Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
No eikös tämä kaveri nyt osoittanut sitä ”aktiivimallia” parhaimmillaan. Jäpikkä ei ole päästään tyhmä, vaan käyttää ainoastaan ”erikoisosaamistaan” väärin, josta tietenkin suomalaisena joutuu kärsimään rangaistuksen kokonaan ja kokonaan huomioitamatta sitä, että ”julkisuus on hänet jo tuominnut” saaden niskaansa kaiken paheksunnan koko yhteiskunnan taholta ilman, että tämä surkuhupaisa ”yhteiskunta” vain viheltelisi koko tapauksen unholaan poliittisista ja rodullisista syistä. Jos tuokin olisi yöntimo laittomasti maasssa nauttimassa silti kaikki sosiaaliedut, jotka meiltä kanta-asukkailta pyritään torpedoimaan sossun tiskillä ”vihakatseella” ja lukemalla kuin piru Raamattua jauhonaaman tukihakemusta epäillen mahdollisen huijarin omaavan paksun pinon seteleitä patjansa alla, joka on sillan alla. Siis jos tämä silta on äskettäin rakennettu kaikkine nykyaikaisine hienouksineen tämä luonnollisesti nostaakin sen lukaali -asteelle, joten valitettavasti asukas ei voi tätä siltaa realisoida myymällä, mutta joka tapauksessa tuo ”kartano” merkitsee luonnollisesti sitä, että senttejä ei tipu, rikas kun on. Lohtuna ärtyneelle jatkuvasta nälästä ja vilusta virkailija kuitenkin lohdutukseksi soittaa riuskan joukon poliiseja, jotka käyvät asiakkaaseen kiinni kuin sika limppuun. Tätä näytelmää hohotellen sitten seuraavatkin kanta-asiakkaat naama punaisena, siis noin kuvainnollisesti sanottuna. Ja kas kun heidän etuoikeutettu vuoronsa tulee, virkailija vaihtaakin virkailmeen, joka on kuin lämmin maito ja Naantalin aurinko lähes poskisuudelma-asteelle mennen. Virkailijan esimmäinen kysymys onkin kohteliaan sävyyn kysytty kysymys. ”Kuinka ne makuuhaavat nyt voivat?”
Tämähän oli englantilaisten ”kauppatavaraa” vuosituhannen vaihteessa. Sielä yksi henkilö oli palkannut toista sataa laskunkirjoittajaa jotka etsivät yritysten yhteystietoja puhelinluetteloista ja lähettelelvät muutaman kympin laskuja firmoille. Ja aina joku maksoi. Ja kun asiaa sitten tutkittiin niin englannin poliisi oli voimaton. laskujen kirjoittelu ei ole rikollista.