansa alla, joka on sillan alla. Siis jos tämä silta on äskettäin rakennettu kaikkine nykyaikaisine hienouksineen tämä luonnollisesti nostaakin sen lukaali -asteelle, joten valitettavasti asukas ei voi tätä siltaa realisoida myymällä, mutta joka tapauksessa tuo ”kartano” merkitsee luonnollisesti sitä, että senttejä ei tipu, rikas kun on. Lohtuna ärtyneelle jatkuvasta nälästä ja vilusta virkailija kuitenkin lohdutukseksi soittaa riuskan joukon poliiseja, jotka käyvät asiakkaaseen kiinni kuin sika limppuun. Tätä näytelmää hohotellen sitten seuraavatkin kanta-asiakkaat naama punaisena, siis noin kuvainnollisesti sanottuna. Ja kas kun heidän etuoikeutettu vuoronsa tulee, virkailija vaihtaakin virkailmeen, joka on kuin lämmin maito ja Naantalin aurinko lähes poskisuudelma-asteelle mennen. Virkailijan esimmäinen kysymys onkin kohteliaan sävyyn kysytty kysymys. ”Kuinka ne makuuhaavat nyt voivat?”
Tämähän oli englantilaisten ”kauppatavaraa” vuosituhannen vaihteessa. Sielä yksi henkilö oli palkannut toista sataa laskunkirjoittajaa jotka etsivät yritysten yhteystietoja puhelinluetteloista ja lähettelelvät muutaman kympin laskuja firmoille. Ja aina joku maksoi. Ja kun asiaa sitten tutkittiin niin englannin poliisi oli voimaton. laskujen kirjoittelu ei ole rikollista.